271
Sinä päivänä Herra vaatii tilille ja lyö
suurella, vahvalla ja terävällä miekallaan
Leviatanin, nopealiikkeisen käärmeen,
Leviatanin, kiemurtavan käärmeen,
iskee hengiltä syvyyden hirviön.
2
Sinä päivänä saamme kuulla:
»Ihana viinitarha! Laulakaa siitä!»
3
– Minä, Herra, olen sen vartija,
yhtenään minä kastelen sitä.
Minä vartioin sitä päivin ja öin,
jottei sitä kukaan vahingoittaisi.
4
Vihani hehku on ohi.
Mutta jos vain näen ohdakkeita ja orjantappuroita,
käyn taisteluun niitä vastaan
ja poltan ne kaikki,
5jolleivät etsi minusta turvaa
ja tee rauhaa kanssani,
rauhaa minun kanssani.
6
Tulevina aikoina Jaakob juurtuu,
Israel kukkii ja kukoistaa,
ja hedelmiin peittyvät maan kasvot.
7– Onko hän lyönyt teitä yhtä ankarasti
kuin hän löi teidän lyöjiänne?
Onko hän tappanut teitä yhtä säälimättömästi
kuin hän tappoi teidän kansanne tappajia?
8
Vain hätistämällä pois, karkottamalla hän teitä ojensi,
kiivaalla henkäyksellään hän ajoi teidät tiehenne
itätuulen päivänä.
9
Näin sovitetaan Jaakobin synnit,
tämä on kääntymyksen hedelmä:
Jaakob murskaa kaikki väärien alttarien kivet
niin kuin kalkkikivi murskataan,
eikä maahan enää nouse asera-paaluja,
ei suitsutusalttareita.
10Yksin jää linnoitettu kaupunki
niin kuin heitteille jätetty laidun,
hylätyksi kuin autiomaa.
Siellä vasikat kulkevat laitumella,
siellä ne oleilevat, kaluavat pensaat paljaiksi,
11ja kun oksat kuivettuvat risuiksi,
naiset tulevat ja katkovat ne polttopuiksi.
Se kansa hylkää viisauden.
Siksi sen luoja ei sitä sääli,
hän, joka sen loi, ei sitä armahda.
12
Sinä päivänä
Herra karistaa tähkistä irti jyvät
Eufratilta aina Egyptin rajapurolle saakka,
ja jyvä jyvältä teidät poimitaan talteen,
te Israelin lapset.
13
Ja sinä päivänä
puhalletaan suureen torveen,
ja Assyrian maahan kadonneet
ja Egyptin maahan hajaantuneet
tulevat ja kumartuvat Herran eteen
Jerusalemin pyhällä vuorella.
Lausumia Samariasta ja Jerusalemista
28—35
281Voi Efraimin juomarien ylvästä kruunua,
kuihtuvaa seppelettä!
Voi viinin tuuperruttamien ihanaa kaupunkia,
joka kohoaa viljavan laakson yläpuolella!
2
Herralla on valmiina mies, väkevä ja mahtava
kuin raesade tai rajumyrsky,
kuin valtavien vesien tulvasade,
joka kaataa voimallaan kaiken lakoon.
3Jalkoihin tallataan
Efraimin juomarien ylväs kruunu,
4
Mark. 11:13
kuihtuva seppele,
ihana kaupunki,
joka kohoaa viljavan laakson yläpuolella.
Sen käy kuin alkukesän varhaisviikunan:
kun joku sen näkee,
se tuskin ehtii kädessä käväistä kun on jo kadonnut suuhun.
5Sinä päivänä Herra Sebaot on oleva kansansa jäännökselle
ihana kruunu, ylväs seppele,
6hän antaa oikeuden tunnon niille,
jotka tuomareina jakavat oikeutta,
ja rohkeuden niille,
jotka kaupungin portilla torjuvat rynnäkön.
7Nuokin ovat viinistä humaltuneita,
horjahtelevat väkevien juomien huumaamina:
pappi ja profeetta juovat ja horjuvat,
viini on vienyt heidät mukaansa.
He horjuvat juopuneina,
hoippuvat näkyjä nähdessään
ja kompastuvat oikeutta jakaessaan.
8Kaikki pöydät ovat täynnä oksennusta,
kaikkialla saastaa, ei missään puhdasta paikkaa.
9Ja Jumalan profeetasta he sanovat:
»Kenelle hän luulee järkeä opettavansa,
keille jankuttaa sanomaansa?
Varmaan sylilapsille,
vastikään äitinsä rinnoilta vieroitetuille!
10Muista aina, muista aina,
mieleen paina, mieleen paina
hiukan sitä, hiukan tätä!»
11
Ja vieraalla kielellä, oudoin sanoin
hän on vastedes puhuva tälle kansalle,
12
Matt. 11:28
hän, joka oli sanonut heille:
– Tässä on lepopaikka.
Sallikaa väsyneiden hengähtää,
täällä on lepo ja virvoitus.
Mutta he eivät tahtoneet kuulla.
13Niinpä Herran sana on oleva heille vain tätä:
»Muista aina, muista aina,
mieleen paina, mieleen paina
hiukan sitä, hiukan tätä!»
Ja niin he kulkiessaan kompastuvat
ja loukkaantuvat,
tarttuvat ansaan, jäävät kiinni.
14Sen tähden kuulkaa Herran sana, te tyhjänpuhujat,
tämän kansan hallitsijat,
jotka asutte Jerusalemissa!
15
Näin olette sanoneet:
»Me olemme tehneet liiton kuoleman kanssa,
tuonelan kanssa olemme solmineet sopimuksen.
Kun tuhotulva vyöryy kohti,
se ei saavuta meitä,
sillä viekkaus on taannut meille turvapaikan,
valheen suojaan me olemme piiloutuneet.»
16
1. Piet. 2:6
Siksi Herra Jumala sanoo näin:
– Katsokaa: minä lasken Siioniin peruskiven,
huolella valitun kivipaaden,
kallisarvoisen kulmakiven
sitomaan vankkaa perustaa.
Joka uskoo, ei horju.
17Minun työssäni on mittana oikeus
ja luotilankana vanhurskaus.
Mutta rakeet hakkaavat pettävän turvapaikan
ja tulva vie piilopaikan mennessään,
18teidän liittonne kuoleman kanssa pyyhitään pois
ja teidän sopimuksenne tuonelan kanssa raukeaa.
Tuhotulva vyöryy teidän ylitsenne,
se lyö teidät maahan.
19Joka kerta kun se vyöryy ylitse,
se tempaa teidät mukaansa.
Aamu aamulta se vyöryy yli,
päivä päivältä, yö yöltä.
Kauhun vapina valtaa teidät,
kun teille selviää, mitä sanoma merkitsee.
20Toden totta: vuode on lyhyt,
ei sille voi ojentautua,
peite kapea,
ei siihen voi kääriytyä.
21
2. Sam. 5:20
Itse Herra nousee
niin kuin hän nousi Perasiminvuoren luona,
niin kuin kiivastui Gibeoninlaaksossa,
niin hän kiivastuu
ja tekee työnsä – outo on hänen työnsä! –
ja toteuttaa tekonsa – merkillinen on hänen tekonsa!
22
Room. 9:28
Älkää siis enää pilkatko,
etteivät kahleenne tulisi vielä raskaammiksi,
sillä olen saanut tietää,
että Jumala, Herra Sebaot, on tehnyt päätöksensä
ja on valmis hävittämään kaiken maan.
23Nyt kuunnelkaa tarkasti minun puhettani,
pankaa mieleenne mitä sanon.
24Kyntääkö maamies joka päivä maataan kylvöä varten,
muokkaako hän päivästä päivään äkeellä peltoaan?
25Ei, ensin hän tasoittaa maan pinnan
ja sitten ripottelee mustakuminaa,
sirottelee maustekuminaa,
kylvää vehnää, hirssiä, ohraa
ja pellon reunaan vaivaisvehnää.
26Herra neuvoo hänelle miten toimia,
hänen Jumalansa opettaa häntä.
27Eihän mustakuminaa puimareellä puida
eikä puimajyrää kierrätetä kuminain päällä!
Kepillä mausteet irti hakataan,
sauvalla kuminan siemenet.
28Vilja tosin puidaan jyräämällä,
mutta ei sitäkään loputtomiin puida.
Vaikka jyrä ja vetojuhdat saavat kulkea sen ylitse,
ei niiden anneta jauhaa sitä rikki.
29Herra Sebaot on antanut tämänkin taidon.
Ihmeelliset ovat hänen neuvonsa,
hän antaa runsaan menestyksen.
291Voi Ariel, Ariel,
voi sinua, kaupunki jonka luo Daavid leiriytyi!
Lisätkää vuoteen vielä vuosi,
kiertäkööt juhlat kiertonsa,
2sitten minä panen ahtaalle sinut, Ariel,
ja sinä voihkit ja valitat.
Niin sinusta todella tulee minun uhrialttarini.29:2 Heprean sana ariel merkitsee ’uhrialttari’; tässä sanaa on käytetty vertauskuvallisesti Jerusalemista.
3Kuten Daavid minä leiriydyn sinua piirittämään,
saarran sinut vallein
ja pystytän piirityslaitteet sinun ympärillesi,
4ja sinä vaivut maahan, sieltä sinä puhut,
tomusta sinun äänesi vaimeana kuuluu
kuin vainajahengen ääni,
kuin kuiskaus se kohoaa tomusta.
5
Sinun vihollisiasi on kuin hienoa hiekkaa,
kuin akanapilvi on sinun ahdistajiesi lauma.
Mutta yhtäkkiä, arvaamatta,
6Herra Sebaot taas muistaa sinua
ja tulee luoksesi ukkosen jyrinässä,
saattonaan maanjäristys ja valtava pauhu,
mukanaan pyörremyrsky ja rajuilma
ja ahnas tulenlieska.
7Kuin uni, yöllinen painajainen
on silloin koko vierasheimoisten lauma,
niiden, jotka sotivat sinua vastaan, Ariel,
kaikkien, jotka sinua ahdistivat ja piirittivät
ja hyökkäsivät sinua vastaan.
8Heidän käy kuin nälkäisen, joka uneksii ja uskoo syövänsä
mutta herää yhtä nälkäisenä kuin nukahti,
tai kuin janoisen, joka uneksii ja luulee juovansa
mutta herää yhä nääntyneenä, kurkku kuivana.
Niin käy vierasheimoisten koko lauman –
kaikkien, jotka ovat hyökänneet Siionin vuorta vastaan.
9Ihmetelkää ja typertykää,
sokaistukaa ja jääkää sokeuteenne!
Juopukaa – muusta kuin viinistä,
hoippukaa – muusta kuin väkevistä juomista!
10
Sillä Herra on vaivuttanut teidät
raskaaseen horrokseen
ja sokaissut teidän silmänne, profeettanne,
ja verhonnut teidän päänne, näkijänne.
11
Jokainen profeetan näky on teille kuin sinetöity kirjakäärö. Jos se ojennetaan lukutaitoiselle ja sanotaan: »Lue tämä», hän vastaa: »En voi, kun se on suljettu ja sinetöity.» 12Jos taas käärö annetaan lukutaidottomalle ja sanotaan hänelle: »Lue tämä», hän vastaa: »Enhän minä osaa lukea.»
13
Herra sanoi:
– Koska tämä kansa lähestyy minua vain suullaan
ja kunnioittaa minua vain huulillaan,
koska sen sydän on vetäytynyt minusta kauas
ja koska sen kuuliaisuus minua kohtaan
on vain opittujen ihmiskäskyjen noudattamista,
14
Ob. 8
1. Kor. 1:19
niin minä teen uudelleen tälle kansalle
ihmeellisiä, hämmästyttäviä ihmetekoja,
ja sen viisaiden viisaus häviää
ja sen ymmärtäväisten ymmärrys katoaa.
15
Ps. 10:11
Hes. 8:13
Voi niitä, jotka kätkeytyvät Herralta
salatakseen suunnitelmansa,
niitä, joiden teot piilevät pimeydessä
ja jotka sanovat:
»Kukapa meidät näkisi,
kukapa meidät tuntisi!»
16
Jer. 18:6
Viis. 12:12
Room. 9:20
Voi teidän kieroutuneita ajatuksianne!
Eikö savenvalaja muka ole saveaan kummempi?
Sanooko teos tekijästään: »Ei hän ole minua tehnyt»?
Sanooko luomus luojastaan: »Ei hän mitään ymmärrä»?
17
Vain lyhyt aika enää,
ja Libanonin vuoret muuttuvat hedelmätarhaksi,
ja tarhat ovat laajoja kuin metsät.
18
Sinä päivänä kuurot kuulevat kirjan sanat,
sokeat pääsevät synkästä pimeydestä
ja heidän silmänsä näkevät.
19Kurjat riemuitsevat jälleen Herrasta
ja köyhimmät iloitsevat Israelin Pyhästä,
20sillä sortajat ovat hävinneet ja pilkkaajat ovat poissa
ja väärintekijät revitään juurineen maasta,
21nuo, jotka sanoillaan leimaavat viattoman syylliseksi
ja puheillaan virittävät ansoja kaupunginportin tuomarille,
nuo, joiden väärä todistus tuo syyttömälle tuomion.
22Sen tähden Herra, joka lunasti omakseen Abrahamin,
sanoo Jaakobin suvulle näin:
– Nyt ei Jaakobin enää tarvitse olla häpeissään,
enää eivät hänen kasvonsa kalpene.
23
Sillä kun he näkevät keskuudessaan minun kätteni luomuksen
– omat lapsensa –
he jälleen pitävät pyhänä minun nimeni,
pitävät pyhänä Jaakobin Pyhän
ja vapisevat kunnioituksesta Israelin Jumalan edessä.
24Ja ne, joiden mieli on eksyksissä,
tulevat järkiinsä,
ja marisijat ottavat opikseen.