Raamattu 1992 (KR92)
20

Profeetta ennusmerkkinä

201-2

20:1–2
2. Kun. 18:17
Herra oli puhunut Jesajalle, Amosin pojalle, ja kehottanut: »Mene ja riisu pois säkkivaatteesi ja jalkineesi.» Jesaja oli tehnyt kuten Herra käski ja kulkenut vaatteetta ja paljain jaloin. Kun kolme vuotta oli kulunut, Assyrian kuninkaan Sargonin joukkojen ylipäällikkö marssi Asdodiin, piiritti kaupungin ja valloitti sen.

3

20:3
Hes. 12:11
Nyt Herra sanoi:

»Niin kuin palvelijani Jesaja on kolme vuotta kulkenut vaatteetta ja paljain jaloin, enteenä ja merkkinä Egyptille ja Nubialle, 4niin kuljettaa Assyrian kuningas sotavankeja Egyptistä ja pakkosiirtolaisia Nubiasta, nuoria ja vanhoja, alastomina, jalat ja pakarat paljaina. Egypti ilki alasti! 5

20:5
Jes. 30:2,36:6
Kauhun ja häpeän valtaan joutuvat silloin myös ne, jotka ovat toiveikkaina katselleet Nubiaan ja ylpeilleet Egyptin ystävyydestä. 6Ja tämän rannikon asukkaat huokaavat sinä päivänä: ’Siinä meni meidän toivomme! Noin kävi sille maalle, josta me riensimme hakemaan apua pelastuaksemme Assyrian kuninkaan kynsistä! Kuinka me nyt selviydymme?’»

21

Kauhunäky autiomaasta

211Ennussana autiomaasta, joka on meren äärellä.

Niin kuin Negevin autiomaassa

tuulenpyörre pyörrettä ajaa,

niin jokin nousee autiomaasta,

kauhistavasta maasta.

2Ankara näky

on minulle annettu:

– Petturi pettää,

ryöstäjä ryöstää.

Ylös, Elam!

Käy kimppuun, Meedia!

Huokausten aiheesta

minä teen lopun.

3Tämän näyn tähden

minä kivusta käperryn,

tuskat tarttuvat minuun

kuin synnyttäjän tuskat.

Mitä kuulin, se vie mielen,

mitä näin, se vie näön.

4Sydämeni vavahtelee,

värinä valtaa jäsenet.

Illan viileä henkäys,

jota ennen odotin,

tuo nyt kauhun puistatuksen.

5Pöytää siellä katetaan,

istuintyynyjä asetellaan,

syödään ja juodaan.

Silloin:

– Jalkeille, ruhtinaat,

öljytkää kilpenne taistelukuntoon!

6Näin minua kehotti Herra:

– Käske tähystäjä vartioon,

hän kertokoon mitä näkee.

7Jos näkee sotavaunuja,

parivaljakkoja,

aasien jonoja,

kamelijonoja,

hän tarkkana tarkatkoon silloin,

hyvin tarkkana.

8

21:8
Hab. 2:1
Ja hetki tuli, tähystäjä huusi:

– Tähystyspaikalla, herrani,

olen seissyt

päivästä päivään,

vartiopaikallani

olen viettänyt

kaikki yöt,

9

21:9
Jer. 51:8
Ilm. 14:8,18:2
ja tuolla ne nyt tulevat,

miesten jonot

ja parivaljakot!

Ja hän huusi:

– Kaatunut, kaatunut on Babylon,

kaikki sen jumalien patsaat

ovat murskana maassa!

10Kansani, poljettu

ja tantereella puitu!

Minkä minulle ilmoitti

Herra Sebaot,

Israelin Jumala,

sen olen teille kertonut.

Näky Edomista

11

21:11,12
Jer. 49:7–22
21:11
1. Moos. 25:14
Ennussana Dumasta.

Minulle huutaa ääni Seiristä:

– Vartija, kauanko yötä on vielä?

– Vartija, kauanko yötä vielä?

12Vartija vastaa:

– Aamu on tullut,

silti on yö.

Jos teillä on kysyttävää, niin kysykää,

tulkaa uudelleen!

Näky arabiheimoista

13

21:13–17
Jer. 49:28–33
21:13
Hes. 27:15,20
Ennussana Arabiasta.

Yöpykää pensaikon suojaan Suurella aavikolla,

te dedanilaisten karavaanit.

14Tulkaa janoisia vastaan

vettä tuoden,

te Teman keitaan asukkaat!

Tulkaa pakolaisia vastaan,

tuokaa heille leipää,

15sillä he pakenevat miekkoja,

paljastettua miekkaa

ja jännitettyä jousta,

sodan ankaruutta.

16

21:16
Jes. 16:141. Moos. 25:13
Hes. 27:21
Kuulkaa, mitä Herra on minulle sanonut: »Vuoden kuluttua – laskettuna tarkalleen kuin palkkasoturin päivät – Kedarin mahti on lopussa, 17sen uljaista jousimiehistä on enää rippeet jäljellä.»

Herra, Israelin Jumala, on tämän ilmoittanut.

22

Tuhosta pelastunut Jerusalem juhlii eikä muista Herraa

221

22:1
Jer. 48:38
Ennussana Näkylaaksosta.

Mitä nyt, Jerusalem?

Miksi kaikki sinun asukkaasi ovat nousseet katoille juhlimaan?

2Miksi taas tämä kohina ja melu,

sinä ilakoiva kaupunki?

Sinun miehiäsi on kuollut, ei taistelussa,

he eivät kaatuneet miekan lävistäminä,

3

22:3
2. Kun. 25:4
Jer. 39:4
sinun päällikkösi pakenivat yhtenä miehenä,

he riensivät pois nuolien ulottuvilta.

Vankeina he ovat, kaikki heidät tavoitettiin,

vaikka olisivat paenneet matkojen päähän.

4

22:4
Jer. 14:17
Sen tähden minä nyt pyydän:

– Jättäkää minut rauhaan,

antakaa minun itkeä suruani!

Älkää tunkeilko minua lohduttamaan,

kun murehdin kansani onnettomuutta.

5Säikähdyksen, hämmingin ja hävityksen päivän

lähetti Jumala, Herra Sebaot, Näkylaaksoon.

Hän mursi sen varustukset,

ja kauhun huuto kohosi vuorille.

6Elam sieppasi mukaansa nuoliviinen,

Syyria valjasti vaunuhevoset,

Kir otti kilpensä esille.

7Niin sinun kauniit laaksosi

täyttyivät vaunuista,

ja vihollisen ratsumiehet asettuivat porttiesi eteen.

8

22:8
1. Kun. 7:2,10:17
Herra riisui suojaavan verhon Juudalta.

Silloin te kyllä lähditte tarkastamaan

Setripalatsin asevarastoja

9ja havahduitte näkemään,

miten pahasti halkeillut oli Daavidin kaupungin muuri.

Te varastoitte vettä Alalammikkoon

10ja tarkastitte ja arvioitte Jerusalemin talot,

revitte niitä muurien vahvistamiseksi.

11

22:11
2. Kun. 19:25
Jes. 37:26
Kahden muurin välille te teitte kokoamisaltaan

Vanhanlammikon vesiä varten.

Mutta hänen puoleensa, jonka tekoa kaikki on,

te ette kääntyneet,

häneen, joka tämän kaiken kauan sitten loi,

te ette katsettanne nostaneet.

12Jumala, Herra Sebaot,

kutsui sinä päivänä teitä itkiäisiin ja valittajaisiin.

Hän kehotti teitä ajamaan päänne paljaaksi

ja vyöttäytymään säkkivaatteeseen.

13

22:13
1. Kor. 15:32
Mutta mitä vielä! Täällä vain iloitaan ja riemuitaan!

Naudat lihoiksi, pikkukarja teuraiksi,

lihaa syödään, viiniä juodaan:

»Syödään ja juodaan, huomenna kuollaan!»

14Niin minä sain kuulla Herran Sebaotin sanat:

– Tietäkää: tämä synti jää sovittamatta

aina kuolemaanne saakka.

Näin sanoo Jumala, Herra Sebaot.

Sebna ja Eljakim

15Jumala, Herra Sebaot, on sanonut näin:

– Mene ja vie Sebnalle,

kuninkaan voudille ja hovin päällikölle,

tämä viesti:

16Kuka sinä oikein olet ja mikä luulet täällä olevasi,

kun hakkautat itsellesi haudan tänne

korkealle vuoren rinteeseen,

kallioon louhitun hautakammion?

17Näin käy: Herra viskaa sinut menemään,

hän kahmaisee ja puristaa sinut kouraansa,

18kääräisee sinut keräksi

ja paiskaa kuin pallon kauas maahan, jossa tilaa riittää.

Sinne sinä kuolet ja siihen jäävät loistovaunusi,

sinä herrasi huoneen häpeätahra!

19Hän sysää sinut pois virastasi

ja raastaa sinut korkeasta asemastasi tomuun.

20

22:20
2. Kun. 18:18
Jes. 36:3
Sinä päivänä

minä kutsun palvelijani Eljakimin, Hilkian pojan,

21ja hänen ylleen minä puen sinun pukusi,

hänen vyötäisilleen sidon sinun vyösi,

hänen käteensä annan sinun valtasi,

ja hänestä tulee isä Jerusalemin asukkaille

ja koko Juudan sukukunnalle.

22

22:22
Ilm. 3:7
Hänen olalleen minä ripustan Daavidin huoneen avaimen.

Hän avaa, eikä kukaan sulje,

hän sulkee, eikä kukaan avaa.

23Minä isken hänet vahvaksi naulaksi lujaan paikkaan,

hänen korkea arvonsa tuottaa kunniaa koko suvulle.

24Mutta ennen pitkää hänen varassaan riippuu koko suuri suku, niin vesat kuin risutkin, kaikki kipot ja kapot pöytämaljoista alkaen viimeiseen viiniruukkuun saakka, 25kunnes tulee päivä – näin sanoo Herra – jolloin lujaan paikkaan isketty vahva naula pettää. Se murtuu, ja kuorma, joka oli sen varassa, romahtaa maahan ja murskautuu. Herra on puhunut.