Pelastuneitten kiitosvirsi

12¹Sinä päivänä sinä sanot:

»Minä kiitän sinua, Herra.

Sinä olit minulle vihoissasi,

mutta vihasi väistyi

ja sinä lohdutit minua.

²

Minä luotan häneen, en pelkää,

sillä Herra on minun väkeni ja voimani,

hän pelasti minut.»

³

pelastuksen lähteistä.

⁴

»Kiittäkää Herraa, julistakaa hänen nimensä kunniaa!

Kertokaa kansoille hänen suuret tekonsa,

julistakaa, että hänen nimensä on ylhäinen.

⁵Laulakaa ylistystä Herralle,

valtaisat ovat hänen tekonsa!

Levitköön tieto niistä yli maanpiirin.

⁶

Suuri on Israelin Pyhä,

hän, joka on teidän keskellänne.»

Eri kansoja koskevia ennustuksia

13—23

Babylonin hetki on lähellä

13¹

²Pystyttäkää paljaalle vuorenlaelle merkkiviiri,

korottakaa äänenne, huutakaa sotureille,

viittokaa heitä käymään sisälle

ylhäisten porteista.

³Minä, Herra, olen antanut käskyn

sotureille, jotka ovat minulle pyhitetyt,

vihani aseiksi olen kutsunut omat sankarini.

Minun mahtini on heidän ylpeytenään.

⁴Kuule! Vuorilta kantautuu ääniä.

Kuule! Niin kuin väkijoukon ääni,

kokoontuvien kansanheimojen ääni,

kokonaisten valtakuntien kohina!

Herra Sebaot järjestää joukkonsa taisteluun.

⁵Kaukaisesta maasta,

taivaanrannan ääreltä he saapuvat,

Herra ja hänen vihansa aseet,

hävittämään koko maan.

⁶

Kaiken lyö Korkein maan tasalle.

⁷Sen tähden herpoaa jokainen käsi

ja jokainen sydän jähmettyy.

⁸Kaikki säikähtävät,

ihmiset joutuvat tuskan kouristusten valtaan,

he vääntelehtivät kuin synnyttäjä,

katselevat hämmentyneinä toisiaan,

heidän kasvoillaan liekehtii kauhu.

⁹Herran päivä tulee ankarana,

täynnä raivoa ja hehkuvaa vihaa,

se muuttaa maan autioksi

ja hävittää sen syntiset asukkaat.

¹⁰

kieltävät silloin valonsa loiston.

Pimeänä nousee aurinko,

eikä kuu säteile valoa.

¹¹Minä, Herra, vaadin maailman tilille pahuudestaan

ja jumalattomat synneistään.

Minä teen lopun röyhkeiden ylimielisyydestä,

painan maahan väkivaltaisten ylpeyden,

¹²

vähemmän kuin Ofirin jalokultaa.

¹³Sen tähden taivaat järisevät

ja maa järkkyy sijoiltaan

Herran Sebaotin suuttumuksen vuoksi

hänen vihansa päivänä.

¹⁴Kuin pakosalle ajetut gasellit,

kuin lampaat, joilla ei ole paimenta,

niin kukin karkaa oman kansansa luo

ja pakenee omaan maahansa.

¹⁵Jokainen, joka tavoitetaan, lävistetään,

jokainen, joka saadaan kiinni, kaatuu miekkaan.

¹⁶

heidän silmiensä edessä,

heidän talonsa ryöstetään

ja naiset raiskataan.

¹⁷

jotka eivät hopeaa huoli

eivätkä kultaa kumarra.

¹⁸Heidän jousensa kaatavat nuorukaiset.

Kohdun hedelmää he eivät sääli,

eivät armahda lasta.

¹⁹

kaldealaisten ylpeyden ja ihmeen,

kuten kävi Sodoman ja Gomorran,

jotka Jumala pyyhkäisi pois.

²⁰Koskaan siellä ei asuta,

se jää autioksi polvesta polveen.

Ei arabi pystytä sinne telttaansa,

ei yksikään paimen lepuuta siellä laumaansa.

²¹

huuhkajat pesivät huoneissa,

strutsit ovat asettuneet taloksi

ja villivuohet hyppelevät talojen välissä.

²²Sakaalit ulvovat sen palatseissa,

huvilinnoissa kaikuu hyeenan nauru.13:22 Jakeissa 21 ja 22 luetellut eläimet voivat olla myös eläinhahmoisia henkiolentoja, vrt. 34:14.

Babylonin hetki on lähellä,

sen päivät ovat käyneet vähiin.

Israel palaa Herran maahan

14¹

Pilkkalaulu Babylonin kuninkaan kukistumisesta

³Sinä päivänä, jona Herra päästää sinut rauhaan vaivoistasi ja ahdingostasi ja pakkotyön orjuudesta, ⁴sinä virität Babylonin kuninkaasta pilkkalaulun:

– Jo tuli loppu valtiaasta,

loppu sorrosta ja vainosta!

⁵

hallitsijoilta ruoskan,

⁶joka raivon vallassa löi kansoja,

löi ja löi,

joka vallitsi kansoja vihansa voimalla

ja ahdisti niitä säästelemättä.

⁷Kaikki maa lepää nyt tyynenä rauhassaan,

riemuhuudot kaikuvat kaikkialta.

⁸Sypressitkin iloitsevat sinun tuhostasi,

Libanonin rinteiden setrit riemuitsevat:

»Nyt kun sinä makaat maassa,

ei kukaan enää tule tänne meitä kaatamaan.»

⁹Tuonela tuolla alhaalla on kiihdyksissä,

siellä odotetaan sinun tuloasi.

Sinun vuoksesi on ajettu liikkeelle kuolleitten henget:

kaikki jotka kerran olivat maan mahtavia

ja kaikki jotka olivat kansojen kuninkaita,

kaikki ovat nousseet istuimiltaan.

¹⁰Kaikki he puhkeavat puhumaan

ja lausuvat sinulle:

»Nyt siis sinäkin olet voimasi kadottanut niin kuin me,

olet yksi meistä.

¹¹

sinun harppujesi helkytys.

Sinun allasi ovat vuoteena madot,

sinun ylläsi peitteenä toukat.

¹²Voi, sinä putosit taivaalta,

sinä Kointähti, sarastuksen poika!

Alas maahan sinut survaistiin,

sinä kansojen kukistaja.»

¹³Etkö juuri sinä sydämessäsi sanonut:

»Minä tahdon nousta taivaisiin!

Minä pystytän valtaistuimeni

Jumalan tähtiä korkeammalle,

minä tahdon istua jumalten vuorella

kaukana pohjoisessa,

¹⁴minä nousen pilviä ylemmäksi,

olen korottava itseni Korkeimman vertaiseksi.»

¹⁵Mutta tuonelaan sinut on syösty,

sen pohjimmaiseen kuiluun.

¹⁶Jokainen, joka sinut näkee, jää katsomaan,

tuijottaa sinua ihmetellen:

»Tämäkö on se maailman järkyttäjä,

valtakuntien vapisuttaja,

¹⁷joka hävitti maanpiirin autioksi

ja murskasi sen kaupungit

eikä päästänyt vankeja koskaan kotiin?»

¹⁸Kansojen kuninkaat lepäävät kunniassa

kukin omassa kammiossaan,

¹⁹mutta sinut on viskattu kauas haudastasi

kuin kelvoton villiverso,

sinä lojut surmattujen, miekan lävistämien peitossa

manalan kuilun pohjakivillä

kuin tallattu raato.

²⁰Et pääse haudassa liittymään vertaistesi seuraan,

koska olet hävittänyt maasi

ja tuhonnut kansasi.

Eikä kukaan enää koskaan mainitse

rikoksentekijäin jälkeläisten nimiä.

²¹Pystyttäkää teuraspenkki heidän poikiaan varten

heidän isiensä syyllisyyden tähden!

Muuten he voivat vieläkin nousta ja ottaa haltuunsa maan

ja rakentaa kaupunkejaan kaikkialle yli maanpiirin.

Babylonin lopullinen autioituminen

²²

– näin sanoo Herra Sebaot –

ja pyyhkäisen pois sen nimen ja muiston,

perilliset ja jälkipolvet, sanoo Herra.

²³Minä teen siitä villieläinten perintömaan

ja muutan sen kaislarämeiköksi

ja lakaisen sen pois tuhon luudalla

– näin sanoo Herra Sebaot.

Assyrian armeijan tuho

²⁴Näin on Herra Sebaot vannonut:

– Mitä minä suunnittelen, se toteutuu,

mitä minä päätän, se tapahtuu.

²⁵

Omilla vuorillani minä poljen sen murskaksi,

ja ies heltiää Israelin hartioilta

ja valjaat sen olkapäiltä.

²⁶Tämä on päätökseni, joka koskee kaikkia maita.

Tässä on käteni, koholla kaikkien kansojen yllä.

²⁷

Kun hän on kohottanut kätensä, kuka estää sen iskun?

Älä iloitse, Filistea!

²⁸

²⁹

vaikka kurittajasi ruoska on katkennut!

Sillä käärmeen suvusta versoo myrkyllinen kyy,

ja sen hedelmänä syntyy siivekäs lisko.

³⁰Turvassa asettuvat levolle Israelin köyhät,

maattomat lepäävät kuin karja minun niityilläni.

Mutta sinut, Filistea, minä näännytän nälkään

ja surmaan rippeetkin, joka ainoan.

³¹Valita, portti! Huuda tuskaasi, kaupunki!

Luovu toivosta, koko Filistean maa!

Savupilvi vyöryy pohjoisesta,

vihollisjoukko lähestyy,

eikä sen riveistä kukaan jättäydy jälkeen.

³²

Että Herra on laskenut Siionin perustukset

ja kurjimmatkin hänen kansastaan löytävät turvansa sieltä.