Voi teitä, oikeuden vääristäjät!

10¹Voi niitä, jotka vääriä säädöksiä säätävät,

jotka katalia päätöksiä tekevät

²

riistääkseen kansani köyhiltä lain turvan,

anastaakseen leskien varat,

ryöstääkseen orpojen perintöosan.

³

kun kaukainen rajuilma ehtii tänne?

Kenen luo silloin pakenette apua hakemaan,

minne kätkette rikkautenne?

⁴

kaatua surmattujen sekaan.

Mutta vieläkään ei väistynyt Herran viha,

hänen kätensä on yhä koholla, valmiina lyömään.

Assyrian ylpeys ja tuho

⁵

Suuttumukseni sauva on sen kädessä.

⁶

tämän kansan kimppuun, joka on herättänyt vihani,

ryöstämään ja saalistamaan,

tallaamaan sitä kuin kujien lokaa.

⁷Mutta Assyria itse uskoo toisin,

itse se ei ymmärrä tehtäväänsä.

Sillä on mielessään vain hävitys

ja halu tuhota kansa kansan jälkeen.

⁸Näin sanoo hän, Assyrian valtias:

»Eivätkö minun päällikköni ole kuninkaiden veroisia?

⁹

Hamat saman kuin Arpad,

Samaria saman kuin Damaskos?

¹⁰Olen kukistanut monta valtakuntaa,

jotka palvelivat omia jumaliaan

ja joiden jumalankuvat olivat paljon lukuisammat

kuin Jerusalemin tai Samarian.

¹¹Kuinka en pystyisi tekemään Jerusalemille ja sen kuvatuksille

samoin kuin tein Samarialle ja sen jumalille?»

¹²

»Käteni voimalla olen tehnyt tämän kaiken

ja omalla viisaudellani:

minä tiedän mitä teen.

Minä olen siirtänyt kansojen rajat

ja riistänyt itselleni niiden rikkaudet

ja valtiaan tavoin syössyt kuninkaat valtaistuimiltaan.

¹⁴Minä pääsin käsiksi kansojen rikkauksiin

yhtä helposti kuin linnunpesään,

minä kahmin itselleni kaikki maat

kuin munat hylätyistä pesistä:

ei siiven siipeä räpyttämässä,

ei yhtään nokkaa piipittämässä.»

¹⁵– Onko kirves muka parempi

kuin se, joka sillä hakkaa?

Mahtaileeko saha

sille, joka sitä käyttää?

Ikään kuin ruoska heiluttaisi käyttäjäänsä,

ikään kuin puinen sauva heiluttaisi ihmisen kättä!

¹⁶Ei, vaan Jumala, Herra Sebaot, lähettää hivuttavan taudin

tuon maan lihaviin ylimyksiin,

ja loiston alla kytee polte

kuin tulen polte.

¹⁷Ja Israelin Valosta tulee liekki,

Israelin Pyhästä tulenlieska,

joka yhdessä päivässä polttaa ja nielee

Assyrian orjantappurat ja ohdakkeet,

¹⁸joka tekee perin juurin lopun

sen metsien ja puutarhojen vehmaudesta,

niin että maa on kuin sairas,

tautiinsa menehtymässä.

¹⁹Ja niin vähiin käyvät puut metsissä,

että lapsikin voi ne merkitä muistiin.

Israelin jäännös pelastuu

²⁰

²¹

Jaakobin heimon jäännös kääntyy

väkevän Jumalan luo.

²²

vaikka kansasi olisi lukuisa kuin merenrannan hiekka,

siitä jää vain rippeet.

Hävitys tulee, niin on päätetty,

ja se tulee vanhurskauden tulvana.

²³

hävityksen kaikkialla maan päällä.

²⁴Mutta näin sanoo Jumala, Herra Sebaot: »Älä pelkää, kansani! Siion, älä pelkää Assyriaa, vaikka se lyö sinua ruoskalla ja kohottaa sauvansa sinua vastaan, niin kuin Egypti kerran. ²⁵Älä pelkää, sillä pian, aivan pian, minun suuttumukseni sinua kohtaan on hävinnyt ja minun vihani kääntyy sinun vihamiestesi tuhoksi. ²⁶

²⁷Sinä päivänä sinun hartioiltasi heltiää Assyrian ies

ja sinun olkapäiltäsi katkotaan sen valjaat.»

Vihollinen marssii Jerusalemia kohti

Tuolta ne nousevat,

²⁸tulevat Aijatin kautta,

kulkevat Migronin ohitse.

Mikmasiin ne jättävät kuormastonsa,

²⁹kulkevat solan poikki

ja yöpyvät Gebaan.

Rama vapisee,

Saulin Gibea pakenee.

³⁰Kirkaise, tytär Gallim,

kuuntele, Laisa,

vastaa, Anatot!

³¹Madmena karkaa tiehensä,

Gebimin asukkaat etsivät turvaa.

³²Jo tänään vihollinen seisoo Nobissa

ja heristää nyrkkiään päin Siionin vuorta,

kohti Jerusalemin kukkulaa.

³³

pirstoo vihansa vimmassa oksiston

ja ylväät latvat joutuvat kumartumaan maahan

³⁴ja metsän tiheiköt hakataan kirveellä maahan.

Väkevän valtiaan edessä kaatuu itse Libanon.

Daavidin jälkeläinen tuo oikeuden ja rauhan

11¹

vesa puhkeaa sen juuresta ja kantaa hedelmää.

²Hänen ylleen laskeutuu Herran henki,

viisauden ja ymmärryksen henki,

taidon ja voiman henki,

totuuden tuntemisen ja Herran pelon henki:

³hänen ilonsa on totella Herraa.

Hän ei tuomitse silmämitalla

eikä jaa oikeutta korvakuulolta

⁴

ja ajaa vakaasti maan köyhien asiaa.

Hän lyö väkivaltaista sanansa sauvalla

ja surmaa huultensa henkäyksellä väärintekijän.

⁵

ja uskollisuus vyönä hänen uumillaan.

⁶

ja pantteri laskeutuu levolle vohlan viereen,

vasikka ja leijonanpentu syövät yhdessä

ja pikkupoika on niiden paimenena.

⁷Lehmä ja emokarhu käyvät yhdessä laitumella,

yhdessä laskeutuvat levolle niiden vasikat ja pennut,

ja leijona syö heinää kuin härkä.

⁸Ja imeväinen leikkii kyyn kolon äärellä,

vastikään vieroitettu lapsi kurottaa kättään

kohti myrkkykäärmeen luolaa.

⁹

minun pyhällä vuorellani,

sillä maa on täynnä Herran tuntemusta

niin kuin meri on vettä tulvillaan.

¹⁰

Iisain juurivesa kohoaa merkkiviirinä kansoille.

Hänen luokseen pyrkivät kaikki kansat,

hänen asuinsijaansa ympäröi kunnian hohde.

Suuren paluun päivä

¹¹Sinä päivänä Herra jälleen kohottaa kätensä

vapauttaakseen kansansa jäännöksen

Assyriasta ja Egyptistä

ja Patrosista ja Nubiasta ja Elamista

ja Sinearista ja Hamatista,

tuodakseen kansansa takaisin

meren saarista ja kaukaisilta rannoilta.

¹²

hän korjaa talteen Israelista pois ajetut

ja kokoaa yhteen Juudasta eri tahoille hajotetut

maailman neljältä kulmalta.

¹³Efraimin kateus haihtuu,

Juudan katkeruus häviää.

Efraim ei enää kadehdi Juudaa,

eikä Juuda vainoa Efraimia.

¹⁴Rinta rinnan he ryntäävät länteen, Filisteaan,

yhdessä he saalistavat idän heimojen alueilla,

heidän valtansa yltää Edomiin ja Moabiin,

ja ammonilaisista tulee heidän alamaisiaan.

¹⁵

ja heristää kättään Eufratia kohden,

hän hajottaa sen polttavalla henkäyksellään

seitsemään uomaan,

joiden yli voi kulkea jalkojen kastumatta.

¹⁶

hänen kansansa jäännöksen kulkea

– sen, joka on jäljellä Assyriassa –

samalla tavalla kuin tie aukeni Israelille

sinä päivänä, jolloin se lähti Egyptin maasta.

Pelastuneitten kiitosvirsi

12¹Sinä päivänä sinä sanot:

»Minä kiitän sinua, Herra.

Sinä olit minulle vihoissasi,

mutta vihasi väistyi

ja sinä lohdutit minua.

²

Minä luotan häneen, en pelkää,

sillä Herra on minun väkeni ja voimani,

hän pelasti minut.»

³

pelastuksen lähteistä.

⁴

»Kiittäkää Herraa, julistakaa hänen nimensä kunniaa!

Kertokaa kansoille hänen suuret tekonsa,

julistakaa, että hänen nimensä on ylhäinen.

⁵Laulakaa ylistystä Herralle,

valtaisat ovat hänen tekonsa!

Levitköön tieto niistä yli maanpiirin.

⁶

Suuri on Israelin Pyhä,

hän, joka on teidän keskellänne.»