6¹

Hän on raadellut, mutta hän myös parantaa,

hän on lyönyt, mutta hän myös sitoo haavat.

²

kolmantena päivänä hän nostaa meidät ylös,

ja niin me saamme elää ja palvella häntä.

³Ottakaamme opiksemme,

pyrkikäämme tuntemaan Herra!

Hän tulee, se on varmaa

kuin aamun koitto.

Hän tulee kuin sade,

kuin kevätsade, joka kastelee maan.»

Rikoksia uskollisuuden sijasta

⁴

mitä sinulle, Juuda?

Teidän uskollisuutenne on kuin aamupilvi,

kuin kaste, joka kohta haihtuu.

⁵Siksi olen lähettänyt profeettani

lyömään teitä,

olen lähettänyt sanani,

sanan, joka surmaa.

Minun oikeuteni on kirkas kuin valo.

⁶

Jumalan tuntemista, en polttouhreja.

⁷Te rikoitte liiton Adamissa,

olitte siellä minulle uskottomia.

⁸Gilead on pahantekijöiden kaupunki,

täynnä veritöiden jälkiä.

⁹Papit ovat kuin rosvojoukko,

joka on asettunut väijyksiin.

He tekevät murhia Sikemin tiellä,

heidän tekonsa ovat iljettäviä!

¹⁰

olen nähnyt tapahtuvan kauheita.

Efraim on harjoittanut haureutta,

Israel on saastuttanut itsensä.

¹¹Myös sinua, Juuda, odottaa elonleikkuu,

kun minä käännän kansani kohtalon.

7¹Kun minä parannan Israelin vammat,

tulevat näkyviin Efraimin rikokset

ja Samarian pahat teot.7:1 Israel ja Efraim tarkoittavat molemmat Israelin pohjoisvaltiota, jonka pääkaupunki oli Samaria.

Siellä rehottaa valhe ja petos:

varkaat tunkeutuvat taloihin,

rosvojoukot kuljeksivat ryöstellen.

²He eivät ajattele,

että minä muistan heidän pahuutensa.

Nyt heidän tekonsa saartavat heidät,

ne odottavat tuomiota minun edessäni.

Kuninkaanmurha

³– He saavat kavaluudellaan kuninkaan hyvälle mielelle,

tekevät valheillaan hovin iloiseksi.

⁴Pettureita kaikki tyynni,

uskottomia kuningastaan kohtaan!

He ovat kuin uuni, jonka leipuri on sytyttänyt:

se hehkuu läpi yön

taikinan alustamisesta happanemiseen asti,

eikä hiillosta tarvitse kohentaa.

⁵Kuninkaamme juhlapäivänä

hänen hovinsa on sairas hehkuvasta viinistä,

hän itse, pahaa aavistamatta,

puristaa kättä pettureiden kanssa.

⁶He ovat tulleet paikalle iskeäkseen.

Väijyessään he olivat kuin uuni,

joka hehkuu läpi yön, vaikka leipuri nukkuu.

Aamulla roihusi ilmituli!

⁷

tuomarinsa he tuhoavat,

kaikki kuninkaansa kaatavat.

Kukaan ei kysy minun tahtoani!

Israel turvautuu väärään apuun

⁸Efraim sekoittuu muihin kansoihin.

Se on kuin leipä,

jota paistaja ei ole kääntänyt.

⁹Vieraat kuluttavat Efraimilta voimat,

mutta se ei sitä ymmärrä.

Efraimin hiuksissa on jo harmaata,

mutta se ei sitä huomaa.

¹⁰

mutta se ei silti palaa Herran, Jumalansa, luo,

ei etsi häntä.

¹¹

tyhmä ja ajattelematon.

Se kutsuu avuksi Egyptiä,

se kulkee Assyriaan.

¹²Mutta minne Efraim meneekin,

minä levitän verkkoni sen päälle,

minä pyydystän sen kuin lintuparven.

Minä rankaisen sitä,

niin kuin olen tehnyt kansalleni tiettäväksi.

Israel asettuu Herraa vastaan

¹³– Voi israelilaisia, he ovat paenneet luotani!

Tuho kohdatkoon heitä,

koska he ovat nousseet minua vastaan!

Minä tahdoin vapauttaa heidät,

mutta he puhuivat minulle pelkkää valhetta.

¹⁴He eivät huuda sydämestään minua avuksi

vaan voihkivat vuoteillaan.

He viileskelevät itseään

rukoillessaan minulta viljaa ja viiniä.

Näin he kapinoivat minua vastaan.

¹⁵Minä kasvatin heidät,

vahvistin heidän käsivartensa,

mutta he suunnittelevat minua vastaan pahaa.

¹⁶

He ovat kuin löystynyt jousi.

Heidän päällikkönsä kaatuvat Egyptissä miekkaan,

sillä he puhuivat julkeita sanoja.

Israel joutuu vihollisten käsiin

8¹– Nosta torvi huulillesi!

Pyhäkön yllä leijuu onnettomuuden uhka

kuin korppikotka,

sillä kansani on rikkonut minun liittoni,

kapinoinut lakiani vastaan.

²Se huutaa minulle: »Jumalani!

Me tunnemme sinut, me olemme Israel!»

³Mutta Israel on torjunut hyvän,

siksi vihollinen sitä vainoaa.

⁴Israel asettaa itselleen kuninkaita

vastoin minun tahtoani.

Se valitsee virkamiehiä

kysymättä neuvoa minulta.

Hopeastaan ja kullastaan

se tekee itselleen jumalankuvia

omaksi tuhokseen.

⁵

Minun vihani leimuaa sinua vastaan.

Etkö sinä jo vihdoinkin perkaa pois

tuollaista saastaa!

⁶

seppä sen on tehnyt, ei se ole Jumala.

Pirstaleiksi lyödään Samarian sonni!

⁷He kylvävät tuulta,

niittävät myrskyä.

Maasta ei nouse versoja,

kylvöstä ei kypsy viljaa.

Jos maa jotain tuottaakin,

vieraat syövät kaiken suihinsa.

⁸Israel on nielty!

Se on kansojen joukossa kuin astia,

jolla kukaan ei tee mitään.

⁹

villiaasi kulkee omia teitään.

Efraim ostaa itselleen rakastajia.

¹⁰Vaikka efraimilaiset hierovat kauppoja

vieraiden valtojen kanssa,

minä kerään yhteen nämä kaikki.

Kaikki he joutuvat Assyrian kuninkaan sorron alle

ja hupenevat vähiin.

¹¹Efraim on tehnyt syntiä,

se on rakentanut paljon alttareita,

synniksi ne ovat sille tulleet.

¹²Vaikka minä kirjoittaisin

opetuksiani tuhansittain,

ei Efraim niistä välittäisi.

¹³

ja syö niiden lihaa,

mutta Herra ei niitä hyväksy.

Herra muistaa Efraimin rikokset

ja rankaisee sen synnit:

se joutuu takaisin Egyptiin!

¹⁴Israel on unohtanut luojansa

ja rakentanut palatseja,

Juuda on linnoittanut monta kaupunkia.

Mutta minä sinkoan tulen niiden kaupunkeihin,

linnoista ei jää jäljelle mitään.