71Kun minä parannan Israelin vammat,
tulevat näkyviin Efraimin rikokset
ja Samarian pahat teot.7:1 Israel ja Efraim tarkoittavat molemmat Israelin pohjoisvaltiota, jonka pääkaupunki oli Samaria.
Siellä rehottaa valhe ja petos:
varkaat tunkeutuvat taloihin,
rosvojoukot kuljeksivat ryöstellen.
2He eivät ajattele,
että minä muistan heidän pahuutensa.
Nyt heidän tekonsa saartavat heidät,
ne odottavat tuomiota minun edessäni.
Kuninkaanmurha
3– He saavat kavaluudellaan kuninkaan hyvälle mielelle,
tekevät valheillaan hovin iloiseksi.
4Pettureita kaikki tyynni,
uskottomia kuningastaan kohtaan!
He ovat kuin uuni, jonka leipuri on sytyttänyt:
se hehkuu läpi yön
taikinan alustamisesta happanemiseen asti,
eikä hiillosta tarvitse kohentaa.
5Kuninkaamme juhlapäivänä
hänen hovinsa on sairas hehkuvasta viinistä,
hän itse, pahaa aavistamatta,
puristaa kättä pettureiden kanssa.
6He ovat tulleet paikalle iskeäkseen.
Väijyessään he olivat kuin uuni,
joka hehkuu läpi yön, vaikka leipuri nukkuu.
Aamulla roihusi ilmituli!
7
Koko joukko leimuaa kuin uuni:
tuomarinsa he tuhoavat,
kaikki kuninkaansa kaatavat.
Kukaan ei kysy minun tahtoani!
Israel turvautuu väärään apuun
8Efraim sekoittuu muihin kansoihin.
Se on kuin leipä,
jota paistaja ei ole kääntänyt.
9Vieraat kuluttavat Efraimilta voimat,
mutta se ei sitä ymmärrä.
Efraimin hiuksissa on jo harmaata,
mutta se ei sitä huomaa.
10
Israelin ylpeys koituu sille itselleen tuhoksi,
mutta se ei silti palaa Herran, Jumalansa, luo,
ei etsi häntä.
11
Hoos. 12:2
Efraim on kuin kyyhkynen,
tyhmä ja ajattelematon.
Se kutsuu avuksi Egyptiä,
se kulkee Assyriaan.
12Mutta minne Efraim meneekin,
minä levitän verkkoni sen päälle,
minä pyydystän sen kuin lintuparven.
Minä rankaisen sitä,
niin kuin olen tehnyt kansalleni tiettäväksi.
Israel asettuu Herraa vastaan
13– Voi israelilaisia, he ovat paenneet luotani!
Tuho kohdatkoon heitä,
koska he ovat nousseet minua vastaan!
Minä tahdoin vapauttaa heidät,
mutta he puhuivat minulle pelkkää valhetta.
14He eivät huuda sydämestään minua avuksi
vaan voihkivat vuoteillaan.
He viileskelevät itseään
rukoillessaan minulta viljaa ja viiniä.
Näin he kapinoivat minua vastaan.
15Minä kasvatin heidät,
vahvistin heidän käsivartensa,
mutta he suunnittelevat minua vastaan pahaa.
16
Eivät he käänny minun, Korkeimman, puoleen.
He ovat kuin löystynyt jousi.
Heidän päällikkönsä kaatuvat Egyptissä miekkaan,
sillä he puhuivat julkeita sanoja.