61
1. Sam. 2:6
»Tulkaa, palatkaamme Herran luo!
Hän on raadellut, mutta hän myös parantaa,
hän on lyönyt, mutta hän myös sitoo haavat.
2
Vain päivä tai kaksi, ja hän virvoittaa meidät,
kolmantena päivänä hän nostaa meidät ylös,
ja niin me saamme elää ja palvella häntä.
3Ottakaamme opiksemme,
pyrkikäämme tuntemaan Herra!
Hän tulee, se on varmaa
kuin aamun koitto.
Hän tulee kuin sade,
kuin kevätsade, joka kastelee maan.»
4
– Mitä minun pitäisi tehdä sinulle, Efraim,
mitä sinulle, Juuda?
Teidän uskollisuutenne on kuin aamupilvi,
kuin kaste, joka kohta haihtuu.
5Siksi olen lähettänyt profeettani
lyömään teitä,
olen lähettänyt sanani,
sanan, joka surmaa.
Minun oikeuteni on kirkas kuin valo.
6
Uskollisuutta minä vaadin, en uhrimenoja,
Jumalan tuntemista, en polttouhreja.
7Te rikoitte liiton Adamissa,
olitte siellä minulle uskottomia.
8Gilead on pahantekijöiden kaupunki,
täynnä veritöiden jälkiä.
9Papit ovat kuin rosvojoukko,
joka on asettunut väijyksiin.
He tekevät murhia Sikemin tiellä,
heidän tekonsa ovat iljettäviä!
10
Israelin heimon keskuudessa
olen nähnyt tapahtuvan kauheita.
Efraim on harjoittanut haureutta,
Israel on saastuttanut itsensä.
11Myös sinua, Juuda, odottaa elonleikkuu,
kun minä käännän kansani kohtalon.
71Kun minä parannan Israelin vammat,
tulevat näkyviin Efraimin rikokset
ja Samarian pahat teot.7:1 Israel ja Efraim tarkoittavat molemmat Israelin pohjoisvaltiota, jonka pääkaupunki oli Samaria.
Siellä rehottaa valhe ja petos:
varkaat tunkeutuvat taloihin,
rosvojoukot kuljeksivat ryöstellen.
2He eivät ajattele,
että minä muistan heidän pahuutensa.
Nyt heidän tekonsa saartavat heidät,
ne odottavat tuomiota minun edessäni.
3– He saavat kavaluudellaan kuninkaan hyvälle mielelle,
tekevät valheillaan hovin iloiseksi.
4Pettureita kaikki tyynni,
uskottomia kuningastaan kohtaan!
He ovat kuin uuni, jonka leipuri on sytyttänyt:
se hehkuu läpi yön
taikinan alustamisesta happanemiseen asti,
eikä hiillosta tarvitse kohentaa.
5Kuninkaamme juhlapäivänä
hänen hovinsa on sairas hehkuvasta viinistä,
hän itse, pahaa aavistamatta,
puristaa kättä pettureiden kanssa.
6He ovat tulleet paikalle iskeäkseen.
Väijyessään he olivat kuin uuni,
joka hehkuu läpi yön, vaikka leipuri nukkuu.
Aamulla roihusi ilmituli!
7
Koko joukko leimuaa kuin uuni:
tuomarinsa he tuhoavat,
kaikki kuninkaansa kaatavat.
Kukaan ei kysy minun tahtoani!
8Efraim sekoittuu muihin kansoihin.
Se on kuin leipä,
jota paistaja ei ole kääntänyt.
9Vieraat kuluttavat Efraimilta voimat,
mutta se ei sitä ymmärrä.
Efraimin hiuksissa on jo harmaata,
mutta se ei sitä huomaa.
10
Israelin ylpeys koituu sille itselleen tuhoksi,
mutta se ei silti palaa Herran, Jumalansa, luo,
ei etsi häntä.
11
Hoos. 12:2
Efraim on kuin kyyhkynen,
tyhmä ja ajattelematon.
Se kutsuu avuksi Egyptiä,
se kulkee Assyriaan.
12Mutta minne Efraim meneekin,
minä levitän verkkoni sen päälle,
minä pyydystän sen kuin lintuparven.
Minä rankaisen sitä,
niin kuin olen tehnyt kansalleni tiettäväksi.
13– Voi israelilaisia, he ovat paenneet luotani!
Tuho kohdatkoon heitä,
koska he ovat nousseet minua vastaan!
Minä tahdoin vapauttaa heidät,
mutta he puhuivat minulle pelkkää valhetta.
14He eivät huuda sydämestään minua avuksi
vaan voihkivat vuoteillaan.
He viileskelevät itseään
rukoillessaan minulta viljaa ja viiniä.
Näin he kapinoivat minua vastaan.
15Minä kasvatin heidät,
vahvistin heidän käsivartensa,
mutta he suunnittelevat minua vastaan pahaa.
16
Eivät he käänny minun, Korkeimman, puoleen.
He ovat kuin löystynyt jousi.
Heidän päällikkönsä kaatuvat Egyptissä miekkaan,
sillä he puhuivat julkeita sanoja.
81– Nosta torvi huulillesi!
Pyhäkön yllä leijuu onnettomuuden uhka
kuin korppikotka,
sillä kansani on rikkonut minun liittoni,
kapinoinut lakiani vastaan.
2Se huutaa minulle: »Jumalani!
Me tunnemme sinut, me olemme Israel!»
3Mutta Israel on torjunut hyvän,
siksi vihollinen sitä vainoaa.
4Israel asettaa itselleen kuninkaita
vastoin minun tahtoani.
Se valitsee virkamiehiä
kysymättä neuvoa minulta.
Hopeastaan ja kullastaan
se tekee itselleen jumalankuvia
omaksi tuhokseen.
5
Hylkää sonnisi, Samaria!
Minun vihani leimuaa sinua vastaan.
Etkö sinä jo vihdoinkin perkaa pois
tuollaista saastaa!
6
Israelissa tuo sonni on valmistettu,
seppä sen on tehnyt, ei se ole Jumala.
Pirstaleiksi lyödään Samarian sonni!
7He kylvävät tuulta,
niittävät myrskyä.
Maasta ei nouse versoja,
kylvöstä ei kypsy viljaa.
Jos maa jotain tuottaakin,
vieraat syövät kaiken suihinsa.
8Israel on nielty!
Se on kansojen joukossa kuin astia,
jolla kukaan ei tee mitään.
9
Israel on käynyt yhtenään Assyriassa,
villiaasi kulkee omia teitään.
Efraim ostaa itselleen rakastajia.
10Vaikka efraimilaiset hierovat kauppoja
vieraiden valtojen kanssa,
minä kerään yhteen nämä kaikki.
Kaikki he joutuvat Assyrian kuninkaan sorron alle
ja hupenevat vähiin.
11Efraim on tehnyt syntiä,
se on rakentanut paljon alttareita,
synniksi ne ovat sille tulleet.
12Vaikka minä kirjoittaisin
opetuksiani tuhansittain,
ei Efraim niistä välittäisi.
13
Jer. 42:19
Halukkaasti se tuo uhreja
ja syö niiden lihaa,
mutta Herra ei niitä hyväksy.
Herra muistaa Efraimin rikokset
ja rankaisee sen synnit:
se joutuu takaisin Egyptiin!
14Israel on unohtanut luojansa
ja rakentanut palatseja,
Juuda on linnoittanut monta kaupunkia.
Mutta minä sinkoan tulen niiden kaupunkeihin,
linnoista ei jää jäljelle mitään.