Raamattu 1992 (KR92)
47

Joosefin isä ja veljet faraon luona

1 Joosef meni faraon luo ja sanoi: »Isäni ja veljeni ovat tulleet tänne Kanaaninmaasta ja tuoneet mukanaan lampaansa, vuohensa, nautakarjansa ja koko muun omaisuutensa. He ovat nyt Gosenin maakunnassa.» 2 Sitten hän otti mukaansa viisi veljeään ja vei heidät faraon eteen. 3 Farao kysyi hänen veljiltään: »Mikä on teidän ammattinne?» He vastasivat faraolle: »Me, sinun palvelijasi, olemme lammaspaimenia, kuten esi-isämmekin olivat.» 4 He sanoivat vielä faraolle: »Me jouduimme tulemaan siirtolaisiksi tähän maahan, sillä lampaillamme ja vuohillamme ei ole Kanaaninmaassa syötävää, kun siellä on kova kuivuus. Sallithan, että me, sinun palvelijasi, asetumme asumaan Gosenin maakuntaan.» 5 Farao sanoi Joosefille: »Isäsi ja veljesi ovat tulleet luoksesi. 6 Egyptin maa on sinulle avoinna, sijoita heidät asumaan maan parhaaseen osaan. He saavat asua Gosenin maakunnassa, ja jos heidän joukossaan on kyvykkäitä miehiä, niin pane heidät päällysmiehiksi huolehtimaan minun karjoistani.»

7 Sitten Joosef haki isänsä ja toi hänet faraon eteen, ja Jaakob tervehti faraota toivottaen hänelle siunausta. 8 Farao kysyi Jaakobilta: »Paljonko sinulla on ikää?» 9 Jaakob vastasi: »Olen elänyt vaeltajan elämää satakolmekymmentä vuotta. Vähälukuiset ja onnettomat ovat elinvuoteni olleet, eikä niitä ole kertynyt minulle yhtä paljon kuin esi-isilleni heidän vaelluksensa aikana.» 10 Sitten Jaakob hyvästeli faraon, toivotti hänelle siunausta ja lähti hänen luotaan.

11 Joosef sijoitti isänsä ja veljensä Egyptiin asumaan ja antoi heille maaomaisuutta maan parhaasta osasta, Ramseksen maakunnasta, kuten farao oli käskenyt. 12 Ja Joosef piti huolen isänsä ja veljiensä ja koko suvun elatuksesta antaen kullekin sen mukaan, montako ruokittavaa hänellä oli.

Joosef ostaa egyptiläiset faraon orjiksi

13 Missään ei ollut syötävää, sillä nälänhätä oli hyvin ankara, ja Egypti ja Kanaaninmaa olivat nääntymässä nälkään. 14 Joosef kokosi Egyptistä ja Kanaaninmaasta kaiken hopean maksuksi siitä viljasta, joka häneltä ostettiin, ja vei hopean faraon palatsiin. 15 Kun hopea oli loppunut Egyptistä ja Kanaaninmaasta, tulivat egyptiläiset Joosefin luo ja sanoivat: »Anna meille leipää! Pitääkö meidän kuolla sinun eteesi, nyt kun hopea on lopussa?» 16 Silloin Joosef vastasi: »Tuokaa tänne karjanne, niin minä annan teille syötävää eläimiänne vastaan, jos kerran hopeanne on lopussa.» 17 He toivat karjansa Joosefille, ja hän antoi heille syötävää hevosten, lampaiden ja vuohien, nautakarjan ja aasien hinnalla. Näin hän sinä vuonna piti heidät hengissä ruoalla, jonka he saivat karjaansa vastaan.

18 Niin kului se vuosi. He tulivat hänen luokseen seuraavanakin vuonna ja sanoivat: »Herramme, sinä tiedät varmaan, että kaikki hopea on lopussa, ja myös meidän karjamme ja juhtamme ovat jo joutuneet sinun haltuusi. Meillä ei ole sinulle enää muuta tarjottavaa kuin ruumiimme ja peltomme. 19 Pitääkö meidän peltoinemme tuhoutua sinun edessäsi? Ota meidät ja meidän peltomme ja anna meille leipää, niin me tulemme faraon orjiksi, ja anna meille myös siemenviljaa. Näin me pysymme hengissä eivätkä pellot autioidu.»

20 Niin Joosef osti koko Egyptin pellot faraolle, sillä kaikki egyptiläiset myivät hänelle peltonsa, kun nälkä oli käynyt heille ylivoimaiseksi. Näin koko maa tuli faraon omaksi. 21 Joosef teki kansasta faraon orjia kautta koko Egyptin maan. 22 Vain pappien peltoja hän ei ostanut, sillä papit saivat palkkansa faraolta ja pystyivät elämään häneltä saamillaan tuloilla. Siksi heidän ei tarvinnut myydä peltojaan.

23 Joosef sanoi kansalle: »Minä olen nyt ostanut teidät ja teidän peltonne faraolle. Tässä on teille siemenviljaa, kylväkää peltonne. 24 Mutta sadosta teidän on aina annettava viidesosa faraolle. Neljä viidesosaa siitä jääköön teille siemenviljaksi sekä ravinnoksi itsellenne, talonväellenne, vaimoillenne ja lapsillenne.» 25 He sanoivat: »Sinä olet pitänyt meidät hengissä. Pidä meistä huolta edelleenkin, niin me olemme faraon orjia.» 26 Ja Joosef sääti lain, joka vielä nytkin on voimassa Egyptissä, että faraolle oli annettava viidesosa sadosta. Vain pappien pellot eivät joutuneet faraon omistukseen.

Jaakobin pyyntö

2747:27
2. Moos. 1:7
Niin israelilaiset jäivät asumaan Egyptiin Gosenin maakuntaan ja kotiutuivat sinne. He olivat hedelmällisiä ja lisääntyivät runsaasti. 28 Jaakob asui Egyptissä seitsemäntoista vuotta, ja hän eli sadanneljänkymmenenseitsemän vuoden ikäiseksi. 2947:29
1. Moos. 24:2
Kun hän, Israel, tunsi kuolemansa lähestyvän, hän kutsui luokseen poikansa Joosefin ja sanoi hänelle: »Pyydän sinulta erästä asiaa, jolla voit osoittaa minulle rakkautesi ja uskollisuutesi. Kosketa minua nivusiin ja vanno, ettet hautaa minua Egyptiin. 3047:30
1. Moos. 25:9
35:29
Kun minä olen mennyt lepoon isieni luo, vie minun ruumiini pois Egyptistä ja pane minut isieni hautaan.» Joosef vastasi: »Minä teen niin kuin pyydät.» 3147:31
1. Moos. 50:5
6
Hepr. 11:21
Jaakob sanoi: »Vanno se minulle.» Joosef vannoi, ja sitten Israel polvistui vuoteelleen ja rukoili kasvot päänalusta vasten.

48

Jaakob siunaa Joosefin pojat

1 Jonkin aikaa tämän jälkeen Joosefille ilmoitettiin, että hänen isänsä oli sairaana. Joosef lähti hänen luokseen ja otti mukaan molemmat poikansa, Manassen ja Efraimin.

2 Kun Jaakob sai tietää, että hänen poikansa Joosef oli tullut, hän kokosi voimansa ja nousi istumaan vuoteessa. 348:3,4
1. Moos. 28:13
14
35:12
Hän sanoi Joosefille: »Jumala, Kaikkivaltias, ilmestyi minulle Lusissa Kanaaninmaassa, siunasi minut 4 ja sanoi minulle: ’Minä teen sinut hedelmälliseksi ja jälkeläisesi monilukuisiksi, niin että sinusta saavat alkunsa monet kansat, ja annan sinun jälkeläisillesi tämän maan pysyväksi perintömaaksi.’ 548:5
1. Moos. 41:50–52
Joos. 14:4
Ja nyt sinun kaksi poikaasi, jotka olivat syntyneet Egyptissä jo ennen minun tänne tuloani, ovat minun poikiani. Olkoot Efraim ja Manasse minulle kuin Ruuben ja Simeon! 6 Sinun muut lapsesi, jotka ovat syntyneet heidän jälkeensä, olkoot sinun omiasi, mutta heitä kutsuttakoon veljiensä heimojen mukaan siinä maassa, jonka he saavat periä. 748:7
1. Moos. 35:19
20
Kun minä olin palaamassa Mesopotamiasta, menetin matkan aikana sinun äitisi Raakelin. Se tapahtui Kanaaninmaassa, kun Efrataan oli vielä jonkin verran matkaa, ja minä hautasin hänet sinne Efratan tien varteen.» Efrata on sama kuin Betlehem.

8 Huomatessaan Joosefin pojat Jaakob kysyi: »Keitä nämä ovat?» 9 Joosef vastasi: »He ovat minun poikiani, jotka Jumala on antanut minulle täällä Egyptissä.» Silloin Jaakob sanoi: »Tuo heidät tänne, että saan siunata heidät.» 10 Jaakobin silmät olivat näet käyneet iän mukana heikoiksi, eikä hän enää nähnyt hyvin. Joosef toi pojat hänen luokseen, ja hän suuteli ja syleili heitä. 1148:11
1. Moos. 46:30
Joosefille Israel sanoi: »En osannut toivoa, että saisin vielä kerran nähdä kasvosi, ja nyt Jumala on antanut minun nähdä myös sinun poikasi!» 12 Ja Joosef otti pojat pois hänen jalkojensa juuresta ja kumartui kasvoilleen maahan saakka.

13 Sitten Joosef ohjasi Efraimin oikealla kädellään Israelin vasemmalle puolelle ja Manassen vasemmalla kädellään Israelin oikealle puolelle ja vei heidät näin hänen eteensä. 14 Israel ojensi oikean kätensä, mutta asetti sen Efraimin pään päälle, vaikka tämä oli nuorempi, ja vasemman kätensä hän pani Manassen päälle; hän asetti siis kätensä ristikkäin. Mutta Manasse oli esikoinen. 1548:15
1. Moos. 26:5
Ps. 23:1
80:2
Hes. 34:11
12
Joh. 10:11
Ja Israel siunasi Joosefin sanoen:

– Jumala, jonka tahdon mukaisesti

minun isäni Abraham ja Iisak ovat vaeltaneet,

Jumala, joka on ollut minun paimeneni

syntymästäni tähän päivään saakka,

1648:16
1. Moos. 31:11
se enkeli, joka on minut pelastanut

kaikesta onnettomuudesta,

siunatkoon näitä nuorukaisia.

Heidän kauttaan säilyköön minun nimeni

ja minun isieni Abrahamin ja Iisakin nimi.

Lukuisat olkoot heidän jälkeläisensä maan päällä.

17 Kun Joosef näki, että hänen isänsä pani oikean kätensä Efraimin pään päälle, se oli hänestä väärin, ja hän tarttui isänsä käteen siirtääkseen sen Manassen pään päälle. 18 Hän sanoi isälleen: »Ei noin, isäni, tämä tässä on esikoinen. Pane oikea kätesi hänen päänsä päälle.» 1948:19
4. Moos. 1:32–35
Mutta isä ei suostunut, vaan sanoi: »Tiedän, poikani, tiedän. Myös Manassesta on tuleva kokonainen kansa, ja hänkin on kasvava mahtavaksi, mutta hänen nuorempi veljensä tulee vielä mahtavammaksi ja hänen jälkeläisistään kasvaa kansojen paljous.» 2048:20
Hepr. 11:21
Ja hän siunasi heidät sinä päivänä sanoen: »Siunatessaan israelilaiset lausuvat teidän nimenne ja sanovat: ’Jumala tehköön sinut Efraimin ja Manassen veroiseksi.’» Niin hän asetti Efraimin Manassen edelle.

21 Sitten Israel sanoi Joosefille: »Minä kuolen pian, mutta Jumala on oleva teidän kanssanne. Hän on johdattava teidät takaisin isienne maahan. 2248:22
1. Moos. 33:19
Joh. 4:5
Ja sen lisäksi, mitä veljesi saavat, minä annan sinulle sen harjanteen 48:22 »Harjanne», hepreaksi šekem , voi merkitä myös Sikemin kaupunkia (vrt. luku 34). , jonka olen miekkani ja jouseni voimalla ottanut amorilaisilta.»

49

Jaakob siunaa poikansa

149:1
5. Moos. 33:1
Jaakob kutsui poikansa luokseen ja sanoi: »Tulkaa tänne, niin ilmoitan teille, mitä teille tapahtuu tulevina aikoina.»

2 – Tulkaa koolle ja kuunnelkaa,

te Jaakobin pojat,

kuulkaa isäänne Israelia.

349:3
1. Moos. 29:32
35:23
46:8
4. Moos. 26:5
Ruuben, sinä olet esikoiseni ja voimani,

sinä olet miehuuteni ensimmäinen hedelmä,

arvossa korkein, voimilta väkevin.

449:4
1. Moos. 35:22
1. Aik. 5:1
3. Moos. 18:8
Mutta olet kuin kuohuva puro,

siksi et säilytä ensimmäistä sijaasi.

Sinä nousit isäsi vuoteelle,

häpäisit minun makuusijani.

549:5
1. Moos. 34:25
Simeon ja Leevi ovat veljekset,

väkivaltaisia ovat heidän hankkeensa.

649:6
1. Moos. 34:30
Minä en suostu heidän juoniinsa,

minun sydämeni ei liity heidän seuraansa.

He ovat vihassaan tappaneet miehiä,

omin luvin katkoneet sonnien kinnerjänteet.

749:7
5. Moos. 12:12
Joos. 19:1
Kirottu olkoon heidän vihansa, sillä se on kiivas,

heidän raivonsa, sillä se on julma.

Minä sirotan heidät Jaakobin heimojen sekaan,

hajotan heidät Israelin joukkoon.

849:8
4. Moos. 10:14
Tuom. 1:1
2
1. Aik. 5:2
Juuda 49:8 Nimi Juuda muistuttaa heprean sanaa jodu ’he ylistävät’, vrt. 29:35. , veljesi ylistävät sinua.

Sinun kätesi on iskevä vihollistasi niskaan,

sinun isäsi pojat kumartavat sinua.

949:9
4. Moos. 23:24
24:9
Juuda, sinä nuori leijona,

saaliilta olet noussut, poikani.

Hän on kyyristynyt, käynyt makuulle

kuin leijona, kuin jalopeura.

Kuka uskaltaa häntä häiritä?

1049:10
4. Moos. 24:17
2. Sam. 8:2
Ps. 2:6
110:2
Matt. 2:6
Ei siirry valtikka pois Juudalta,

ei käskijän sauva hänen suvultaan.

Hänen heimostaan on tuleva se, jolla on valta,

häntä kansat tottelevat.

1149:11
Tuom. 5:10
Sak. 9:9
Mark. 11:2
Aam. 9:13
Viiniköynnökseen hän sitoo aasinsa,

jaloon köynnökseen aasinsa varsan.

Hän pesee viinissä vaatteensa,

rypäleiden veressä pukunsa.

12 Hänen silmissään on viinin hehku,

hänen hampaissaan maidon valkeus.

1349:13
5. Moos. 33:18
19
Jes. 8:23
Matt. 4:15
Sebulon on asuva meren äärellä,

hän asettuu rannikolle, missä laivat kulkevat,

hänen selkänsä taa jää Sidon.

14 Isaskar on vahvaluinen juhta,

joka makaa kuormaansa odottaen.

1549:15
Joos. 19:18–22
Hän näki asuinsijansa hyväksi

ja maansa ihanaksi.

Hän painoi olkansa taakan alle,

kävi tekemään orjan töitä.

1649:16
Joos. 19:47
Tuom. 13:2
18:9
Dan 49:16 Nimi Dan merkitsee ’hän tuomitsee, johtaa, ajaa asiaa’. on ajava kansansa asiaa

yhtenä Israelin heimoista.

17 Dan on oleva käärmeenä tiellä, polulla kyynä,

joka puree hevosta vuohiseen,

niin että ratsastaja suistuu maahan.

1849:18
Ps. 119:166
174
Herra, sinulta minä odotan pelastusta!

1949:19
Tuom. 11:23
33
Gadia 49:19 Nimi Gad, joka varsinaisesti merkitsee ’hyvä onni’ (30:11), muistuttaa myös heprean sanoja gad ’ahdistaa’ ja gedud ’rosvojoukko’. ahdistavat rosvojen joukot,

ja Gad ahdistaa niitä,

seuraa niiden kintereillä.

2049:20
Hes. 27:17
Asserin leipä on runsas,

hän tarjoaa kuninkaiden herkkuja.

2149:21
Tuom. 4:6
Naftali on vapaana juokseva kauris,

kauniita ovat hänen vasansa.

2249:22
Ps. 1:3
Joosef on hedelmäpuu,

nuori hedelmäpuu lähteen äärellä,

sen oksat ojentuvat yli muurin.

23 Jousimiehet hätyyttävät häntä,

he ampuvat ja ahdistavat häntä,

24 mutta hänen jousensa pysyy jäntevänä

ja hänen kätensä ovat nopeat.

Tämän saa aikaan Jaakobin Väkevä,

hän, jonka nimi on Paimen,

Israelin Kallio,

25 isäsi Jumala, joka on auttava sinua,

Kaikkivaltias, joka siunaa sinua,

antaa siunauksia ylhäältä taivaasta

ja siunauksia syvyyksistä maan alta,

siunauksia kohduille ja rinnoille.

26 Isäsi siunaukset ovat vahvemmat kuin ikivanhat vuoret,

kuin ihanat ikuiset kukkulat.

Ne siunaukset tulkoot Joosefin osaksi,

hänen, joka on päämies veljiensä joukossa.

2749:27
Tuom. 19:22
Benjamin on saalistava susi,

aamuisin hänellä on aina syötävää,

ja iltaisin hän jakaa saalista.

28 Nämä ovat Israelin heimot ja niiden kantaisät, kaikkiaan kaksitoista, ja näin puhui heille heidän isänsä Jaakob, kun hän siunasi heidät. Kullekin heistä hän lausui siunauksen.

Jaakobin kuolema ja hautaaminen

2949:29,30
1. Moos. 23:17
18
50:13
Sitten Jaakob antoi heille nämä ohjeet: »Minut otetaan pian esi-isieni luo. Haudatkaa minut isieni viereen siihen luolaan, joka on heettiläisen Efronin vainiolla, 30 Makpelan vainiolla, Mamren lähistöllä Kanaaninmaassa. Sen vainion Abraham osti heettiläiseltä Efronilta sukuhaudaksi. 3149:31
1. Moos. 23:19
25:9
35:29
Siihen hautaan on haudattu Abraham ja hänen vaimonsa Saara, sinne on haudattu Iisak ja hänen vaimonsa Rebekka, ja sinne minä hautasin Lean. 32 Se vainio ja siellä oleva luola on ostettu heettiläisiltä.»

33 Kun Jaakob oli antanut nämä ohjeet pojilleen, hän paneutui taas vuoteeseen. Hän kuoli, ja hänet otettiin isiensä luo.

Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt sivuston evästekäytännön » Lisää tietoa.[piilota viesti]