Raamattu 1992 (KR92)
12

Jumala kutsuu Abramin

121

12:1
Ap. t. 7:3
Hepr. 11:8
Herra sanoi Abramille: »Lähde maastasi, asuinsijoiltasi ja isäsi kodista siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan. 2
12:2
1. Moos. 13:16,15:5,17:5,22:17
Minä teen sinusta suuren kansan ja siunaan sinua, ja sinun nimesi on oleva suuri ja siinä on oleva siunaus. 3
12:3
1. Moos. 18:18,22:18,26:4,28:14
Ap. t. 3:25
Gal. 3:8
Minä siunaan niitä, jotka siunaavat sinua, ja kiroan ne, jotka sinua kiroavat, ja sinun saamasi siunaus tulee siunaukseksi kaikille maailman kansoille.»

4Niin Abram lähti Herran käskyn mukaan, ja Loot lähti hänen kanssaan. Harranista lähtiessään Abram oli seitsemänkymmenenviiden vuoden ikäinen. 5Abram otti mukaan vaimonsa Sarain ja veljenpoikansa Lootin sekä perheiden koko omaisuuden, myös Harranissa hankitut orjat. Sitten he lähtivät kulkemaan kohti Kanaaninmaata ja saapuivat sinne.

6Abram kulki Kanaaninmaan halki Sikemin seudulle, Moren tammelle asti. Siihen aikaan maassa asuivat kanaanilaiset. 7

12:7
1. Moos. 13:15,24:7,26:3
Neh. 9:8
Ap. t. 7:5
Herra ilmestyi Abramille ja sanoi: »Sinun jälkeläisillesi minä annan tämän maan.» Ja Abram rakensi sinne alttarin Herralle, joka oli ilmestynyt hänelle. 8Sieltä hän siirtyi Betelin itäpuolen vuorille, ja hän pystytti telttansa niin, että Betel oli länsipuolella ja Ai itäpuolella. Hän rakensi sinne alttarin ja rukoili Herraa. 9Sieltä Abram siirtyi paikasta toiseen etelään Negeviin päin.

Abram ja Sarai Egyptissä

10Sitten tuli maahan nälänhätä. Koska nälänhätä oli kova, Abram siirtyi Egyptiin ja asui siellä muukalaisena. 11Egyptiä lähestyttäessä hän sanoi vaimolleen Saraille: »Minä tiedän, että sinä olet kaunis nainen. 12Kun egyptiläiset näkevät sinut ja käsittävät, että sinä olet minun vaimoni, he tappavat minut mutta jättävät sinut henkiin. 13

12:13
1. Moos. 20:2,26:7
Sano siis, että olet minun sisareni, jotta minua kohdeltaisiin sinun takiasi hyvin ja saisin sinun ansiostasi pitää henkeni.»

14Kun Abram saapui Egyptiin, egyptiläiset havaitsivat, että Sarai oli hyvin kaunis nainen. 15Sarain nähtyään faraon virkamiehet ylistivät häntä faraolle, ja hänet haettiin palatsiin. 16Farao kohteli Abramia hyvin Sarain takia, ja Abram sai lampaita ja vuohia, nautakarjaa ja aaseja, orjia ja orjattaria sekä aasintammoja ja kameleita.

17

12:17
Ps. 105:14
Mutta Herra antoi faraon ja hänen palatsinsa väen sairastua ankariin tauteihin Abramin vaimon Sarain tähden. 18Silloin farao kutsutti Abramin luokseen ja sanoi: »Mitä oletkaan minulle tehnyt! Miksi et kertonut minulle, että hän on vaimosi? 19Miksi sanoit häntä sisareksesi, niin että minä saatoin ottaa hänet vaimokseni? Siinä on vaimosi, ota hänet ja mene matkoihisi!» 20Sitten farao antoi miehilleen käskyn toimittaa Abram, hänen vaimonsa ja koko hänen omaisuutensa maasta pois.

13

Abram ja Loot eroavat

131Niin Abram palasi Egyptistä Negeviin, mukanaan vaimonsa ja koko omaisuutensa, ja Loot seurasi häntä. 2Abram oli hyvin rikas; hänellä oli karjaa, hopeaa ja kultaa. 3

13:3
1. Moos. 12:8
Negevistä hän siirtyi Beteliä kohti kulkien leiripaikalta toiselle, kunnes saapui siihen Betelin ja Ain väliseen paikkaan, jossa hänen telttansa oli aikaisemmin ollut 4ja jonne hän oli rakentanut alttarin. Siellä Abram rukoili Herraa.

5Myös Lootilla, joka kulki Abramin mukana, oli lampaita, vuohia, nautakarjaa ja telttoja. 6Mutta laidunmaata ei ollut tarpeeksi, että he olisivat voineet pysyä yhdessä, sillä heillä oli runsaasti karjaa. 7Siksi Abramin ja Lootin karjapaimenten kesken syntyi riitaa. Siihen aikaan maassa asui kanaanilaisia ja perissiläisiä.

8Abram sanoi Lootille: »Ei sovi, että meidän tai meidän karjapaimentemme välillä on riitaa, sillä me olemme sukulaisia ja veljiä keskenämme. 9Onhan koko maa avoinna sinun edessäsi. Eroa siis minusta. Jos sinä menet vasemmalle, niin minä menen oikealle. Jos sinä menet oikealle, niin minä menen vasemmalle.» 10Loot katsoi ympärilleen ja näki, että Jordanin alanko oli runsasvetistä seutua. Ennen kuin Herra hävitti Sodoman ja Gomorran, se oli Soariin saakka kuin Herran puutarhaa, kuin Egyptin maata. 11Loot valitsi itselleen koko Jordanin alangon ja lähti kulkemaan itää kohden, ja näin he erosivat toisistaan. 12Abram jäi Kanaaninmaahan, kun taas Loot siirtyi telttoineen alangon kaupunkien liepeille ja päätyi lopulta Sodomaan.

13

13:13
1. Moos. 18:20
Jes. 1:10
Valit. 4:6
Hes. 16:48
Matt. 11:23
Mutta Sodoman asukkaat olivat turmeltuneita ja tekivät paljon syntiä Herraa vastaan.

14Lootin erottua Abramista Herra sanoi Abramille: »Nosta silmäsi ja katsele tästä paikasta pohjoiseen, etelään, itään ja länteen, 15

13:15
1. Moos. 12:7+
sillä koko sen maan, jonka näet, minä annan sinulle ja sinun jälkeläisillesi ikiajoiksi. 16
13:16
1. Moos. 12:2+
Minä teen sinun jälkeläisesi lukuisiksi kuin maan tomuhiukkaset: jos osaat ne laskea, osaat laskea jälkeläistesi määrän. 17Lähde vaeltamaan maata pitkin ja poikin, sillä minä annan sen sinulle.»

18Abram siirtyi telttoineen paikasta toiseen, kunnes asettui Hebroniin Mamren tammistoon. Sinne hän rakensi alttarin Herralle.

14

Abram voittaa neljä kuningasta

141Siihen aikaan Sinearin kuningas Amrafel, Ellasarin kuningas Arjok, Elamin kuningas Kedorlaomer ja Gojimin kuningas Tideal 2lähtivät sotaretkelle Sodoman kuningasta Beraa, Gomorran kuningasta Birsaa, Adman kuningasta Sinabia, Seboimin kuningasta Semeberiä ja Belan eli Soarin kuningasta vastaan. 3Nämä viisi olivat kaikki yhdessä koonneet joukkonsa Siddiminlaaksoon, missä Kuollutmeri sijaitsee. 4He olivat kaksitoista vuotta olleet Kedorlaomerin alaisina mutta nousivat kolmantenatoista vuotena kapinaan. 5Neljäntenätoista vuotena tulivat Kedorlaomer ja hänen kanssaan liittoutuneet kuninkaat ja voittivat refalaiset Asterot-Karnaimissa, susilaiset Hamissa, emiläiset Kirjataimin tasangolla 6ja horilaiset vuorilla, jotka ulottuvat Seiristä El-Paraniin, autiomaan laidoille saakka. 7Sitten he kääntyivät takaisin ja tulivat En-Mispatiin eli Kadesiin ja kukistivat koko amalekilaisten maan ja myös amorilaiset, jotka asuivat Haseson-Tamarissa.

8Silloin Sodoman, Gomorran, Adman ja Seboimin kuninkaat sekä Belan eli Soarin kuningas lähtivät liikkeelle ja järjestivät Siddiminlaaksossa joukkonsa taisteluun 9Elamin kuningasta Kedorlaomeria, Gojimin kuningasta Tidealia, Sinearin kuningasta Amrafelia ja Ellasarin kuningasta Arjokia vastaan, viisi kuningasta neljää vastaan. 10Mutta Siddiminlaakso oli täynnä maaöljykuoppia, ja kun Sodoman ja Gomorran kuninkaat ja heidän miehensä yrittivät kääntyä pakoon, he vajosivat niihin, ja henkiin jääneet pakenivat vuorille. 11Heidän vihollisensa veivät Sodomasta ja Gomorrasta kaiken karjan ja muun omaisuuden sekä kaiken syötävän ja lähtivät sitten pois. 12Lähtiessään he veivät myös Abramin veljenpojan Lootin ja koko tämän omaisuuden. Loot näet asui siihen aikaan Sodomassa.

13Muuan pakoon päässyt tuli kertomaan tästä heprealaiselle Abramille, joka tuolloin asui amorilaisen Mamren tammistossa. Mamre oli Eskolin ja Anerin veli, ja he olivat liitossa Abramin kanssa. 14Kun Abram kuuli, että hänen veljenpoikansa oli joutunut vangiksi, hän aseisti taistelukelpoiset miehensä, jotka olivat syntyneet hänen teltoissaan, kolmesataakahdeksantoista miestä kaikkiaan, lähti kuninkaiden perään ja tavoitti heidät Danissa. 15Siellä hän jakoi väkensä ryhmiin ja hyökkäsi yöllä vihollisten kimppuun, voitti heidät ja ajoi heitä takaa aina Hobaan, joka on Damaskoksesta pohjoiseen. 16Hän otti takaisin kaiken saaliin samoin kuin sukulaisensa Lootin, tämän omaisuuden sekä naiset ja muun väen.

Melkisedek siunaa Abramia

17Kun Abram oli paluumatkalla lyötyään Kedorlaomerin ja hänen kanssaan liittoutuneet kuninkaat, Sodoman kuningas tuli häntä vastaan Savenlaaksoon, jota sanotaan myös Kuninkaanlaaksoksi. 18

14:18
Ps. 110:4
Hepr. 5:6Ps. 46:5,91:1
Dan. 7:27
Salemin kuningas Melkisedek toi sinne leipää ja viiniä. Hän oli Korkeimman Jumalan pappi, 19
14:19
1. Moos. 1:1+
ja hän siunasi Abramia sanoen:

– Siunatkoon Abramia

Korkein Jumala,

taivaan ja maan luoja.

20

14:20
1. Moos. 28:22
5. Moos. 14:22
Mal. 3:10
Luuk. 18:12
Kiitetty olkoon Korkein Jumala,

joka antoi sinun lyödä vastustajasi.

Abram antoi hänelle kymmenykset kaikesta saaliista.

21Sodoman kuningas sanoi Abramille: »Anna minulle ihmiset. Karjan ja tavaran voit pitää itse.» 22Silloin Abram sanoi Sodoman kuninkaalle: »Minä nostan käteni Herran, Korkeimman Jumalan, puoleen, joka on luonut taivaan ja maan, ja vannon: 23minä en ota mitään sinun omaasi, en edes langanpätkää tai sandaalinhihnaa. Silloin et voi sanoa: ’Minä olen tehnyt Abramista rikkaan.’ 24Minä en tahdo mitään sen lisäksi, mitä palvelijani ovat syöneet ja mikä kuuluu niille miehille, jotka seurasivat minua. Myös Aner, Eskol ja Mamre saakoot oman osuutensa.»