Raamattu 1992 (KR92)
31

Faraon mahti ja tuho

311Oli yhdestoista vuosi, kolmannen kuun ensimmäinen päivä, ja minulle tuli tämä Herran sana:

2»Ihminen, sano faraolle, Egyptin kuninkaalle, ja hänen korskealle joukolleen:

– Mihin vertaisin sinua ja suuruuttasi?

3Sinä olet kuin sypressi,

kuin Libanonin setri,

jonka mahtavat oksat varjosivat maan.

Se kasvoi korkeaksi,

sen latva kohosi

pilvien keskeen.

4Se sai voimansa vedestä,

sitä kasvatti syvyyksien virta,

joka ulotti monet haaransa

sen kasvupaikkaan

ja lähetti purojaan

kaikille metsän puille.

5Sen tähden se kasvoi korkeammaksi

kuin toiset metsän puut,

sen tähden se haarautui haarautumistaan

ja kurkotti oksiaan.

Se sai paljon vettä ja kasvoi.

6

31:6
Hes. 17:23
Dan. 4:9
Matt. 13:32
Sen oksilla pesivät

kaikki taivaan linnut,

sen lehvien suojassa syntyivät

kaikki metsän eläimet,

sen varjossa asuivat

kaikki maailman kansat.

7Siitä kasvoi suuri ja kaunis puu,

ja se ulotti oksansa etäälle,

sillä sen juuret yltivät

suuriin vesiin asti.

8Yksikään Jumalan puutarhan setri

ei ollut sen vertainen.

Sypressipuiden oksia

ei voinut verrata sen oksiin,

eivätkä plataanien latvat

olleet sen latvojen vertaiset.

Yksikään Jumalan puutarhan puu

ei ollut niin kaunis.

9Minä tein siitä kauniin puun,

haarautuvan ja tuuhean.

Kaikki Eedenin puut, Jumalan puutarhan puut

kadehtivat sitä.

10»Sen tähden sanoo Herra Jumala: Koska se on kasvanut niin korkeaksi, että on kurottanut latvansa pilviin ja ylpistynyt omasta korkeudestaan, 11minä annan sen kansojen käskijän armoille, ja hän tekee sille sen, mitä jumalattomille tehdään. Minä olen sen hylännyt.

12

31:12
Hes. 28:7,30:11
»Niin muukalaiset, kansoista julmimmat, kaatoivat sen. He paiskasivat sen vuorille, ja sen oksat lentelivät kaikkialle laaksoihin, sen latvukset pirstoutuivat joka puolelle maata purojen uomiin, ja maan kaikki kansat lähtivät sen lehvien varjosta ja jättivät sen. 13Sen kaatuneelle rungolle tekivät pesänsä taivaan linnut, ja sen oksien suojaan asettuivat metsän eläimet.

14»Enää eivät veden äärellä kasvavat puut kohoa korkeuksiin, enää ne eivät kohota latvaansa pilvien keskelle. Yksikään vettä juova puu ei enää kestä lujana korkeuksissaan. Ne syöstään kaikki kuoleman valtaan, alimpaan tuonelaan, hautaan vaipuneiden ihmisten pariin.

15»Näin sanoo Herra Jumala: Sinä päivänä, jona se puu suistuu tuonelaan, minä panen kaikki syvyyden vedet murehtimaan, minä peitän ne ja estän niitä virtaamasta. Libanonin vuoret minä puen surupukuun sen puun kohtalon vuoksi, ja kaikkialla metsissä puut surevat sitä ja pudottavat lehtensä. 16

31:16
Jes. 14:9
Minä panen kansat vapisemaan, kun se ryskyen kaatuu, kun minä syöksen sen alas tuonelaan yhdessä hautaan vaipuvien kanssa. Niin saavat tuonelassa hyvityksen kaikki Eedenin puut, Libanonin parhaat ja kauneimmat, kaikki, jotka saivat kyllälti vettä. 17Ne ovat yhdessä tuon puun kanssa tuonelan maassa, julmasti surmattujen parissa. Kaikki, jotka elivät puun suojassa, hajotetaan vieraiden kansojen sekaan.

18»Oliko yksikään Eedenin puista sinun vertaisesi, yhtä maineikas ja mahtava kuin sinä? Silti sinut yhdessä Eedenin puiden kanssa syöstään syvimpään tuonelaan, heitetään ympärileikkaamattomien ja julmasti surmattujen joukkoon. Niin käy faraon ja hänen korskean joukkonsa. Näin sanoo Herra Jumala.»

32

Valitusvirsi faraosta

321Oli kahdestoista vuosi, kahdennentoista kuun ensimmäinen päivä, ja minulle tuli tämä Herran sana:

2

32:2
Hes. 29:3
»Ihminen, viritä valitusvirsi, valita faraon, Egyptin kuninkaan, kohtaloa. Sano hänelle:

– Voi sinua, leijona kansojen joukossa!

Sinä olit kuin merten hirviö,

sinä temmelsit joessasi

ja poljit sen veden sameaksi,

sotkit virtasi liejuun.

3Näin sanoo Herra Jumala:

Minä levitän verkkoni yllesi.

Minä kokoan monia kansoja,

ja tällä verkolla ne pyydystävät sinut.

4

32:4
Hes. 29:5
Minä viskaan sinut virran rannalle,

paiskaan sinut kuivalle maalle,

ja minä usutan kimppuusi taivaan linnut,

maan eläimet minä ruokin lihallasi.

5Minä levitän raatosi pitkin vuoria

ja täytän laaksot sinun haaskallasi,

6minä juotan maalle sinun veresi ja rapasi,

niin että purojen uomat pursuavat.

7

32:7
Jes. 13:10
Hes. 31:15
Matt. 24:29
Minä peitän taivaan, kun sammutan loistosi,

minä puen mustiin tähdet,

minä verhoan pilviin auringon,

eikä kuu valaise enää.

8Kaikki taivaalla hohtavat valot

minä pimennän sinun vuoksesi,

minä levitän pimeyden maasi ylle.

Näin sanoo Herra Jumala.

9»Minä teen kansat rauhattomiksi, kun levitän tietoa kohtalostasi toisten kansojen keskuuteen, jopa maihin, joita et ole tiennyt olevankaan. 10

32:10
Hes. 26:16
Minä kerron sinusta ja saatan monet kansat pelon valtaan, sinun kohtalosi saa niiden kuninkailta hiukset pelosta pystyyn. Minä isken ja pistän miekallani heidän nähtensä, ja sinä päivänä, jona sinä kaadut, he vapisevat ja pelkäävät henkensä puolesta.

11– Näin sanoo Herra Jumala:

Sinuun iskee Babylonian kuninkaan miekka,

12

32:12
Hes. 28:7
minä kaadan sinun joukkosi soturien miekoilla.

He ovat raakaa väkeä, kansoista julminta,

ja he hävittävät kaiken, millä Egypti on ylpeillyt,

sen korskeat joukot viimeistä myöten.

13

32:13
Hes. 29:11
Minä hävitän kaikki elävät olennot

Egyptin suurelta virralta.

Sitä ei enää ihmisen jalka sotke,

eivät samenna karjan sorkat.

14Siten minä kirkastan Egyptin vedet

ja teen sen virrasta rasvatyynen –

näin sanoo Herra Jumala.

15Kun minä autioitan Egyptin maan,

kun tyhjennän sen kaikesta, mikä sen täytti,

kun tuhoan kaikki sen asukkaat,

he tietävät, että minä olen Herra.

16»Tämä oli valitusvirsi, ja valitusvirtenä tätä on esitettävä. Virittäkööt naiset tämän virren kaikkialla eri maissa, laulakoot näin Egyptistä, sen korskeasta mahdista. Näin sanoo Herra Jumala.»

Egypti syöstään tuonelaan

17Oli kahdestoista vuosi, ensimmäisen kuun viidestoista päivä, ja minulle tuli tämä Herran sana:

18»Ihminen, valita Egyptin kohtaloa, valita sen korskeaa joukkoa. Saata se alas tuonelaan, pakanakansojen pariin.

– Mahtavat suistuvat manalaan,

hautaan vaipuneiden joukkoon.

19Vieläkö olet muita parempi?

Astu alas, asetu sijallesi

jumalattomien pariin.

20He suistuvat surmattujen joukkoon,

miekka on koholla,

farao korskeine joukkoineen syöstään alas.

21

32:21
Jes. 14:20
Siellä, keskellä tuonelaa, ovat mahtavat sankarit,

ja he sanovat faraolle ja hänen auttajilleen:

»Tänne suistuitte tekin,

meidän ympärileikkaamattomien pariin,

julmasti surmattujen keskuuteen.»

22Siellä on Assyria, siellä sen armeija

kuninkaansa haudan ympärillä.

Kaikki heidät on julmasti surmattu,

isketty kuoliaaksi taistelussa.

23

32:23
Jes. 14:15
Heille on annettu hautapaikaksi

tuonelan etäisin onkalo,

siellä on soturien joukko

kuninkaansa haudan ympärillä.

Kaikki heidät on julmasti surmattu,

isketty kuoliaaksi taistelussa –

heidät, jotka levittivät kauhua

elävien maassa!

24Siellä on Elam, siellä sen joukot

kuninkaansa haudan ympärillä.

Kaikki heidät on julmasti surmattu,

isketty kuoliaaksi taistelussa,

nuo ympärileikkaamattomat ovat suistuneet alas

syvimpään tuonelaan.

He levittivät kauhua

elävien maassa,

mutta nyt heidän osanaan on häpeä

hautaan vaipuneiden parissa.

25Elamin kuningas on saanut sijansa

julmasti surmattujen keskellä,

ja kaikki hänen joukkonsa

ovat hänen hautansa ympärillä.

Miekalla surmattuja

ovat nuo ympärileikkaamattomat –

nuo, jotka levittivät kauhua

elävien maassa!

Nyt heidän osanaan on häpeä

hautaan vaipuneiden parissa,

heidät on suistettu surmattujen joukkoon.

26

32:26
Hes. 27:13
Siellä on Mesek-Tubal,

siellä sen joukot

kuninkaansa haudan ympärillä.

Miekalla surmattuja

ovat nuo ympärileikkaamattomat –

nuo, jotka levittivät kauhua

elävien maassa!

27Eivät he makaa kaatuneiden sankarien parissa,

siellä, missä ovat muinaisajan miehet,

nuo, jotka menivät alas tuonelaan

täydessä sotisovassa,

panivat miekan päänalusekseen

ja jäivät lepäämään

kilpi luittensa päällä.

He levittivät kauhua

elävien maassa.

28»Murskattuna sinä makaat jumalattomien joukossa, julmasti surmattujen keskuudessa. 29Siellä on Edom, kaikki sen kuninkaat ja ruhtinaat, jotka olivat suuria sankareita mutta joutuivat julmasti surmattujen joukkoon. He viruvat jumalattomien ja hautaan vaipuneiden keskellä.

30»Siellä ovat kaikki pohjoisen ruhtinaat, siellä ovat Sidonin mahtimiehet, he ovat suistuneet tuonelaan julmasti surmattujen kanssa. He olivat suuria sankareita ja saivat ihmiset kauhun valtaan, mutta nyt heidän osanaan on häpeä. Häpeässään nuo ympärileikkaamattomat nyt viruvat surmattujen keskellä, hautaan vaipuneiden joukossa.

31

32:31
Hes. 31:16
»Tämä näky lohduttaa faraota, joka on menettänyt korskean joukkonsa. Hänhän on kaikkine sotilaineen kaatuva taistelussa – näin sanoo Herra Jumala. 32Minä annoin hänen levittää kauhua elävien maassa, mutta nyt hän ja koko hänen joukkonsa saavat tyytyä leposijaan jumalattomien parissa, julmasti surmattujen keskuudessa. Näin sanoo Herra Jumala.»

33

Profeetan vartijantehtävä

331Minulle tuli tämä Herran sana:

2»Ihminen, puhu maanmiehillesi. Sano heille: Kun minä lähetän sotajoukon hyökkäämään johonkin maahan, siellä on tähystäjä, jonka kansa on pannut vartioon. 3Kun tuo vartiomies näkee sotajoukon lähestyvän, hän puhaltaa torveen ja varoittaa kansaa. 4Jos joku kuulee torven äänen mutta ei välitä varoituksesta ja saa sen vuoksi surmansa vihollisen kädestä, hän on itse syypää kuolemaansa. 5Hänhän ei välittänyt varoituksesta, vaikka kuuli torven soivan, ja siksi hän on itse syypää. Se, joka ottaa varoituksen varteen, pelastaa henkensä.

6»Jos vartiomies sotajoukon lähestyessä näkee sen mutta ei puhalla torveen, eivät maan asukkaat saa varoitusta, ja vihollinen tulee ja tappaa. Joka kuolee, kuolee kyllä syntiensä tähden, mutta hänen kuolemastaan minä vaadin tilille vartiomiehen.

7

33:7–9
Hes. 3:17–19
»Sinut, ihminen, minä olen pannut Israelin kansan vartiomieheksi. Kun kuulet suustani sanan, sinun tulee varoittaa maanmiehiäsi minusta. 8Kun minä uhkaan jumalatonta kuolemalla, asetan sinut vastuuseen hänestä. Ellet sinä puhu hänelle, ellet varoita häntä hänen elämänmenostaan, hän kuolee syntiensä tähden – ja hänen kuolemastaan minä vaadin tilille sinut. 9Mutta jos sinä varoitat jumalatonta hänen vaelluksestaan ja kehotat häntä kääntymään tieltään eikä hän silti käänny, hän kyllä kuolee syntiensä tähden mutta sinä pelastat elämäsi.

10

33:10
3. Moos. 26:39
Hes. 24:23
»Ihminen, sano israelilaisille: Te valitatte: ’Rikkomuksemme ja syntimme painavat meitä, me näännymme niiden alle. Tämä on meidän loppumme.’ 11
33:11
Hes. 18:23
2. Piet. 3:9
Sano heille: Näin sanoo Herra Jumala: Niin totta kuin elän, en minä tahdo, että jumalaton kuolee vaan että hän kääntyy teiltään ja saa elää. Kääntykää! Kääntykää pahoilta teiltänne! Miksi te kuolisitte, israelilaiset!

12

33:12
Hes. 3:20,18:24
»Ihminen, sano maanmiehillesi: Jos vanhurskas tekee syntiä, ei hänen vanhurskautensa silloin pelasta häntä. Ja jos jumalaton luopuu jumalattomuudestaan, ei hänen jumalaton elämänsä vie häntä tuhoon. Vanhurskas taas ei syntiä tehdessään enää voi turvata vanhurskauteensa. 13Jos minä olen vanhurskaalle taannut elämän mutta hän tekeekin vääryyttä vanhurskauteensa luottaen, ei hänen hyväkseen lueta ainoatakaan hänen vanhurskaista teoistaan. Hän teki sellaista mikä on väärin, ja siksi hänen on kuoltava. 14Mutta jos minä uhkaan jumalatonta kuolemalla ja hän sitten kääntyy synneistään ja tekee niin kuin oikein ja hyvin on, 15
33:15
2. Moos. 22:25
5. Moos. 24:132. Moos. 21:37
4. Moos. 5:7
palauttaa vaatimansa pantin, korvaa sen minkä on toiselta riistänyt, vaeltaa elämän käskyjen tietä eikä enää tee vääryyttä, hän saa elää. Totisesti, hän ei kuole! 16Ainoatakaan syntiä, jonka hän on tehnyt, ei enää muisteta. Hän tekee nyt oikein ja toimii vanhurskaasti, ja siksi hän saa elää.

17»Israelilaiset sanovat: ’Herra ei tee oikein.’ Päinvastoin: heidän omat ajatuksensa kulkevat väärää tietä! 18Jos vanhurskas luopuu vanhurskaudestaan ja tekee sellaista mikä on väärin, hän kuolee väärien tekojensa tähden. 19Ja jos jumalaton luopuu jumalattomuudestaan ja tekee niin kuin oikein ja hyvin on, hän saa sen vuoksi elää. 20Silti te sanotte: ’Herra ei tee oikein.’ Israelilaiset! Minä tuomitsen teidät sen mukaan mitä itse kukin on tehnyt.»

Jerusalem on valloitettu

21Oli pakkosiirtolaisuutemme yhdestoista vuosi, kymmenennen kuun viides päivä, ja minun luokseni tuli mies, joka oli paennut Jerusalemista. Hän sanoi: »Kaupunki on kukistunut.» 22

33:22
Hes. 24:26,27
Edellisenä iltana, ennen kuin tuo pakolainen saapui, oli Herran käsi tullut ylleni. Herra oli avannut suuni, niin että aamulla, pakolaisen tullessa, saatoin puhua enkä enää ollut mykkä.

Israelilaisten väärä varmuus

23Minulle tuli tämä Herran sana:

24

33:24
Jes. 51:2
»Ihminen, nuo, jotka asuvat raunioiden keskellä Israelin maassa, sanovat: ’Abrahamille, yhdelle ihmiselle, annettiin omaksi koko tämä maa. Meitä on nyt paljon, ja maa on sitäkin varmemmin meidän.’ 25
33:25
1. Moos. 9:42. Moos. 20:41. Sam. 19:5
Sano sen tähden heille: Näin sanoo Herra Jumala: Te syötte lihan verineen, te palvotte epäjumalia ja surmaatte viattomia ihmisiä. Tekö saisitte pitää maan omananne? 26
33:26
3. Moos. 20:10
5. Moos. 22:22
Te turvaatte miekkaanne, te teette iljettäviä tekoja ja makaatte toistenne vaimojen kanssa. Tekö saisitte pitää maan omananne?

27»Sano heille näin: Näin sanoo Herra Jumala: Niin totta kuin elän, ne, jotka asuvat raunioissa, saavat surmansa sotilaan kädestä, ne, jotka piileksivät metsissä ja niityillä, joutuvat petojen ruoaksi, ja ne, jotka ovat etsineet suojaa vuorilta ja luolista, kuolevat ruttoon. 28Minä teen koko maasta tyhjän ja kolkon autiomaan, sen mahdista ja mahtailusta tulee loppu, eikä sen lohduttomilla vuorilla kulje kukaan. 29He tietävät, että minä olen Herra, kun minä heidän iljettävien tekojensa tähden teen koko maasta tyhjän ja kolkon autiomaan.

30»Ihminen, sinun maanmiehesi puhuvat sinusta seinänvierillä ja talojen ovilla ja sanovat toisilleen: ’Mennään kuulemaan, millainen sanoma Herralta nyt on tullut.’ 31He tulevat miehissä luoksesi, istuvat edessäsi, niin kuin kansani kuuluu tehdä, ja kuuntelevat sinun puhettasi. Sen mukaisesti he eivät kuitenkaan elä. Heidän suunsa on täynnä valhetta, heidän sydämensä on keinottelun ja voiton lumoissa. 32Sinä olet heille vain kuin lemmenlaulujen laulaja, kaunisääninen ja taitavasti soittava viihdyttäjä. He kuuntelevat puhettasi mutta eivät elä sen mukaan. 33Mutta kun minun sanani toteutuvat – ja ne toteutuvat – he ymmärtävät, että heidän keskellään on ollut profeetta.»