Raamattu 1992 (KR92)
19

Valitusvirsi Juudan kuninkaiden tuhosta

191 »Viritä valitusvirsi, laula Israelin ruhtinaista 2

19:2
1. Moos. 49:9
näin:

– Mikä olikaan äitisi! Naarasleijona

leijonien joukossa.

Se lepäsi nuorten urosten keskellä

pentujensa kanssa.

3

19:3,4
2. Kun. 23:31–34
Yhtä poikastaan se ennen muita vaali,

ja siitä kasvoi komea leijona,

se oppi saalistamaan ja raatelemaan,

ihmisiäkin se söi.

4 Mutta kansat saivat kuulla siitä,

ja se pyydystettiin kuoppaan

ja vietiin nenärenkaasta taluttaen

Egyptin maahan.

5

19:5–9
2. Kun. 25:6 - 7
Kun emo näki, ettei toivoa ollut,

että odotus oli turhaa,

se otti toisen poikasistaan

ja kasvatti sen.

6 Poika käyskenteli urosten joukossa,

ja siitä kasvoi komea leijona.

Se oppi saalistamaan ja raatelemaan,

ihmisiäkin se söi.

7 Se tuhosi heidän palatsinsa,

repi hajalle kaupungit.

Kaikki maan asukkaat vapisivat,

kun se ärjyi.

8 Mutta kansat kokosivat joukkonsa,

kaikkialta tuli väkeä,

ja sen tielle viritettiin ansaverkot,

se pyydystettin kuoppaan.

9 Se sai kaulaansa kahleet ja nenäänsä renkaan,

ja se vietiin Babylonian kuninkaan luo

ja teljettiin luolaan,

ettei sen ääntä enää kuultaisi

Israelin vuorilla.

10 Sinun äitisi oli kuin viiniköynnös,

veden äärelle istutettu.

Se kantoi hedelmää ja vihannoi,

olihan sillä vettä.

11 Siihen kasvoi vankkoja oksia,

valtikaksi kelpaavia,

ja sen runko kohosi pilvien keskeen.

Se näkyi kauas, niin korkea se oli,

niin tuuhea ja vihanta.

12

19:12
Hes. 17:10
Hoos. 13:15
Mutta vihaisesti se temmattiin irti

ja viskattiin maahan,

ja kuuma aavikkotuuli kuivetti sen,

siitä revittiin hedelmät,

ja sen vankat oksat kuivettuivat

ja joutuivat tuleen.

13 Nyt se on istutettu autiomaahan,

vettä janoavaan hietikkoon.

14 Sen oksistosta lähti liikkeelle tuli,

joka söi versot ja hedelmät.

Enää siinä ei ole vankkaa oksaa,

ei valtikkapuuta.»

Valitusvirreksi tämä oli tehty, ja valitusvirsi tästä tuli.

20

Israelin uskottomuus

201

20:1
Hes. 14:1
Oli seitsemäs vuosi, viidennen kuun kymmenes päivä, ja Israelin vanhimpia tuli kysymään neuvoa Herralta. He asettuivat eteeni istumaan, 2 ja silloin minulle tuli tämä Herran sana:

3 »Ihminen, sano Israelin vanhimmille: Näin sanoo Herra Jumala: Neuvoako olette tulleet minulta kysymään? Niin totta kuin elän, minä en teille neuvoa anna – näin sanoo Herra Jumala. 4 Julista heille tuomio, julista, ihminen! Ilmoita heille ne iljettävät teot, joita heidän isänsä ovat tehneet.

5

20:5
2. Moos. 6:7
5. Moos. 7:6
»Sano heille: Näin sanoo Herra Jumala: Kun valitsin Israelin, minä kohotin käteni ja vannoin valan Jaakobin suvulle. Egyptissä minä ilmoitin heille, kuka olen. Minä kohotin käteni ja vannoin: ’Minä olen Herra, teidän Jumalanne.’ 6
20:6
2. Moos. 3:8Jer. 3:19
Minä vannoin, että vien heidät Egyptistä maahan, jonka olin heitä varten katsonut, maista ihanimpaan, joka tulvii maitoa ja hunajaa. 7
20:7
Joos. 24:14
Minä sanoin heille: ’Heittäkää pois nuo iljetyksenne, älkää enää saastuttako itseänne, älkää palvoko Egyptin epäjumalia. Minä olen Herra, teidän Jumalanne.’

8

20:8
5. Moos. 9:24
»Mutta he olivat uppiniskaisia eivätkä tahtoneet totella minua. He eivät heittäneet pois iljetyksiä, joihin heidän silmänsä paloivat, eivät luopuneet Egyptin epäjumalista. Silloin minä vihastuin ja aioin syöstä heihin kaiken vihani jo Egyptissä.

9 »Sitä en kuitenkaan tehnyt. Oman nimeni tähden minä jätin sen tekemättä, sen tähden, etteivät kansat, joiden keskellä he elivät, saisi aihetta pilkata nimeäni. Olinhan minä niiden kansojen tieten ilmoittanut heille, kuka olen, ja luvannut viedä heidät pois Egyptistä.

10 »Niin minä vein heidät Egyptistä ja johdin heidät autiomaahan. 11

20:11
3. Moos. 18:5
Siellä minä annoin heille säädökseni ja määräykseni – joka niitä noudattaa, saa elää. 12
20:12
2. Moos. 31:13
Myös sapattini minä annoin heille, jotta se olisi merkkinä liitostamme ja muistuttaisi heitä siitä, että minä, Herra, olen pyhittänyt heidät omaksi kansakseni.

13 »Mutta autiomaassakaan israelilaiset eivät totelleet minua. He eivät noudattaneet minun säädöksiäni, he eivät piitanneet määräyksistäni – joka niitä noudattaa, saa elää. Edes minun sapattiani he eivät pitäneet kunniassa. Niin minä aioin syöstä heihin vihani autiomaassa ja tuhota heidät kaikki. 14

20:14
4. Moos. 14:16
5. Moos. 9:28
Sitä en kuitenkaan tehnyt. Oman nimeni tähden minä jätin sen tekemättä, sen tähden, etteivät toiset kansat saisi aihetta pilkata nimeäni. Olinhan minä vienyt heidät Egyptistä noiden kansojen nähden. 15 Autiomaassa minä kuitenkin kohotin käteni ja vannoin, että en vie heitä maahan, jonka olin heille luvannut, maista ihanimpaan, joka tulvii maitoa ja hunajaa. 16 He eivät olleet piitanneet määräyksistäni, he eivät olleet eläneet säädösteni mukaan eivätkä pitäneet minun sapattiani kunniassa, niin rakkaita heidän epäjumalansa heille olivat. 17 Silti minun tuli heitä sääli, enkä minä hävittänyt heitä, en tuhonnut heitä autiomaassa.

18 »Mutta heidän lapsilleen minä autiomaassa sanoin: ’Älkää eläkö niin kuin isänne, älkää jatkako heidän menoaan, älkää saastuttako itseänne palvelemalla heidän epäjumaliaan. 19 Minä olen Herra, teidän Jumalanne. Noudattakaa minun säädöksiäni ja totelkaa minun määräyksiäni, eläkää niiden mukaan. 20 Pitäkää pyhänä minun sapattini, olkoon se merkkinä liitostamme ja muistuttakoon se teitä siitä, että minä olen Herra, teidän Jumalanne.’

21 »Mutta hekään eivät totelleet minua. He eivät seuranneet säädöksiäni eivätkä noudattaneet määräyksiäni, eivät vaeltaneet niiden mukaan – joka niitä noudattaa, saa elää. Minun sapattianikaan he eivät pitäneet kunniassa. Niin minä aioin syöstä vihani heihin ja tyhjentää heihin kaiken vimmani autiomaassa. 22 Vedin kuitenkin käteni takaisin enkä tehnyt sitä. Oman nimeni tähden minä jätin sen tekemättä, sen tähden, etteivät toiset kansat saisi aihetta pilkata nimeäni. Olinhan minä vienyt heidät Egyptistä noiden kansojen nähden. 23

20:23
3. Moos. 26:33
5. Moos. 28:64
Autiomaassa minä kuitenkin kohotin käteni ja vannoin, että hajotan heidät toisten kansojen sekaan ja sirottelen heidät vieraisiin maihin. 24 He eivät olleet tehneet määräysteni mukaan, he eivät olleet piitanneet säädöksistäni eivätkä pitäneet minun sapattiani kunniassa, sillä heidän silmänsä tähysivät yhä heidän isiensä epäjumaliin. 25
20:25
Jer. 8:8
Room. 1:25
Siksi minä annoin heille säädöksiä, jotka eivät olleet hyviä, annoin heille määräyksiä, jotka vievät kuolemaan. 26
20:26
Hes. 16:20 - 21
Minä annoin heidän saastua omista uhrilahjoistaan, kun he toivat esikoispoikansa tuliuhriksi alttarille. Minä saatoin heidät kauhun valtaan, jotta he tulisivat tietämään, että minä olen Herra.

27 »Sen tähden, ihminen, puhu Israelin kansalle ja sano sille: Näin sanoo Herra Jumala: Tämän jälkeenkin teidän isänne uskottomuudessaan herjasivat minua. 28

20:28
Jes. 57:5 - 6
Kun vein heidät maahan, jonka valalla vannoen olin luvannut antaa heille, he heti riensivät uhraamaan, missä vain näkivät korkean kukkulan tai viheriöivän puun, uhrasivat teurasuhreja ja antoivat lahjoja, jotka nostattivat minun vihani. He toivat sinne tuoksuvia suitsutusuhrejaan ja vuodattivat siellä juomauhrinsa. 29 Minä kysyin: ’Mikä on tuo kukkula, jolle te menette?’ 20:29 Alkutekstissä sanaleikki: bama ’kukkula’, ba ’hän menee’, ma ’mikä’. Niin noita uhripaikkoja alettiin sanoa kukkuloiksi, ja siksi niitä sanotaan vielä tänäkin päivänä.

30 »Sen tähden sano Israelin kansalle: Näin sanoo Herra Jumala: Te saastutatte itsenne isienne tavoin! Te palvotte samoja iljetyksiä ja olette minulle uskottomat. 31 Vielä tänäkin päivänä te saastutatte itsenne, kun palvotte epäjumalianne, kannatte niille lahjoja ja uhraatte poikanne tuliuhrina. Minäkö antaisin teidän kysyä neuvoa, israelilaiset! Niin totta kuin elän, sanoo Herra Jumala, minulta te ette neuvoa saa!

32 »Te olette alkaneet ajatella: ’Me tahdomme olla niin kuin toiset kansat, niin kuin vieraiden maiden asukkaat, ja palvoa puita ja kiviä.’ Niin ei tule tapahtumaan! 33 Niin totta kuin elän, sanoo Herra Jumala, minä olen teidän kuninkaanne. Minä hallitsen teitä väkevällä kädellä, minun käteni on koholla ja minun vihani on raju. 34 Minä vien teidät vieraiden kansojen keskeltä, minä kokoan teidät maista, joihin olen teidät hajottanut, minä kohotan väkevän käteni ja syöksen vihani teihin. 35 Minä vien teidät autiomaahan, loitolle kaikista kansoista, ja siellä minä otan teidät eteeni ja panen teidät vastaamaan teoistanne. 36 Niin kuin minä Egyptin autiomaassa panin teidän isänne vastaamaan, niin minä panen vastaamaan teidät – näin sanoo Herra Jumala. 37

20:37
Jer. 33:13
Minä panen teidät kulkemaan sauvani alitse ja lasken teidät tarkoin. 38 Minä erottelen teidän joukostanne ne, jotka eivät ole minulle uskollisia vaan kapinoivat minua vastaan. Heidätkin minä kyllä vien pois maasta, jossa he ovat asuneet muukalaisina, mutta Israelin maahan he eivät pääse. Niin te tulette tietämään, että minä olen Herra.

39 »Israelin kansa! Näin sanoo Herra Jumala: Menkää kaikin mokomin palvomaan epäjumalianne! Vaikka te nyt ette tottelisikaan minua, niin vastedes te ette uhreillanne ja epäjumalillanne häpäise minun pyhää nimeäni. 40 Koko Israelin kansa on vielä palveleva minua omassa maassaan, minun pyhällä vuorellani, Israelin korkealla vuorella – näin sanoo Herra Jumala. Siellä minä osoitan teille rakkauteni ja otan vastaan uhrinne, teidän satonne ensi hedelmät, kaikki teidän pyhät lahjanne. 41 Minä osoitan teille laupeuteni ja otan vastaan tuoksuvan suitsutusuhrinne.

»Minä tuon teidät vieraiden kansojen keskeltä, minä kokoan teidät maista, joihin olette joutuneet, ja tällä, minkä teille teen, minä osoitan pyhyyteni kaikille kansoille. 42 Te tulette tietämään, että minä olen Herra, kun tuon teidät Israelin maahan, siihen maahan, jonka valalla vannoen olen luvannut teidän isillenne. 43

20:43
Hes. 6:9
Siellä te muistatte elämänmenonne, kaikki tekonne, joilla olette itsenne tahranneet, ja te inhoatte itseänne sen pahan tähden, mitä olette tehneet. 44 Te tulette tietämään, israelilaiset, että minä olen Herra, kun minä nimeni tähden teen teille näin enkä siten kuin te ansaitsisitte, en teidän kelvottoman elämänne ja pahojen tekojenne mukaan. Näin sanoo Herra Jumala.»

21

Herran miekka on valmiina

211 Minulle tuli tämä Herran sana: 2 »Ihminen, käännä katseesi kohti etelää ja ennusta Juudaa vastaan, julista tuomio metsälle, joka on etelässä. 3

21:3
Jes. 10:17 - 18
Sano tuolle etelän metsälle: Kuule Herran sana. Näin sanoo Herra Jumala: Minä sytytän sinut tuleen, ja se tuli nielee kaikki puusi, sekä vihannat että kuivat. Sen liekki ei sammu, sen loimussa kärventyvät kaikkien kasvot etelästä pohjoiseen. 4 Kaikki ihmiset saavat tietää, että minä, Herra, sen sytytin, eikä se tuli sammu.»

5 Minä vastasin: »Voi, Herra! Jo nyt minusta sanotaan: ’Hän ja hänen ainaiset arvoituksensa.’»

6 Minulle tuli tämä Herran sana:

7 »Ihminen, käännä katseesi kohti Jerusalemia ja ennusta sen temppeliä vastaan, julista tuomio Israelin maalle. 8 Sano Israelin maalle: Näin sanoo Herra: Minä käyn sinun kimppuusi, minä vedän miekkani tupesta ja hävitän kaikki asukkaasi, sekä vanhurskaat että jumalattomat. 9 Minä olen päättänyt hävittää sekä vanhurskaat että jumalattomat asukkaasi, siksi lähtee miekkani tupestaan ja kaataa kaikki etelästä pohjoiseen. 10 Kaikki tulevat silloin tietämään, että minä, Herra, vedin miekkani tupesta enkä sitä takaisin pane.

11 »Sinä, ihminen, vaikerra heidän nähtensä, lyyhisty maahan ja voihki murheissasi. 12

21:12
Hes. 7:17
Ja kun he kysyvät sinulta, miksi vaikerrat, sano heille: Te saatte viestin, joka vie jokaiselta rohkeuden. Teidän kätenne käyvät hervottomiksi, teidän mielenne lamaantuu ja teidän polvenne tutisevat pelosta. Niin käy, niin tapahtuu. Näin sanoo Herra Jumala.»

13 Minulle tuli tämä Herran sana:

14 »Ihminen, ennusta ja sano: Näin sanoo Herra:

– Miekka on hiottu,

teroitettu ja kiillotettu,

15 teroitettu teurastusta varten,

kiillotettu ja hiottu

kipunoimaan, salamoimaan!

16 Se miekka annettiin sepälle,

jotta hän hioisi hyvän aseen,

ja siitä tuli terävä,

kiiltävä miekka,

sopiva pyövelin käteen.

17 Huuda ja valita, ihminen!

Se miekka iskee minun kansaani,

iskee Israelin johtajia,

kurittaa ruhtinaita ja kansaa.

Valita siis, lyö rintaasi!

18 »Se on kansalle koettelemus, mutta syystä. Kansa ei ole taipunut kuriin – näin sanoo Herra Jumala. 19 Ennusta, ihminen, iske kätesi yhteen ja ennusta:

– Kahdesti, kolmesti miekka iskee,

ja ihmisiä kaatuu,

ihmisjoukkoja kaatuu,

kun se riehuu heidän keskellään.

20 Kaikki ovat kauhun vallassa,

vapisevat ja kompastelevat.

Kaupungin jokaiselle portille

olen pannut pyövelin miekan.

Voi, siihen on hiottu salaman välke,

sen terä on taottu juomaan verta!

21 Iske oikeaan, viillä vasempaan,

minne vain teräsi ohjaan!

22

21:22
Hes. 5:13
Minäkin isken käteni yhteen

ja päästän vihani valloilleen.

Minä, Herra, olen puhunut.»

23 Minulle tuli tämä Herran sana:

24 »Ihminen, piirrä kaksi tietä, Babylonian kuninkaan miekan tiet. Niiden molempien tulee lähteä samasta maasta. Pane tienviitta kummankin 25

21:25
Hes. 25:5
tien alkuun, toinen osoittamaan miekalle tietä ammonilaisten Rabbaan, toinen Juudaan, linnoitettuun Jerusalemiin.

26 »Babylonian kuningas pysähtyy risteykseen, josta kumpikin tie alkaa, ja tutkii ennusmerkkejä. Hän pudistaa nuoliaan ja kysyy jumaltensa mieltä, hän ennustaa eläimen maksasta. 27 Hänen oikeaan käteensä osuu Jerusalemin arpa: sinne hänen on vietävä muurinmurtajat, siellä hänen on kohotettava sotahuuto, pantava muurinmurtajat porteille, luotava valtausluiska ja rakennettava piiritysvalli. 28 Jerusalemin asukkaiden silmissä se ennustus on väärä, he luottavat vannottuun valaan. Mutta hän tulee, hän paljastaa heidän syntinsä ja ottaa heidät vangiksi.

29 »Sen tähden sanoo Herra Jumala: Teidän syyllisyytenne on tuotu julki, teidän rikkomuksenne on paljastettu, teidän syntinne näkyvät kaikessa mitä teette. Teidän syyllisyytenne on osoitettu, ja teidät pannaan kahleisiin. 30 Sinä iljettävä, jumalaton Israelin ruhtinas! Hetkesi on koittanut, tilinteon hetki. 31 Näin sanoo Herra Jumala: Riisu päähineesi, nosta kruunusi pois, aika on muuttunut. Alhainen korotetaan, ylhäinen alennetaan. 32

21:32
Hes. 17:24
Kaikki tuhotaan, kaikki hävitetään, koko maa raastetaan raunioiksi. Näin tapahtuu silloin, kun saapuu se, jolle tuomiovalta kuuluu. Hänen käsiinsä minä annan sen vallan.

33 »Ihminen, ennusta ja sano: Näin sanoo Herra Jumala ammonilaisille, noille herjaajille:

– Miekka on paljastettu, pyövelin miekka,

se on hiottu tappamaan,

iskemään kuin salama.

34 Kun te vielä näette tyhjiä näkyjä

ja kuulette vääriä ennustuksia,

pannaan miekka jumalattomien kurkulle,

heille koittaa tilinteon hetki.

35 Pane miekkasi takaisin tuppeen.

Siellä, missä sinut on luotu,

maassa, josta olet kotoisin,

minä tuomitsen sinut.

36 Minä syöksen sinuun kaiken vihani,

lietson sinua vastaan suuttumukseni tulen,

minä annan sinut raakojen ihmisten käsiin,

julmien tappajien armoille.

37 Sinä menehdyt tulenlieskoihin,

sinun vertasi pirskuu kaikkialle,

eikä sinusta jää edes muistoa.

Minä, Herra, olen puhunut.»

Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt sivuston evästekäytännön » Lisää tietoa.[piilota viesti]