Raamattu 1992 (KR92)
18

Jokainen vastaa vain omista synneistään

181Minulle tuli tämä Herran sana:

2

18:2
Jer. 31:29
»Mikä teidän on, israelilaiset? Teidän maassanne hoetaan sananpartta:

– Isät söivät raakoja rypäleitä,

lasten hampaita vihloo.

3»Niin totta kuin elän, sanoo Herra Jumala, tätä sananpartta ei yhdenkään israelilaisen enää pidä lausua. 4

18:4
1. Moos. 18:25
Kaikki ihmiset, niin isät kuin pojat, ovat minun vallassani, minun määrättävissäni, ja kuolema on vain sen osana, joka on syntiä tehnyt.

5»Vanhurskas mies tekee niin kuin oikein ja hyvin on. 6

18:6
3. Moos. 18:19,20
Hän ei käy kukkuloilla uhrilihaa syömässä eikä palvo Israelin kansan epäjumalia. Hän ei viettele toisen vaimoa, eikä hän makaa naisen kanssa silloin kun tämä on epäpuhdas. 7
18:7
2. Moos. 22:25,26Jes. 58:6,7
Matt. 25:35,36
Hän ei sorra toista, vaan antaa takaisin velasta saamansa pantin, hän ei riistä ketään, vaan antaa leivästään nälkäiselle ja vaatettaa alastoman. 8
18:8
2. Moos. 22:24+
Hän ei lainaa korkoa vastaan eikä ahnehdi voittoa, vaan pysyy loitolla vääryydestä ja ratkaisee ihmisten väliset asiat oikein. 9Hän elää minun säädösteni mukaisesti ja noudattaa minun määräyksiäni, tekee niin kuin oikein on. Hän on vanhurskas, ja hän saa elää. Näin sanoo Herra Jumala.

10»Mutta tämä vanhurskas mies voi saada pojan, joka kohtelee toisia raa’asti, tahraa kätensä vereen ja rikkoo käskyjä, 11joista isä ei rikkonut yhtäkään. Hän käy kukkuloilla syömässä uhrilihaa, hän viettelee toisen miehen vaimon, 12hän sortaa heikkoa ja riistää köyhää, hän ei palauta velasta saamaansa panttia. Hän palvoo epäjumalia ja tekee iljettäviä tekoja, 13hän lainaa korkoa vastaan ja ahnehtii voittoa. Onko tuollaisen lupa elää? Ei, hän ei saa elää! Koska hän on tehnyt kaikki nuo iljettävät teot, häntä on rangaistava kuolemalla. Itse hän on sen ansainnut.

14»Mutta tämä mies taas voi saada pojan, joka näkee isänsä tekemät synnit ja ottaa opikseen eikä tee itse samoin. 15Hän ei käy kukkuloilla uhrilihaa syömässä eikä palvo Israelin kansan epäjumalia. Hän ei viettele toisen vaimoa, 16ei sorra toista, ei ota panttia eikä riistä ketään, vaan antaa leivästään nälkäiselle ja vaatettaa alastoman. 17Hän pysyy loitolla vääryydestä eikä ota korkoa, ei ahnehdi voittoa, vaan noudattaa minun määräyksiäni ja elää minun säädösteni mukaisesti. Ei hänen pidä kuolla isänsä syntien tähden – ei, hän saa elää! 18Mutta isä on kohdellut toisia raa’asti, riistänyt lähimmäisiään ja tehnyt heille sellaista mikä ei ole oikein, ja niinpä hänen on kuoltava syyllisyytensä tähden.

19»Te kysytte: ’Miksi poikaa ei panna vastaamaan isänsä synneistä?’ Siksi, että poika on tehnyt niin kuin oikein ja hyvin on! Hän on noudattanut kaikkia säädöksiäni, hän on ne pitänyt, ja siksi hän saa elää. 20

18:20
5. Moos. 24:16+
Mutta sen, joka tekee syntiä, on kuoltava. Ei poikaa panna vastaamaan isänsä synneistä eikä isää poikansa synneistä. Vanhurskas saa vanhurskautensa mukaan, jumalaton jumalattomuutensa mukaan.

21»Jos jumalaton kääntyy synneistään, kaikesta pahasta mitä on tehnyt, jos hän noudattaa kaikkia minun säädöksiäni ja tekee niin kuin oikein ja hyvin on, hän saa elää, ei hän kuole. 22Hänen syntejään ei enää milloinkaan muisteta, ja hän saa elää sen hyvän tähden mitä on tehnyt. 23

18:23
Hes. 33:11
2. Piet. 3:9
Näin sanoo Herra Jumala: Minäkö haluaisin, että jumalaton kuolee? Enkö ennemminkin halua, että hän kääntyy teiltään ja saa elää?

24

18:24
Hes. 3:20,33:12,13
»Mutta jos vanhurskas luopuu vanhurskaudestaan ja tekee sellaista mikä on väärin, samoja iljettäviä tekoja joita jumalaton tekee – jos hän tekee niin, saako hän elää? Sitä hyvää, minkä hän on tehnyt, ei lasketa hänen hyväkseen. Hän on luopunut Jumalasta ja syyllistynyt synnintekoon, ja siksi hän kuolee.

25

18:25
Hes. 33:17
»Ja sitten te sanotte: ’Herra ei tee oikein.’ Kuulkaa, israelilaiset! Kenen ajatus kulkee väärää tietä – minunko? Ei, vaan teidän! 26Jos vanhurskas luopuu vanhurskaudestaan ja tekee sellaista mikä on väärin, hän kuolee väärien tekojensa tähden. Hän on tehnyt sellaista mikä on väärin, ja siksi hän kuolee. 27Ja jos jumalaton kääntyy jumalattomuudestaan ja tekee niin kuin oikein ja hyvin on, hän pelastaa elämänsä. 28Hän saa elää, ei hän kuole. Hän saa elää, kun hän ottaa opikseen ja luopuu synneistään ja kaikista pahoista teoistaan. 29Silti Israelin kansa sanoo: ’Herra ei tee oikein.’ Minäkö en tee oikein, israelilaiset? Päinvastoin: teidän ajatuksenne kulkevat väärää tietä. 30Minä tuomitsen teistä itse kunkin sen mukaan, mitä hän on tehnyt. Näin sanoo Herra Jumala.

»Kääntykää, luopukaa synneistänne, ettei syyllisyys olisi uhkana yllänne! 31

18:31
Hes. 11:19,36:26
Heittäkää pois kaikki rikkomuksenne, kaikki se millä olette syntiä tehneet, ja ottakaa rintaanne uusi sydän ja uusi henki. Miksi te kuolisitte, israelilaiset? 32En minä tahdo kenenkään kuolemaa – näin sanoo Herra Jumala. Kääntykää, niin saatte elää!

19

Valitusvirsi Juudan kuninkaiden tuhosta

191»Viritä valitusvirsi, laula Israelin ruhtinaista 2

19:2
1. Moos. 49:9
näin:

– Mikä olikaan äitisi! Naarasleijona

leijonien joukossa.

Se lepäsi nuorten urosten keskellä

pentujensa kanssa.

3

19:3,4
2. Kun. 23:31–34
Yhtä poikastaan se ennen muita vaali,

ja siitä kasvoi komea leijona,

se oppi saalistamaan ja raatelemaan,

ihmisiäkin se söi.

4Mutta kansat saivat kuulla siitä,

ja se pyydystettiin kuoppaan

ja vietiin nenärenkaasta taluttaen

Egyptin maahan.

5

19:5–9
2. Kun. 25:6,7
Kun emo näki, ettei toivoa ollut,

että odotus oli turhaa,

se otti toisen poikasistaan

ja kasvatti sen.

6Poika käyskenteli urosten joukossa,

ja siitä kasvoi komea leijona.

Se oppi saalistamaan ja raatelemaan,

ihmisiäkin se söi.

7Se tuhosi heidän palatsinsa,

repi hajalle kaupungit.

Kaikki maan asukkaat vapisivat,

kun se ärjyi.

8Mutta kansat kokosivat joukkonsa,

kaikkialta tuli väkeä,

ja sen tielle viritettiin ansaverkot,

se pyydystettin kuoppaan.

9Se sai kaulaansa kahleet ja nenäänsä renkaan,

ja se vietiin Babylonian kuninkaan luo

ja teljettiin luolaan,

ettei sen ääntä enää kuultaisi

Israelin vuorilla.

10Sinun äitisi oli kuin viiniköynnös,

veden äärelle istutettu.

Se kantoi hedelmää ja vihannoi,

olihan sillä vettä.

11Siihen kasvoi vankkoja oksia,

valtikaksi kelpaavia,

ja sen runko kohosi pilvien keskeen.

Se näkyi kauas, niin korkea se oli,

niin tuuhea ja vihanta.

12

19:12
Hes. 17:10
Hoos. 13:15
Mutta vihaisesti se temmattiin irti

ja viskattiin maahan,

ja kuuma aavikkotuuli kuivetti sen,

siitä revittiin hedelmät,

ja sen vankat oksat kuivettuivat

ja joutuivat tuleen.

13Nyt se on istutettu autiomaahan,

vettä janoavaan hietikkoon.

14Sen oksistosta lähti liikkeelle tuli,

joka söi versot ja hedelmät.

Enää siinä ei ole vankkaa oksaa,

ei valtikkapuuta.»

Valitusvirreksi tämä oli tehty, ja valitusvirsi tästä tuli.

20

Israelin uskottomuus

201

20:1
Hes. 14:1
Oli seitsemäs vuosi, viidennen kuun kymmenes päivä, ja Israelin vanhimpia tuli kysymään neuvoa Herralta. He asettuivat eteeni istumaan, 2ja silloin minulle tuli tämä Herran sana:

3»Ihminen, sano Israelin vanhimmille: Näin sanoo Herra Jumala: Neuvoako olette tulleet minulta kysymään? Niin totta kuin elän, minä en teille neuvoa anna – näin sanoo Herra Jumala. 4Julista heille tuomio, julista, ihminen! Ilmoita heille ne iljettävät teot, joita heidän isänsä ovat tehneet.

5

20:5
2. Moos. 6:7
5. Moos. 7:6
»Sano heille: Näin sanoo Herra Jumala: Kun valitsin Israelin, minä kohotin käteni ja vannoin valan Jaakobin suvulle. Egyptissä minä ilmoitin heille, kuka olen. Minä kohotin käteni ja vannoin: ’Minä olen Herra, teidän Jumalanne.’ 6
20:6
2. Moos. 3:8Jer. 3:19
Minä vannoin, että vien heidät Egyptistä maahan, jonka olin heitä varten katsonut, maista ihanimpaan, joka tulvii maitoa ja hunajaa. 7
20:7
Joos. 24:14
Minä sanoin heille: ’Heittäkää pois nuo iljetyksenne, älkää enää saastuttako itseänne, älkää palvoko Egyptin epäjumalia. Minä olen Herra, teidän Jumalanne.’

8

20:8
5. Moos. 9:24
»Mutta he olivat uppiniskaisia eivätkä tahtoneet totella minua. He eivät heittäneet pois iljetyksiä, joihin heidän silmänsä paloivat, eivät luopuneet Egyptin epäjumalista. Silloin minä vihastuin ja aioin syöstä heihin kaiken vihani jo Egyptissä.

9»Sitä en kuitenkaan tehnyt. Oman nimeni tähden minä jätin sen tekemättä, sen tähden, etteivät kansat, joiden keskellä he elivät, saisi aihetta pilkata nimeäni. Olinhan minä niiden kansojen tieten ilmoittanut heille, kuka olen, ja luvannut viedä heidät pois Egyptistä.

10»Niin minä vein heidät Egyptistä ja johdin heidät autiomaahan. 11

20:11
3. Moos. 18:5+
Siellä minä annoin heille säädökseni ja määräykseni – joka niitä noudattaa, saa elää. 12
20:12
2. Moos. 31:13
Myös sapattini minä annoin heille, jotta se olisi merkkinä liitostamme ja muistuttaisi heitä siitä, että minä, Herra, olen pyhittänyt heidät omaksi kansakseni.

13»Mutta autiomaassakaan israelilaiset eivät totelleet minua. He eivät noudattaneet minun säädöksiäni, he eivät piitanneet määräyksistäni – joka niitä noudattaa, saa elää. Edes minun sapattiani he eivät pitäneet kunniassa. Niin minä aioin syöstä heihin vihani autiomaassa ja tuhota heidät kaikki. 14

20:14
4. Moos. 14:16
5. Moos. 9:28
Sitä en kuitenkaan tehnyt. Oman nimeni tähden minä jätin sen tekemättä, sen tähden, etteivät toiset kansat saisi aihetta pilkata nimeäni. Olinhan minä vienyt heidät Egyptistä noiden kansojen nähden. 15Autiomaassa minä kuitenkin kohotin käteni ja vannoin, että en vie heitä maahan, jonka olin heille luvannut, maista ihanimpaan, joka tulvii maitoa ja hunajaa. 16He eivät olleet piitanneet määräyksistäni, he eivät olleet eläneet säädösteni mukaan eivätkä pitäneet minun sapattiani kunniassa, niin rakkaita heidän epäjumalansa heille olivat. 17Silti minun tuli heitä sääli, enkä minä hävittänyt heitä, en tuhonnut heitä autiomaassa.

18»Mutta heidän lapsilleen minä autiomaassa sanoin: ’Älkää eläkö niin kuin isänne, älkää jatkako heidän menoaan, älkää saastuttako itseänne palvelemalla heidän epäjumaliaan. 19Minä olen Herra, teidän Jumalanne. Noudattakaa minun säädöksiäni ja totelkaa minun määräyksiäni, eläkää niiden mukaan. 20Pitäkää pyhänä minun sapattini, olkoon se merkkinä liitostamme ja muistuttakoon se teitä siitä, että minä olen Herra, teidän Jumalanne.’

21»Mutta hekään eivät totelleet minua. He eivät seuranneet säädöksiäni eivätkä noudattaneet määräyksiäni, eivät vaeltaneet niiden mukaan – joka niitä noudattaa, saa elää. Minun sapattianikaan he eivät pitäneet kunniassa. Niin minä aioin syöstä vihani heihin ja tyhjentää heihin kaiken vimmani autiomaassa. 22Vedin kuitenkin käteni takaisin enkä tehnyt sitä. Oman nimeni tähden minä jätin sen tekemättä, sen tähden, etteivät toiset kansat saisi aihetta pilkata nimeäni. Olinhan minä vienyt heidät Egyptistä noiden kansojen nähden. 23

20:23
3. Moos. 26:33
5. Moos. 28:64
Autiomaassa minä kuitenkin kohotin käteni ja vannoin, että hajotan heidät toisten kansojen sekaan ja sirottelen heidät vieraisiin maihin. 24He eivät olleet tehneet määräysteni mukaan, he eivät olleet piitanneet säädöksistäni eivätkä pitäneet minun sapattiani kunniassa, sillä heidän silmänsä tähysivät yhä heidän isiensä epäjumaliin. 25
20:25
Jer. 8:8
Room. 1:25
Siksi minä annoin heille säädöksiä, jotka eivät olleet hyviä, annoin heille määräyksiä, jotka vievät kuolemaan. 26
20:26
Hes. 16:20,21
Minä annoin heidän saastua omista uhrilahjoistaan, kun he toivat esikoispoikansa tuliuhriksi alttarille. Minä saatoin heidät kauhun valtaan, jotta he tulisivat tietämään, että minä olen Herra.

27»Sen tähden, ihminen, puhu Israelin kansalle ja sano sille: Näin sanoo Herra Jumala: Tämän jälkeenkin teidän isänne uskottomuudessaan herjasivat minua. 28

20:28
Jes. 57:5,6
Kun vein heidät maahan, jonka valalla vannoen olin luvannut antaa heille, he heti riensivät uhraamaan, missä vain näkivät korkean kukkulan tai viheriöivän puun, uhrasivat teurasuhreja ja antoivat lahjoja, jotka nostattivat minun vihani. He toivat sinne tuoksuvia suitsutusuhrejaan ja vuodattivat siellä juomauhrinsa. 29Minä kysyin: ’Mikä on tuo kukkula, jolle te menette?’20:29 Alkutekstissä sanaleikki: bama ’kukkula’, ba ’hän menee’, ma ’mikä’. Niin noita uhripaikkoja alettiin sanoa kukkuloiksi, ja siksi niitä sanotaan vielä tänäkin päivänä.

30»Sen tähden sano Israelin kansalle: Näin sanoo Herra Jumala: Te saastutatte itsenne isienne tavoin! Te palvotte samoja iljetyksiä ja olette minulle uskottomat. 31Vielä tänäkin päivänä te saastutatte itsenne, kun palvotte epäjumalianne, kannatte niille lahjoja ja uhraatte poikanne tuliuhrina. Minäkö antaisin teidän kysyä neuvoa, israelilaiset! Niin totta kuin elän, sanoo Herra Jumala, minulta te ette neuvoa saa!

32»Te olette alkaneet ajatella: ’Me tahdomme olla niin kuin toiset kansat, niin kuin vieraiden maiden asukkaat, ja palvoa puita ja kiviä.’ Niin ei tule tapahtumaan! 33Niin totta kuin elän, sanoo Herra Jumala, minä olen teidän kuninkaanne. Minä hallitsen teitä väkevällä kädellä, minun käteni on koholla ja minun vihani on raju. 34Minä vien teidät vieraiden kansojen keskeltä, minä kokoan teidät maista, joihin olen teidät hajottanut, minä kohotan väkevän käteni ja syöksen vihani teihin. 35Minä vien teidät autiomaahan, loitolle kaikista kansoista, ja siellä minä otan teidät eteeni ja panen teidät vastaamaan teoistanne. 36Niin kuin minä Egyptin autiomaassa panin teidän isänne vastaamaan, niin minä panen vastaamaan teidät – näin sanoo Herra Jumala. 37

20:37
Jer. 33:13
Minä panen teidät kulkemaan sauvani alitse ja lasken teidät tarkoin. 38Minä erottelen teidän joukostanne ne, jotka eivät ole minulle uskollisia vaan kapinoivat minua vastaan. Heidätkin minä kyllä vien pois maasta, jossa he ovat asuneet muukalaisina, mutta Israelin maahan he eivät pääse. Niin te tulette tietämään, että minä olen Herra.

39»Israelin kansa! Näin sanoo Herra Jumala: Menkää kaikin mokomin palvomaan epäjumalianne! Vaikka te nyt ette tottelisikaan minua, niin vastedes te ette uhreillanne ja epäjumalillanne häpäise minun pyhää nimeäni. 40Koko Israelin kansa on vielä palveleva minua omassa maassaan, minun pyhällä vuorellani, Israelin korkealla vuorella – näin sanoo Herra Jumala. Siellä minä osoitan teille rakkauteni ja otan vastaan uhrinne, teidän satonne ensi hedelmät, kaikki teidän pyhät lahjanne. 41Minä osoitan teille laupeuteni ja otan vastaan tuoksuvan suitsutusuhrinne.

»Minä tuon teidät vieraiden kansojen keskeltä, minä kokoan teidät maista, joihin olette joutuneet, ja tällä, minkä teille teen, minä osoitan pyhyyteni kaikille kansoille. 42Te tulette tietämään, että minä olen Herra, kun tuon teidät Israelin maahan, siihen maahan, jonka valalla vannoen olen luvannut teidän isillenne. 43

20:43
Hes. 6:9
Siellä te muistatte elämänmenonne, kaikki tekonne, joilla olette itsenne tahranneet, ja te inhoatte itseänne sen pahan tähden, mitä olette tehneet. 44Te tulette tietämään, israelilaiset, että minä olen Herra, kun minä nimeni tähden teen teille näin enkä siten kuin te ansaitsisitte, en teidän kelvottoman elämänne ja pahojen tekojenne mukaan. Näin sanoo Herra Jumala.»