Raamattu 1992 (KR92)
4

41

4:1
Job 35:9
Minä katselin sitten kaikkea sortoa, jota harjoitetaan auringon alla.

Katso: sorrettujen kyynelet!

Ei ole heillä lohduttajaa.

Katso: sortajien väkivalta!

Eikä lohduttajaa ole.

2

4:2,3
Job 3:11–19
Silloin minä ylistin vainajia, jotka ovat kuolleet – ylistin onnellisemmiksi kuin ovat ne, jotka vielä elävät; 3 ja näitä kumpiakin onnellisemmaksi ylistin sitä, joka ei ole syntynytkään ja jonka ei ole tarvinnut nähdä sitä pahaa, mitä auringon alla tapahtuu.

4 Minä näin kaikessa vaivannäössä, työssä ja menestyksessä vain ihmisten keskinäistä kateutta. Tämäkin on turhuutta ja tuulen tavoittelua.

5 Tyhmä istuu kädet ristissä

ja kalvaa omaa lihaansa.

6 Parempi on kourallinen levossa

kuin kahmalon täysi

vaivaa nähden ja tuulta tavoitellen.

Yksinäisyys

7 Minä näin lisää turhuutta auringon alla:

8

4:8
Sananl. 27:20
Saarn. 5:9
joku ihminen on aivan yksin, hänellä ei ole ketään,

ei poikaa, ei veljeä.

Silti hänen vaivannäöllään ei ole loppua

eikä hänen silmänsä saa rikkaudesta kyllikseen.

»Ketä varten minä näen vaivaa

ja kieltäydyn kaikesta hyvästä?»

Tämäkin on turhuutta, surkeaa ja turhaa.

9

4:9
1. Moos. 2:18
Kaksin on parempi kuin yksin,

sillä kumpikin saa vaivoistaan hyvän palkan.

10 Jos he kaatuvat, toinen auttaa toista nousemaan,

mutta voi yksinäistä, joka kaatuu –

häntä auttamassa ei ole ketään.

11 Ja jos kaksi makaa yhdessä, on molemmilla lämmin,

mutta kuinka yksinäisellä voisi olla lämmin?

12 Yksinäisen kimppuun on helppo käydä,

mutta kaksi pitää puolensa,

eikä kolmisäikeinen lanka katkea helposti.

Maailman kunnia katoaa

13 Parempi on köyhä ja viisas nuorukainen

kuin vanha ja tyhmä kuningas,

joka ei enää kuuntele toisten neuvoja.

14

4:14
Ps. 113:7 - 8
Tosiaankin: nuorukainen lähti vankilasta

ja tuli kuninkaaksi,

vaikka oli syntynyt köyhänä tuon toisen hallitessa.

15 Minä näin, miten kaikki kynnelle kykenevät auringon alla

asettuivat kannattamaan nuorukaista,

joka nyt nousi valtaistuimelle.

16 Määrätön on joukko jokaisen ympärillä,

joka nousee kansan johtajaksi,

mutta jälkipolvet eivät häntä ihaillen muista.

Turhuutta ja tuulen tavoittelua on sekin.

Jumalanpalveluksesta

17

4:17
1. Sam. 15:22
Astu varoen Jumalan huoneeseen.

On parempi mennä vain kuuntelemaan

kuin uhraamaan tyhmien tavoin,

jotka tietämättömyyttään tekevät pahaa.

5

51

5:1
Matt. 6:7
Jaak. 1:19
Älä ole kerkeä kieleltäsi

äläkä puhu harkitsematta Jumalan edessä,

sillä Jumala on taivaassa ja sinä olet maan päällä.

Olkoot sanasi sen vuoksi harvat.

2 Sillä »paljosta työstä saa levottomia unia,

paljosta puheesta kuuluu tyhmän ääni».

3

5:3
4. Moos. 30:3
5:3,4
5. Moos. 23:22 - 23
Kun teet Jumalalle lupauksen,

niin täytä se viivyttelemättä,

sillä hän ei mielly tyhmiin.

Täytä siis, minkä lupaat.

4 On parempi olla lupaamatta

kuin luvata ja jättää lupaus täyttämättä.

5 Älä anna suusi saattaa itseäsi syylliseksi,

älä sano Jumalan sanansaattajalle 5:5 »Jumalan sanansaattaja» tarkoittaa tässä temppelivirkailijaa, joka peri Jumalalle luvatut lahjat ja maksut. :

»Minä tein sen vahingossa.»

Miksi ärsyttäisit puheellasi Jumalan

tuhoamaan kättesi aikaansaannokset?

6 Totisesti: paljot puheet ovat vain unta ja turhuutta.

Totisesti: pelkää sinä Jumalaa!

Mielivalta yhteiskunnassa

7 Jos näet, että maakunnassasi sorretaan köyhää ja loukataan lakia ja oikeutta, niin älä ihmettele:

Viranomainen valvoo toista

ja ylemmät heitä molempia.

8 Kaikitenkin on hyväksi,

että asuttua maata hallitsee kuningas.

Rikkaus on turhaa

9

5:9
Saarn. 4:8
Joka rakastaa rahaa, ei saa sitä kyllin,

eikä se, joka rakastaa rikkautta, saa voittoa tarpeekseen.

Tämäkin on turhuutta.

10 Kun omaisuus karttuu, karttuvat sen syöjätkin.

Mitä iloa siitä on omistajalleen,

paitsi että saa nähdä sen kuluvan?

11 Uurastavan uni on makea,

söipä hän vähän tai paljon,

mutta rikkaalta kylläisyys vie unen.

12

5:12
Job 20:22
Olen nähnyt kipeän kärsimyksen auringon alla: rikkaus oli annettu omistajalleen onnettomuudeksi. 13 Kohtalon iskusta hän menetti rikkautensa, ja vaikka hänellä oli poika, ei tämän käsiin jäänyt mitään. 14
5:14
Job 1:21
Ps. 49:18
1. Tim. 6:7
Rikkaan oli täältä lähdettävä yhtä alastomana kuin hän oli äitinsä kohdusta tullut, eikä hän voinut viedä mukanaan mitään siitä, minkä oli vaivaa nähden koonnut. 15 Juuri tämä on kipeä kärsimys: sellaisena kuin hän oli tullut, hänen oli myös lähdettävä. Mitä hyötyä oli siis siitä, että hän oli nähnyt vaivaa – tuulen hyväksi! 16 Kaikki päivänsä hän kulutti pimeässä huolia kantaen, vaivaa ja murhetta kärsien.

17

5:17–19
Saarn. 2:24
Niinpä olenkin havainnut, että on oikein ja paikallaan syödä ja juoda ja nauttia elämästä kaiken sen vaivan keskellä, jota ihminen näkee vähinä Jumalan antamina elinpäivinään auringon alla; sellainen on hänen osansa. 18 Jumalan lahja on sekin, että hän antaa rikkautta ja omaisuutta ja sallii ihmisen käyttää sitä ja saada siitä osansa ja iloita kaiken vaivannäön keskellä. 19 Kun Jumala täyttää mielen iloa tuottavilla askareilla, ei ihminen ehdi ajatella elinpäiviensä kulumista.

6

61 Minä näin auringon alla muutakin onnettomuutta, joka painaa ihmistä raskaasti. 2

6:2
Ps. 39:7
Oli mies, jolle Jumala oli antanut rikkautta, omaisuutta ja kunniaa niin ettei häneltä puuttunut mitään, mitä hän saattoi haluta. Mutta Jumala ei sallinut hänen nauttia siitä, vaan kaiken sai nautittavakseen vieras. Tämä on turhuutta ja kipeä kärsimys. 3 Vaikka mies saisi sata lasta ja eläisi lukemattomia vuosia – niin monta kuin ihmisen suinkin on mahdollista elää – niin jos hän ei kaikesta tästä huolimatta saa tyydytystä elämästään eikä edes kunniallista hautausta, minä sanon: kuolleena syntynyt on häntä onnellisempi. 4 Turhaan se tulee ja pimeään menee, ja pimeään sen nimi peittyy, 5 eikä se ole nähnyt aurinkoa eikä tajunnut mitään; mutta sen lepo on syvempi kuin hänen. 6
6:6
Saarn. 3:20
Vaikka tuo mies eläisi kaksi kertaa tuhat vuotta, hän ei saisi elämästään iloa: eivätkö kaikki ole matkalla samaan paikkaan? 7 Kaikki ihmisen vaivannäkö menee samaan nieluun, eikä se kita koskaan täyty.

8 Mitä etua viisaalla on tyhmän rinnalla,

mitä hyötyä on nöyrälle siitä,

että hän elää esikuvana muille?

9 Minkä silmä jo näkee, on parempi

kuin se, mitä mieli havittelee.

Tämäkin on turhuutta ja tuulen tavoittelua.

Avuttomuus kohtalon edessä

10

6:10
Ps. 139:16
Kaikelle, mikä on olemassa, on annettu nimi jo kauan sitten, ja edeltäkäsin on säädetty, mitä ihmisestä tulee. Ei hän voi käräjöidä vahvempaansa vastaan. 11 Mitä enemmän on sanoja, sitä enemmän turhuutta. Mitä hyötyä siitä on ihmiselle? 12
6:12
1. Aik. 29:15Saarn. 8:7 - 10:14
Kuka tietää, mikä on ihmiselle hyväksi hänen vähinä ja turhina elinpäivinään, jotka hän viettää varjon tavoin? Entä kuka pystyy kertomaan ihmiselle, mitä seuraa hänen jälkeensä auringon alla?

Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt sivuston evästekäytännön » Lisää tietoa.[piilota viesti]