Raamattu 1992 (KR92)

Neljäs näky

81Herra Jumala näytti minulle tämän näyn: oli korillinen loppukesän hedelmiä. 2

8:2
Aam. 7:8
Hän kysyi minulta: »Mitä näet, Aamos?» Minä vastasin: »Korillisen loppukesän hedelmiä.» Herra sanoi minulle: »Loppu on tullut kansalleni Israelille. Enää en kulje armahtaen sen ohitse.» 3
8:3
Aam. 6:10
Herra Jumala sanoo:

– Sinä päivänä palatsin laulajattaret puhkeavat valituksiin.

Paljon on ruumiita, joka paikkaan viskattuja. – Hiljaa!

Keinottelijoita ja petollisia kauppiaita vastaan

4Kuulkaa tätä, te jotka poljette vähävaraisia

ja ajatte maaseudun köyhät perikatoon!

5

8:5
3. Moos. 19:35,36+
Te sanotte:

»Milloin päättyy uudenkuun juhla,

että saamme myydä viljaa,

milloin sapatti, että saamme avata varastot?

Silloin voimme taas

pienentää mittaa,

suurentaa hintaa

ja pettää väärällä vaa’alla.

6

8:6
Aam. 2:6
Näin saamme varattomat valtaamme rahalla

ja köyhät kenkäparin hinnalla.

Ja akanatkin myymme jyvinä!»

7Herra on vannonut Jaakobin kunnian kautta:

– Minä en unohda yhtäkään heidän tekoansa!

8Eikö maa tämän takia järise,

eivätkö kaikki sen asukkaat valita?

Eikö se kaikkineen nouse kuin Niilin vesi,

kohoa ja laske kuin Egyptin virta?

Tuomion päivä

9

8:9
Miika 3:6
– Sinä päivänä – sanoo Herra Jumala –

minä annan auringon laskea puolenpäivän aikaan

ja pimennän maan keskellä kirkasta päivää.

10

8:10
Jer. 6:26
Sak. 12:10
Minä muutan teidän juhlanne suruksi

ja kaikki laulunne valitusvirsiksi.

Minä puen kaikkien ylle säkkivaatteen

ja ajatan teidän päänne paljaaksi.

Silloin on suru kuin ainoasta pojasta.

Se päivä on katkera päivä.

Herran sanan nälkä

11– Koittaa aika – sanoo Herra Jumala –

jolloin minä lähetän maahan nälän.

En leivän nälkää,

en veden janoa,

vaan Herran sanan kuulemisen nälän.

12Ihmiset hoippuvat mereltä merelle,

pohjoisesta itään he harhailevat

etsimässä Herran sanaa,

mutta eivät löydä.

13Kauniit neitoset ja nuoret miehet

nääntyvät niinä päivinä janoon.

14

8:14
1. Kun. 12:29
Hoos. 10:10
Nuo, jotka vannovat Samarian epäjumalan nimeen

ja sanovat: »Niin totta kuin Danin jumala elää!»

tai: »Kautta Beerseban pyhän matkan!»

– he kaatuvat eivätkä enää nouse.