Raamattu 1992 (KR92)
16

Daavid ja Siba

161

16:1
2. Sam. 9:2
Kun Daavid oli kulkenut mäen laelta vähän eteenpäin, häntä vastaan tuli Mefibosetin palvelija Siba mukanaan satuloitu aasipari. Aasien selkään oli kuormattu kaksisataa leipää, sata kakkua rusinoita, sata nippua muita hedelmiä ja viinileili. 2Kuningas kysyi Sibalta: »Mihin sinä noita viet?» Siba vastasi: »Aasit ovat kuninkaan perheelle ratsastamista varten, leivät ja hedelmät ovat palvelijoille syötäviksi ja viini autiomaassa uupuneille juotavaksi.» 3
16:3
2. Sam. 19:28
Kuningas kysyi: »Missä on isäntäsi?» Siba vastasi: »Hän jäi Jerusalemiin. Hän näet ajattelee, että Israelin heimot antavat nyt hänelle takaisin hänen sukunsa kuninkuuden.» 4Silloin kuningas sanoi Siballe: »Kaikki, mitä Mefiboset omistaa, on nyt sinun.» Siba vastasi: »Kiitän ja kumarrun eteesi. Kunpa saisin aina pysyä herrani ja kuninkaani suosiossa!»

Daavid ja Simei

5

16:5
2. Sam. 19:20
1. Kun. 2:8,9
Kun kuningas Daavid ehti Bahurimin kohdalle, kylästä tuli häntä vastaan eräs Saulin sukulainen, nimeltään Simei, Geran poika. Tullessaan hän huusi kirouksia 6ja heitteli kivillä Daavidia ja hänen miehiään, vaikka koko sotaväki ja päälliköt olivat kuninkaan molemmin puolin. 7
16:7
2. Moos. 22:27
Simei huusi ja kirosi Daavidia näin: »Pois täältä, pois, sinä murhamies ja roisto! 8Nyt Herra on kostanut sinulle Saulin suvun veren! Sinä rupesit kuninkaaksi Saulin jälkeen, mutta nyt Herra antoi kuninkuuden pojallesi Absalomille. Onnettomuutesi on omaa syytäsi, sinä murhamies!»

9

16:9
1. Sam. 26:8
2. Sam. 19:22
Abisai, Serujan poika, sanoi kuninkaalle: »Miten tuo koiranraato saa kirota herraani ja kuningastani? Minä menen ja lyön häneltä pään poikki.» 10
16:10
2. Sam. 19:23Valit. 3:37
Mutta kuningas sanoi: »Miksi te puututte minun asioihini, Serujan pojat? Antaa hänen kirota. Jos Herra on käskenyt hänen kirota Daavidia, kuka silloin voi panna hänet tilille siitä?» 11Ja Daavid sanoi Abisaille ja palvelijoilleen: »Jos kerran minun oma poikani tavoittelee henkeäni, mitä silloin voi odottaa tuolta benjaminilaiselta? Jättäkää hänet rauhaan ja antakaa hänen huutaa kirouksiaan, jos Herra on häntä käskenyt. 12Ehkäpä Herra näkee kärsimäni vääryyden ja hyvittää ne kiroukset, joita tuo mies on tänään syytänyt niskaani.»

13Daavid kulki miehineen tietä eteenpäin, ja Simei kulki sivummalla vuoren rinnettä koko ajan kiroten häntä ja heitellen kiviä ja soraa. 14Kuningas ja koko hänen väkensä saapuivat väsyneinä määränpäähän ja jäivät lepäämään.

Absalom Jerusalemissa

15Absalom oli tullut Israelin miesten kanssa Jerusalemiin, ja myös Ahitofel oli hänen kanssaan. 16Daavidin ystävä arkilainen Husai meni Absalomin luo ja huusi: »Eläköön kuningas! Eläköön kuningas!» 17Absalom sanoi Husaille: »Tällaistako on sinun uskollisuutesi? Miksi et mennyt ystäväsi mukaan?» 18Husai vastasi: »En mennyt, koska tahdon olla sen miehen puolella, joka on Herran, tämän kansan ja kaikkien Israelin miesten valitsema. Hänen luokseen minä jään. 19Ja toiseksi, sinä olet ystäväni poika, enkö siis palvelisi sinua! Niin kuin olen palvellut isääsi, niin olen palveleva sinuakin.»

20Absalom sanoi Ahitofelille: »Neuvo nyt, mitä meidän pitäisi tehdä.» 21

16:21
2. Sam. 15:16
Ahitofel sanoi hänelle: »Mene isäsi sivuvaimojen luo, jotka hän jätti pitämään huolta palatsista. Kun koko Israel kuulee, että olet lopullisesti katkaissut välisi isäsi kanssa, kannattajasi saavat lisää rohkeutta.» 22
16:22
2. Sam. 12:11
Absalomille pystytettiin katolle teltta, ja hän meni isänsä sivuvaimojen luo koko Israelin nähden. 23Siihen aikaan Ahitofelin antamat neuvot olivat ihmisten mielestä kuin Jumalan sanaa; sellaisina pitivät kaikkia hänen neuvojaan sekä Daavid että Absalom.

17

Husai harhauttaa neuvoillaan Absalomia

171Ahitofel sanoi Absalomille: »Sinun sijassasi ottaisin kaksitoistatuhatta valiomiestä ja lähtisin vielä tänä yönä ajamaan takaa Daavidia. 2Silloin pääsisin yllättämään kuninkaan, kun hän on väsynyt ja voimaton. Hän joutuisi kauhun valtaan, ja kun hänen väkensä pakenisi, surmaisin ainoastaan kuninkaan itsensä. 3Sitten saisin kansan palaamaan sinun luoksesi niin kuin nuori vaimo tulee miehensä luo. Sinähän tavoittelet vain yhden miehen henkeä; koko muu väki saa olla rauhassa.» 4Absalom ja Israelin vanhimmat pitivät suunnitelmaa hyvänä. 5

17:5
2. Sam. 16:16
Absalom sanoi kuitenkin: »Kutsukaa tänne myös arkilainen Husai, niin että kuulemme, mitä sanottavaa hänellä on.»

6Husai tuli Absalomin luo, ja Absalom sanoi hänelle: »Ahitofel teki tällaisen ehdotuksen. Noudatammeko hänen neuvoaan vai emme? Mitä sanot?»

7Husai sanoi Absalomille: »Tällä kertaa ei Ahitofelin neuvo ole hyvä.» 8Hän jatkoi:

»Niin kuin tiedät, isäsi ja hänen soturinsa ovat rohkeita miehiä ja hurjia kuin erämaan karhu, jolta on ryöstetty pennut. Isäsi on myös kokenut sotilas eikä yövy samassa paikassa kuin muu väki. 9Nyt hän on varmasti kätkeytynyt johonkin kallionkoloon tai muuhun piilopaikkaan. Ja jos sinulta heti alussa kaatuu miehiä, ihmiset sanovat sen kuullessaan: ’Kauhea isku on kohdannut Absalomin kannattajia.’ 10Silloin urheimmankin miehen rohkeus pettää, vaikka hänellä olisi leijonan sydän. Tietäähän koko Israel, millainen soturi isäsi on ja kuinka urheita ovat hänen miehensä.

11

17:11
Tuom. 20:11. Moos. 22:17+
»Minä annan siis tämän neuvon: kokoontukoon sinun luoksesi koko Israel Danista Beersebaan saakka, yhtä monilukuisena kuin hiekkajyväset meren rannalla, ja lähde sinä itsekin mukaan taisteluun. 12Kun tavoitamme hänet, missä hän sitten onkin, peitämme hänet allemme niin kuin kaste lankeaa maahan, eikä hän itse eikä yksikään hänen miehistään jää henkiin. 13Jos hän vetäytyy johonkin kaupunkiin, koko Israel tulee sinne köydet mukanaan ja me kiskaisemme kaupungin alas laaksoon, niin ettei siitä jää jäljelle kivensiruakaan.»

14

17:14
2. Sam. 15:34
Absalom ja kaikki Israelin miehet sanoivat: »Arkilaisen Husain neuvo on parempi kuin Ahitofelin.» Herra oli näet päättänyt tehdä tyhjäksi Ahitofelin hyvän neuvon saattaakseen Absalomin tuhoon.

Daavid saa varoituksen ja pakenee

15Husai kertoi papeille, Sadokille ja Abjatarille, miten Ahitofel oli neuvonut Absalomia ja Israelin vanhimpia ja millaisen neuvon hän itse oli antanut. Sitten hän sanoi: 16»Lähettäkää nyt kiireesti Daavidille tällainen viesti: ’Älä jää yöksi autiomaahan vaan mene heti Jordanin yli.’ Muuten kuningas ja hänen väkensä joutuvat surman suuhun.»

17

17:17
2. Sam. 15:27Joos. 15:7+
Jonatan ja Ahimaas olivat asettuneet Rogelin lähteelle. Eräs palvelustyttö kävi tuomassa heille tietoja, ja heidän piti viedä ne edelleen kuningas Daavidille. Itse he eivät uskaltaneet näyttäytyä kaupungissa. 18Mutta muuan poika näki heidät ja meni kertomaan Absalomille. Silloin he lähtivät molemmat kiireesti matkaan ja menivät Bahurimiin erään miehen talolle. Pihalla oli kaivo, ja he laskeutuivat siihen. 19
17:19
Joos. 2:6
Talon emäntä pani kaivon päälle peitteen ja levitti sille jyviä, niin ettei kaivoa voinut huomata. 20Absalomin miehet tulivat taloon vaimon luo ja kysyivät: »Missä Ahimaas ja Jonatan ovat?» Vaimo vastasi: »He menivät tuonne veden suuntaan.» Miehet etsivät, mutta eivät löytäneet ja palasivat Jerusalemiin. 21Heidän mentyään Jonatan ja Ahimaas nousivat kaivosta ja menivät ilmoittamaan viestinsä kuningas Daavidille. He kehottivat häntä lähtemään liikkeelle ja menemään kiireesti virran yli sekä kertoivat, millaisen neuvon Ahitofel oli antanut hänen tuhokseen.

22Daavid lähti koko väkensä kanssa liikkeelle, ja he menivät Jordanin yli. Aamunkoitteessa olivat kaikki viimeistä myöten ylittäneet Jordanin.

23Mutta kun Ahitofel näki, ettei hänen neuvoaan noudatettu, hän satuloi aasin ja palasi kotiin omaan kaupunkiinsa. Annettuaan määräykset talonsa asioista hän hirttäytyi. Näin hän kuoli, ja hänet haudattiin isänsä hautaan.

24Daavid oli jo saapunut Mahanaimiin, kun Absalom ja israelilaiset ylittivät Jordanin. 25

17:25
2. Sam. 19:14
1. Aik. 2:16,17
Absalom oli asettanut Joabin sijaan sotaväen päälliköksi Amasan, jonka isä oli ismaelilainen Jitra ja äiti Abigail, Nahasin tytär, Joabin äidin Serujan sisar. 26Israelilaiset ja Absalom leiriytyivät Gileadin alueelle.

27

17:27
2. Sam. 9:4,19:32–40
1. Kun. 2:7
Kun Daavid saapui Mahanaimiin, hänen luokseen tulivat Nahasin poika Sobi ammonilaisten Rabbasta, Ammielin poika Makir Lo-Dabarista ja gileadilainen Barsillai Rogelimista. 28He toivat hänelle ja hänen väelleen vuoteita, vateja ja saviastioita sekä ruoaksi vehnää, ohraa, jauhoja, paahdettuja jyviä, papuja ja virnoja, 29hunajaa, voita, juustoja ja lampaita. He näet ajattelivat: »Väki on varmasti väsynyt autiomaassa ja on nyt nälissään ja janoissaan.»

18

Absalomin tappio ja kuolema

181Daavid järjesti sotaväkensä ja asetti päälliköt tuhannen miehen ja sadan miehen joukoille. 2

18:2
2. Sam. 15:19
Hän lähetti väen liikkeelle; yhtä kolmasosaa johti Joab, toista Abisai, Serujan poika ja Joabin veli, ja kolmatta gatilainen Ittai. Kuningas sanoi sotilailleen: »Minäkin lähden teidän mukaanne.» 3
18:3
2. Sam. 21:17
Mutta miehet vastasivat: »Älä lähde! Jos me muut joudumme pakenemaan, sillä ei ole väliä, ja vaikka meistä kaatuisi puolet, silläkään ei olisi väliä. Mutta sinä vastaat kymmentätuhatta meikäläistä. Siksi on parempi, että jäät kaupunkiin. Ehkä voit auttaa meitä täältä käsin.» 4Kuningas sanoi heille: »Minä teen niin kuin tahdotte.» Hän jäi seisomaan portin viereen, ja joukot lähtivät marssimaan kaupungista sadan ja tuhannen miehen osastoina. 5Mutta Joabille, Abisaille ja Ittaille kuningas antoi käskyn: »Kohdelkaa minun vuokseni varoen sitä poikaa.» Koko sotaväki kuuli, että kuningas antoi päälliköilleen tämän Absalomia koskevan määräyksen.

6Sotaväki lähti kaupungista israelilaisia vastaan, ja Efraimin metsässä syntyi taistelu. 7Daavidin miehet löivät siellä israelilaiset, ja mieshukka oli tuona päivänä suuri, kaksikymmentätuhatta miestä. 8Taistelu levisi koko seudulle, ja metsä nieli sinä päivänä enemmän väkeä kuin miekka.

9Absalom, joka ratsasti muulilla, osui vastakkain Daavidin miesten kanssa. Kun muuli tuli suuren tiheäoksaisen tammen alle, Absalom takertui hiuksistaan puuhun ja jäi riippumaan taivaan ja maan välille, ja muuli hänen altaan meni menojaan. 10Eräs mies näki tämän ja meni kertomaan Joabille: »Minä näin Absalomin riippuvan tammessa.» 11Joab vastasi sanantuojalle: »Näitkö? Miksi et lyönyt häntä hengiltä? Olisit saanut minulta kymmenen sekeliä hopeaa ja vyön.» 12Mies sanoi: »Vaikka käsiini punnittaisiin tuhat sekeliä hopeaa, en ojentaisi kättäni kuninkaan poikaa vastaan. Kuulimmehan me, kuinka kuningas antoi sinulle ja Abisaille ja Ittaille käskyn: ’Pitäkää minun vuokseni huolta siitä pojasta.’ 13Sellainen teko olisi ollut petos kuningasta kohtaan. Se ei olisi kumminkaan jäänyt häneltä salaan, ja sinä olisit kyllä pysytellyt syrjässä koko asiasta.» 14Joab sanoi: »Minä en haaskaa enää aikaa sinun kanssasi!» Hän otti kolme keihästä ja iski ne Absalomin rintaan, kun tämä vielä elävänä riippui tammessa. 15Kymmenen Joabin aseenkantajaa ympäröi Absalomin, ja he löivät hänet hengiltä.

16Joab puhalsi torveen pysäyttääkseen sotilaansa, ja sotilaat lopettivat israelilaisten takaa-ajon ja tulivat takaisin. 17

18:17
Joos. 7:26,8:29
He ottivat Absalomin ruumiin, viskasivat sen metsässä suureen kuoppaan ja kasasivat sen päälle valtavan kiviröykkiön. Mutta israelilaiset pakenivat kukin kotiinsa.

18

18:18
1. Moos. 14:172. Sam. 14:27
Absalom oli eläessään pystyttänyt itselleen Kuninkaanlaaksoon muistomerkin. Hän oli näet sanonut: »Minulla ei ole poikaa, joka säilyttäisi nimeni muiston.» Muistomerkille hän antoi oman nimensä, ja sitä kutsutaan vielä tänäkin päivänä Absalomin patsaaksi.

Daavid saa tiedon Absalomin kuolemasta

19Ahimaas, Sadokin poika, sanoi: »Minä juoksen kertomaan kuninkaalle sen ilosanoman, että Herran tuomio on vapauttanut hänet vihollisista.» 20Mutta Joab vastasi: »Tänään sinä et voi olla mikään ilosanoman viejä. Joskus toiste saat viedä ilosanoman, mutta et tänään, koska kuninkaan poika on kuollut.» 21Sitten Joab sanoi eräälle nubialaiselle: »Mene sinä ja kerro kuninkaalle, mitä olet nähnyt.» Nubialainen kumartui maahan Joabin eteen ja lähti sitten juoksemaan. 22Mutta Ahimaas, Sadokin poika, sanoi uudelleen Joabille: »Kävi kuinka kävi, minä juoksen nubialaisen perään.» Joab sanoi: »Miksi sinä juoksisit, poikani? Et sinä ilosanomastasi mitään palkkiota saa.» 23Ahimaas jatkoi: »Kävi kuinka kävi, minä juoksen.» Silloin Joab sanoi: »Juokse sitten!» Ja Ahimaas lähti juoksemaan Alangon tietä18:23 Alangon tie oli ilmeisesti Jordanin laaksossa kulkeva pitempi mutta helppokulkuisempi reitti. ja pääsi nubialaisen edelle.

24Daavid istui porttikäytävässä, ja tähystäjä oli noussut muurille, porttirakennuksen katolle. Yhtäkkiä tämä huomasi yksinään juoksevan miehen. 25Hän huusi ja ilmoitti asian kuninkaalle. Kuningas sanoi: »Jos mies on yksin, hän tuo hyviä tietoja.» Miehen tullessa lähemmäs 26tähystäjä huomasi toisenkin juoksijan ja huusi porttikäytävään: »Tuolla juoksee toinenkin mies yksinään tännepäin.» Kuningas sanoi: »Hänkin tuo hyviä tietoja.» 27Tähystäjä sanoi: »Ensimmäinen näyttää minusta juoksevan niin kuin Ahimaas, Sadokin poika.» Kuningas sanoi: »Hän on hyvä mies, hän tuo varmasti hyviä uutisia.»

28Tultuaan lähelle Ahimaas huusi: »Rauhaa sinulle!» Hän heittäytyi maahan kuninkaan eteen ja sanoi: »Kiitetty olkoon Herra, sinun Jumalasi! Hän on nyt luovuttanut käsiisi ne miehet, jotka nousivat herraani ja kuningastani vastaan.» 29Kuningas kysyi: »Onko Absalom turvassa?» Ahimaas vastasi: »Näin, että siellä oli suuri hälinä silloin kun kuninkaan palvelija Joab lähetti minut matkaan, mutta en tiedä mitä se merkitsi.» 30Kuningas sanoi: »Jää tähän lähelle odottamaan.» Ahimaas astui syrjään ja jäi odottamaan. 31Sitten nubialainen saapui ja sanoi: »Kuulkoon herrani ja kuninkaani ilosanoman: Herran tuomio on tänään vapauttanut sinut kaikista niistä, jotka nousivat sinua vastaan.» 32Kuningas kysyi nubialaiselta: »Onko Absalom turvassa?» Nubialainen vastasi: »Käyköön kaikille herrani ja kuninkaani vihollisille ja vastustajille, niin kuin hänelle kävi!»