Raamattu 1992 (KR92)
24

241Jojakimin hallituskaudella Nebukadnessar, Babylonian kuningas, hyökkäsi Juudaan. Jojakim joutui tunnustamaan hänen ylivaltansa, mutta kolmen vuoden kuluttua hän nousi kapinaan kuningasta vastaan. 2

24:2
2. Kun. 20:16–18
Jer. 36:27–311. Kun. 18:36+
Silloin Herra lähetti Jojakimin kimppuun kaldealaisia, syyrialaisia, moabilaisia ja ammonilaisia. Herra päästi nämä joukot hyökkäämään Juudaan ja hävittämään sitä sen sanan mukaisesti, jonka hän oli palvelijoittensa, profeettojen, suulla puhunut. 3
24:3
2. Kun. 21:10–15
Että Juudalle näin kävi, oli Herran tahto. Herra työnsi Juudan pois kasvojensa edestä, ja tämä tapahtui kuningas Manassen syntien vuoksi, kaiken sen tähden, mitä hän oli tehnyt. 4
24:4
2. Kun. 21:16
Olihan Manasse myös vuodattanut viatonta verta ja täyttänyt sillä koko Jerusalemin. Sitä Herra ei antanut anteeksi.

5Kaikki muu, mitä Jojakimista ja hänen teoistaan on kerrottavaa, on kirjoitettu Juudan kuninkaiden historiaan. 6Jojakim meni lepoon isiensä luo, ja hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Jojakin.

7

24:7–17
2. Aik. 36:9,10
24:7
1. Moos. 15:18+
Egyptin kuningas ei enää lähtenyt sotaretkelle maastaan, sillä hänen entiset alueensa Egyptin rajapurolta Eufratille saakka oli Babylonian kuningas ottanut haltuunsa.

Jojakinin aika ja ensimmäinen Jerusalemin valloitus

8Jojakin oli kuninkaaksi tullessaan kahdeksantoistavuotias, ja hän hallitsi Jerusalemissa kolme kuukautta. Hänen äitinsä oli jerusalemilainen Nehusta, Elnatanin tytär.

9Jojakin teki sitä, mikä on väärää Herran silmissä, aivan niin kuin hänen isänsä oli tehnyt.

10Noihin aikoihin Babylonian kuninkaan Nebukadnessarin sotajoukko hyökkäsi Jerusalemia vastaan ja saartoi sen. 11Joukkojen piirittäessä kaupunkia Nebukadnessar tuli itse paikalle. 12Silloin Jojakin, Juudan kuningas, tuli ulos kaupungista ja antautui Babylonian kuninkaalle, ja hänen kanssaan olivat hänen äitinsä sekä hänen palvelijansa, päällikkönsä ja hoviherransa.

Babylonian kuningas otti Jojakinin vangiksi kahdeksantena hallitusvuotenaan. 13

24:13
2. Kun. 20:172. Kun. 25:15
2. Aik. 36:7,10,18
Esra 1:7
Dan. 1:1,2
Hän vei saaliinaan kaikki Herran temppelin ja kuninkaan palatsin aarteet ja repi irti kaiken, mitä Israelin kuningas Salomo oli kullasta teettänyt Herran temppeliin. Kävi niin kuin Herra oli ilmoittanut. 14
24:14
1. Sam. 13:19
Nebukadnessar vei pakkosiirtolaisuuteen koko Jerusalemin, kaikki sen päälliköt ja varakkaan väen, kymmenentuhatta yhteensä, ja jokaisen sepän ja kirvesmiehen. Paikoilleen jäivät vain seudun köyhät.

15

24:15
Jer. 22:26
Nebukadnessar vei Jojakinin vankinaan Babyloniin, ja sinne hän vei myös kuninkaan äidin ja vaimot sekä hänen hoviväkensä. Hän siirsi Jerusalemista Babyloniaan myös kaikki maan johtomiehet 16ja muun varakkaan väen, seitsemäntuhatta kaiken kaikkiaan, sekä tuhat seppää ja kirvesmiestä, kaikki asekuntoisia miehiä. Koko tämän joukon Babylonian kuningas vei maahansa pakkosiirtolaisuuteen. 17
24:17
Jer. 37:1
Jerusalemiin hän asetti Jojakinin sijaan kuninkaaksi tämän sedän Mattanjan ja muutti hänen nimensä Sidkiaksi.

Sidkian aika ja Jerusalemin kukistuminen

18

24:18—25:7
2. Aik. 36:11–17
Jer. 52:1–11
24:18
2. Kun. 23:31
1. Aik. 3:15
Sidkia oli kuninkaaksi tullessaan kaksikymmentäyksivuotias, ja hän hallitsi Jerusalemissa yksitoista vuotta. Hänen äitinsä oli libnalainen Hamutal, Jeremian tytär.

19Sidkia teki sitä, mikä on väärää Herran silmissä, aivan samoin kuin Jojakim oli tehnyt. 20Että Jerusalemille ja Juudalle kävi niin kuin kävi, oli Herran tahto. Vihassaan hän viimein heitti ne pois kasvojensa edestä.

25

Sidkia nousi kapinaan Babylonian kuningasta vastaan. 251Niinpä sitten hänen yhdeksäntenä hallitusvuotenaan, kymmenennen kuun kymmenentenä päivänä, Babylonian kuningas Nebukadnessar tuli sotajoukkoineen Jerusalemin edustalle, ja joukot leiriytyivät kaupungin luo. Sen ympärille rakennettiin piiritysvallit, 2ja kaupunki oli saarroksissa kuningas Sidkian yhdenteentoista hallitusvuoteen saakka. 3

25:3–7
Jer. 39:1–7
Nälänhätä yltyi kaupungissa pahaksi. Sen asukkailla ei ollut enää ruoan murentakaan, ja niin tuon vuoden neljännen kuun yhdeksäntenä päivänä 4kaupungin puolustus murtui. Babylonialaisia oli joka puolella kaupungin ympärillä, mutta kaikki puolustajat pääsivät yöllä pakoon Kaksoismuurin portista, joka oli kuninkaan puutarhan kohdalla. Kuningas pakeni miehineen Jordanille päin, 5mutta babylonialaisten joukot ajoivat häntä takaa ja tavoittivat hänet Jerikon tasangolla. Koko hänen sotajoukkonsa oli silloin jo hajaantunut hänen luotaan. 6Sidkia otettiin vangiksi ja tuotiin Babylonian kuninkaan luo Riblaan. Siellä hänelle julistettiin tuomio. 7Hänen poikansa surmattiin hänen nähtensä, ja sitten häneltä itseltään sokaistiin silmät. Hänet pantiin pronssikahleisiin ja vietiin Babyloniin.

Temppelin hävitys ja jerusalemilaisten pakkosiirto

8

25:8–21
2. Aik. 36:18–21
Jer. 39:8–10
Viidennen kuun seitsemäntenä päivänä, Babylonian kuninkaan Nebukadnessarin hallitessa yhdeksättätoista vuottaan, kuninkaan henkikaartin päällikkö Nebusaradan tuli Jerusalemiin. 9
25:9
2. Aik. 36:19
Jer. 39:8,52:13
Hes. 16:41
Hän poltti Herran temppelin ja kuninkaan palatsin ja kaikki Jerusalemin talot, jokaisen suuren rakennuksen hän sytytti tuleen. 10Kaldealaisten sotajoukko, joka oli henkikaartin päällikön mukana, repi Jerusalemin muurit joka puolelta maahan. 11Sitten henkikaartin päällikkö Nebusaradan vei pakkosiirtolaisuuteen loputkin, mitä kansasta oli kaupungissa jäljellä. Hän vei nekin, jotka olivat itse siirtyneet Babylonian kuninkaan puolelle, sekä loput kaupungin käsityöläisistä. 12
25:12
2. Kun. 24:14
Köyhästä väestä henkikaartin päällikkö jätti osan tekemään työtä viinitarhoissa ja pelloilla.

13

25:13
1. Kun. 7:15,23,27
Jer. 27:16–22
Kaldealaiset rikkoivat pronssipylväät, jotka olivat Herran temppelissä, samoin kuin temppelin työntöpöydät ja pronssialtaan. Niiden pronssin he veivät Babyloniin. 14He ottivat mukaansa myös hiiliastiat, tuhkalapiot, veitset, kupit ja muut pronssiesineet, joita oli käytetty uhripalveluksessa. 15
25:15
1. Kun. 7:50
Samoin henkikaartin päällikkö vei tuliastiat ja vihmontamaljat, jotka olivat puhdasta kultaa tai hopeaa. 16Kahdessa pylväässä, altaassa ja työntöpöydissä, jotka Salomo oli teettänyt Herran temppeliin, oli pronssia sellainen määrä, ettei se ollut punnittavissa. 17
25:17
1. Kun. 7:15–18
2. Aik. 3:15,16
Kummallakin pylväällä oli mittaa kahdeksantoista kyynärää, viiden kyynärän korkuiset pylväänpäät olivat nekin pronssia, ja pronssia olivat myös pylväänpäitä yltympäri kiertävät köynnökset ja granaattiomenat. Pylväät olivat samanlaiset, aina köynnöksiä ja granaattiomenoita myöten.

18Henkikaartin päällikkö otti mukaansa ylipappi Serajan, tämän lähimmän avustajan Sefanjan sekä kolme ovenvartijapappia. 19Niin ikään hän otti kaupungista sen hovimiehen, joka oli sotaväen valvoja, viisi kuninkaan lähintä miestä, jotka olivat vielä kaupungissa, sotaväen päällikön kirjurin, jonka tehtävänä oli koota maasta miehiä armeijaan, sekä kuusikymmentä muuta Juudan miestä, jotka olivat kaupungissa. 20Kaikki nämä henkikaartin päällikkö Nebusaradan otti mukaansa ja vei Babylonian kuninkaan luo Riblaan. 21Riblassa, Hamatin maassa, Babylonian kuningas sitten mestautti heidät.

Niin oli Juudan heimo viety maastaan pakkosiirtolaisuuteen.

Gedalja Juudan käskynhaltijana

22

25:22–26
Jer. 40:7—41:18
Babylonian kuningas Nebukadnessar asetti Gedaljan, joka oli Safanin pojan Ahikamin poika, hallitsemaan maassa vielä olevaa kansanosaa, jonka hän oli jättänyt jäljelle Juudaan. 23Kun sotaväen päälliköt ja heidän miehensä kuulivat, että Babylonian kuningas oli asettanut Gedaljan käskynhaltijaksi, he tulivat joukolla tämän luo Mispaan. Päälliköt olivat Ismael, Netanjan poika, Johanan, Kareahin poika, netofalainen Seraja, Tanhumetin poika, ja Jaasanja, jonka isä oli kotoisin Maakasta. 24Gedalja vakuutti heille ja heidän miehilleen, ettei heidän tarvinnut pelätä Babylonian hallintomiehiä. »Kun jäätte maahan ja palvelette Babylonian kuningasta, teillä on hyvät olot», hän sanoi.

25Mutta seitsemännessä kuussa sinne tuli Ismael, Elisaman pojan Netanjan poika, joka oli kuninkaallista sukua. Hänellä oli mukanaan kymmenen miestä, ja he löivät hengiltä Gedaljan sekä ne Juudan miehet ja kaldealaiset, jotka olivat hänen luonaan Mispassa. 26Silloin koko kansa pienimmästä suurimpaan, aina sotaväen päälliköitä myöten, lähti pakomatkalle Egyptiin, sillä he pelkäsivät kaldealaisia.

Kuningas Jojakin armahdetaan

27Kun Juudan kuningas Jojakin oli ollut pakkosiirtolaisuudessa kolmekymmentäkuusi vuotta, Babylonian kuningas Evil-Merodak armahti hänet ja vapautti hänet vankeudesta. Silloin oli Evil-Merodakin kuninkaaksitulon vuosi, ja tämä tapahtui sen vuoden kahdennentoista kuun kahdentenakymmenentenäseitsemäntenä päivänä. 28Babylonian kuningas puhutteli ystävällisesti Jojakinia ja osoitti hänelle istuinpaikan, joka oli ylempänä kuin muiden hänen luonaan Babylonissa olevien kuninkaiden paikat. 29Jojakin sai nyt vaihtaa pois vangin puvun, ja lopun ikäänsä hänellä oli paikka Evil-Merodakin ruokapöydässä. 30Kuningas takasi hänelle vakinaisen elatuksen, ja hän sai päivittäin sen minkä tarvitsi, aina elämänsä loppuun asti.