Raamattu 1992 (KR92)
31

Temppelipalveluksen uudistaminen

311

31:1
2. Kun. 18:4
Juhlien päätyttyä lähtivät kaikki paikalla olleet Juudan eri kaupunkeihin. He murskasivat kivipatsaat, hakkasivat palasiksi asera-paalut ja tuhosivat perin pohjin kukkulapyhäköt ja alttarit kaikkialta Juudan ja Benjaminin sekä Efraimin ja Manassen alueelta. Sitten israelilaiset palasivat kukin perintömaalleen ja kaupunkiinsa.

2

31:2
1. Aik. 23:24,24:19,31
Hiskia järjesti pappien ja leeviläisten osastot entiselleen ja määräsi papit ja leeviläiset tehtäviinsä, toimittamaan polttouhreja ja yhteysuhreja, ylistämään ja kiittämään Herraa ja suorittamaan palvelusta esipihojen porteilla. 3
31:3
4. Moos. 28:1–31
Kuningas antoi omaisuudestaan Herran laissa määrätyn osuuden erilaisiin polttouhreihin: aamu- ja iltauhreihin, sapattiuhreihin ja uudenkuun päivien ja vuotuisten juhlien uhreihin. 4
31:4
4. Moos. 18:8–24
Neh. 13:10–13
Hän käski Jerusalemin asukkaiden antaa papeille ja leeviläisille heille kuuluvat osuudet, jotta he voisivat tarkoin täyttää Herran lain vaatimukset.

5

31:5
5. Moos. 18:4+
Kun tämä käsky oli kaikkialla kuulutettu, israelilaiset toivat maansa tuotteiden ensi sadosta runsain määrin lahjoja, viljaa, viiniä, öljyä ja hunajaa. He toivat myös runsaat kymmenykset kaikesta. 6Samoin muiden Juudan kaupunkien asukkaat sekä pohjoisten heimojen ja Juudan miehet toivat kymmenykset nautakarjasta, lampaista ja vuohista, ja lisäksi he toivat muita Herralle, heidän Jumalalleen, pyhitettyjä lahjoja. Lahjat ladottiin kasoiksi vieri viereen. 7Lahjoja alettiin kerätä kolmannessa kuussa, ja vasta seitsemännessä kuussa työ lopetettiin.

8Kun Hiskia ja johtomiehet tulivat ja näkivät kaikki lahjat, he kiittivät Herraa ja hänen kansaansa Israelia. 9Hiskia tiedusteli lahjoista papeilta ja leeviläisiltä, 10ja ylipappi Asarja, joka oli Sadokin sukua, vastasi: »Siitä lähtien kun Herran temppeliin alettiin tuoda lahjoja, olemme syöneet niistä itsemme kylläisiksi. Näin paljon on silti jäänyt jäljelle, sillä Herra on siunannut kansaansa. Tämä kaikki on jäänyt yli.»

11Kun Herran temppelin varastohuoneet oli Hiskian käskystä kunnostettu, 12niihin tuotiin kaikki lahjat ja kymmenykset. Varastojen ylivalvojana oli leeviläinen Konanja, ja hänen apunaan oli hänen veljensä Simei. 13Heidän alaisinaan vartijoina toimivat Jehiel, Asasja, Nahat, Asael, Jerimot, Josabad, Eliel, Jismakja, Mahat ja Benaja. Näin olivat kuningas Hiskia ja temppelin esimies Asarja määränneet. 14Jumalalle annetuista vapaaehtoisista lahjoista huolehti leeviläinen Kore, Jimnan poika, itäisen portin vartija. Hänen tehtäviinsä kuului myös Herralle annettujen uhrilahjojen sekä kaikkein pyhimpien antimien jakaminen. 15

31:15
Joos. 21:3
Hänen apunaan toimivat pappien asuinkaupungeissa Eden, Minjamin, Jesua, Semaja, Amarja ja Sekanja. He jakoivat veljilleen, niin nuorille kuin vanhoillekin, osastoittain tarkoin näille kuuluvat osuudet.

16Kaikista, jotka vuorollaan tulivat osastoittain Herran temppeliin suorittamaan kullekin päivälle määrättyjä tehtäviä, oli laadittu luettelot. Niissä oli mainittu kaikki kolmivuotiaat ja sitä vanhemmat miespuoliset perheenjäsenet. 17Papit oli merkitty luetteloihin suvuittain, leeviläiset kaksikymmenvuotiaista alkaen tehtäviensä ja osastojensa mukaan. 18Heidät oli kirjoitettu sukuluetteloihin perheineen, vaimoineen, poikineen ja tyttärineen, sillä isän pyhyys pyhitti myös perheenjäsenet. 19Niitä pappeja, Aaronin jälkeläisiä, varten, jotka asuivat maaseudulla kaupunkien ulkopuolella, oli kuhunkin kaupunkiin nimetty miehet, joiden oli toimitettava jokaiselle miespuoliselle pappisperheen jäsenelle tälle kuuluva osuus, samoin jokaiselle sukuluetteloon merkitylle leeviläiselle.

20Näin Hiskia menetteli kaikkialla Juudassa. Hän teki uskollisesti sitä, mikä oli hyvää ja oikeaa Herran, hänen Jumalansa, silmissä. 21Kaikessa, mihin hän ryhtyi, koskipa se sitten temppelin jumalanpalvelusta, lakia tai käskyjä, hän noudatti Jumalan tahtoa. Hän teki näin kaikesta sydämestään, ja niin hän menestyi.

32

Sanheribin sotaretki Juudaan

321

32:1
2. Kun. 18:13
Jes. 36:1
Näiden tapahtumien jälkeen, jotka osoittivat Hiskian uskollisuuden, hyökkäsi Assyrian kuningas Sanherib Juudaan ja ryhtyi piirittämään varustettuja kaupunkeja valloittaakseen ne. 2Kun Hiskia näki, että Sanheribin tarkoituksena oli hyökätä Jerusalemia vastaan, 3hän esitti johtomiehille ja sotapäälliköille, että kaupungin ulkopuolella olevat vesilähteet olisi peitettävä näkyvistä. Hänen ajatuksensa sai kannatusta. 4Paljon kansaa tuli koolle, ja kaikki lähteet peitettiin ja pääsy maan alla virtaavalle purolle tukittiin. Ihmiset sanoivat: »Tehdään näin, etteivät Assyrian kuninkaat tänne tullessaan löydä vettä.»

5

32:5
2. Aik. 25:23
Hiskia ryhtyi rohkeasti työhön. Hän korjasi kaikki murtuneet kohdat muurista, korotti torneja, rakensi ulkopuolelle toisen muurin ja vahvisti Daavidin kaupungissa olevaa Milloa32:5 Millo oli Daavidin rakennuttama kaupunginosa.. Lisäksi hän teetti paljon keihäitä ja kilpiä. 6Sitten hän asetti kansalle sotapäälliköt ja kutsui heidät luokseen kaupunginportin aukiolle. Hän rohkaisi heitä sanoen: 7
32:7
2. Kun. 6:16
1. Joh. 4:4
»Olkaa lujia ja rohkeita! Älkää pelästykö Assyrian kuningasta ja hänen suurta joukkoaan, sillä meillä on puolellamme suurempi voima kuin hänellä. 8
32:8
2. Moos. 14:14+
Hänen voimansa on ihmisvoimaa, mutta meidän kanssamme on Herra, Jumalamme, joka auttaa meitä ja sotii puolestamme.» Hiskian, Juudan kuninkaan, sanat antoivat kansalle rohkeutta.

9

32:9–19
2. Kun. 18:17–37
Jes. 36:2–22
Kun Assyrian kuningas Sanherib oli vielä sotajoukkoineen piirittämässä Lakisia, hän lähetti Jerusalemiin miehiä, jotka puhuivat Juudan kuninkaalle Hiskialle ja juutalaisille tällä tavoin: 10»Näin sanoo Assyrian kuningas Sanherib: ’Mihin te oikein luotatte, kun aiotte jäädä Jerusalemiin piiritettäviksi? 11Hiskia johtaa teidät harhaan ja antaa teidän kuolla nälkään ja janoon, kun hän sanoo, että Herra, teidän jumalanne, pelastaa teidät Assyrian kuninkaan käsistä. 12Eikö juuri Hiskia tuhonnut teidän jumalanne kukkulapyhäköt ja alttarit ja sanonut teille Juudan ja Jerusalemin asukkaille, että te saatte vain yhden alttarin ääressä palvella jumalaa ja polttaa uhreja? 13Ettekö tiedä, mitä minä ja isäni olemme tehneet kaikille kansoille? Ovatko minkään kansan jumalat pystyneet pelastamaan maataan minun vallastani? 14Ajatelkaa kaikkia minun isieni hävittämiä kansoja: onko yksikään niiden jumalista kyennyt pelastamaan kansaansa minun käsistäni? Voisiko nyt teidän jumalanne pelastaa teidät joutumasta minun valtaani? 15Älkää antako Hiskian pettää itseänne ja johtaa teitä harhaan. Älkää uskoko häntä! Ei minkään kansan tai valtakunnan jumala ole voinut pelastaa kansaansa minun tai isieni käsistä. Vielä vähemmän voi teidän jumalanne pelastaa teidät minun käsistäni.’»

16Vielä muutakin Sanheribin lähettiläät puhuivat Herraa, Jumalaa, ja hänen palvelijaansa Hiskiaa vastaan. 17

32:17
2. Kun. 19:9–13
Jes. 37:9–13
Sanherib oli myös kirjoittanut kirjeen, jossa hän Herraa, Israelin Jumalaa, pilkaten sanoi: »Niin kuin eivät muidenkaan kansojen jumalat ole voineet pelastaa kansaansa minun käsistäni, niin ei myöskään Hiskian jumala siihen pysty.» 18Lähettiläät huusivat tämän kovalla äänellä hepreaksi säikyttääkseen muurille nousseet Jerusalemin asukkaat ja saadakseen heidät pelon valtaan, jotta voisivat helpommin valloittaa kaupungin. 19He puhuivat Jerusalemin Jumalasta samalla tavoin kuin muiden maiden jumalista, jotka ovat pelkkiä ihmiskäsin tehtyjä kuvia.

20

32:20
2. Kun. 19:14–19
Silloin kuningas Hiskia ja profeetta Jesaja, Amosin poika, rukoilivat ja huusivat kohden taivasta. 21
32:21
2. Kun. 19:35–37
Ja Herra lähetti enkelin, joka surmasi Assyrian kuninkaan leiristä jokaisen soturin, ruhtinaan ja päällikön. Kuningas palasi nöyryytettynä omaan maahansa. Kun hän sitten kerran meni jumalansa temppeliin, hänen omat poikansa pistivät hänet siellä miekalla kuoliaaksi.

22Näin Herra pelasti Hiskian ja kaikki Jerusalemin asukkaat Assyrian kuninkaan Sanheribin ja kaikkien muidenkin vihollisten vallasta ja antoi heidän elää rauhassa. 23Monet toivat Jerusalemiin anteja Herralle ja kallisarvoisia lahjoja Juudan kuninkaalle Hiskialle, ja hän kohosi kaikkien kansojen silmissä suureen arvoon.

Hiskian sairaus ja hänen rikkautensa

24

32:24
2. Kun. 20:1–11
Jes. 38:1–22
Noihin aikoihin Hiskia sairastui pahasti ja oli jo kuolemaisillaan. Hän rukoili Herraa, ja Herra vastasi rukoukseen ja antoi hänelle merkin. 25Mutta Hiskia ei ollut kiitollinen osakseen tulleesta ihmeestä, vaan tuli ylpeäksi. Silloin Herra vihastui häneen ja koko Juudaan ja Jerusalemiin. 26Hiskian sydän kuitenkin nöyrtyi, ja myös Jerusalemin asukkaat nöyrtyivät, eikä Herran viha kohdannut heitä Hiskian aikana.

27

32:27–31
2. Kun. 20:12–19
Jes. 39:1–8
Hiskia sai osakseen paljon rikkautta ja kunniaa. Hän rakennutti itselleen aarrekammioita, joissa säilytettiin hopeaa, kultaa, jalokiviä, hajusteita, kilpiä ja kaikenlaisia kallisarvoisia esineitä. 28Hän rakensi myös varastoja viljaa, viiniä ja öljyä varten, teetti karjasuojia ja hankki suojiin laumoittain karjaa. 29Hän rakensi itselleen kaupunkeja ja hankki paljon lampaita, vuohia ja nautakarjaa. Jumala oli antanut hänelle valtavan omaisuuden. 30
32:30
2. Kun. 20:20
Sir. 48:17
Juuri Hiskia myös sulki Gihonin lähteen ylemmän juoksun ja johti sen maan alta Daavidin kaupungin länsipuolelle.

Hiskia menestyi kaikessa mitä teki. 31Menestys seurasi häntä myös silloin, kun Babylonian ruhtinaan lähettiläät olivat tulleet hänen luokseen ottamaan selvää maassa tapahtuneesta ihmeestä. Silloin Jumala antoi Hiskian toimia oman mielensä mukaan, mutta vain koetellakseen, oliko hän sisimmässään uskollinen.

Hiskian kuolema

32

32:32,33
2. Kun. 20:20,21
Muut Hiskian vaiheet ja hänen hurskaat tekonsa on kerrottu profeetta Jesajan, Amosin pojan, näyssä, joka sisältyy Juudan ja Israelin kuninkaiden historiaan. 33Hiskia meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin arvokkaalle paikalle Daavidin suvun hautaan. Koko Juudan kansa ja kaikki Jerusalemin asukkaat osoittivat hänelle kunnioitustaan. Hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Manasse.

33

Manasse ja Amon Juudan kuninkaina

331

33:1–9
2. Kun. 21:1–9
Manasse oli kuninkaaksi tullessaan kaksitoistavuotias, ja hän hallitsi Jerusalemissa viisikymmentäviisi vuotta.

2Manasse teki sitä, mikä on väärää Herran silmissä. Hän harjoitti samoja iljettävyyksiä kuin ne kansat, jotka Herra oli hävittänyt israelilaisten tieltä. 3

33:3
2. Aik. 31:1
Hän rakensi uudelleen kukkuloille uhripaikat, jotka hänen isänsä Hiskia oli hävittänyt, pystytti alttareita baaleille, teki asera-paaluja ja kumarsi ja palveli taivaan tähtiä. 4
33:4
2. Aik. 7:12
Hän myös rakensi vieraiden jumalien alttareita Herran temppeliin, vaikka Herra oli sanonut: »Jerusalem on ikuisesti oleva minun nimeni asuinsija.» 5Herran temppelin molempiin esipihoihinkin hän rakensi alttareita taivaan tähdille.

6Manasse pani poikansa kulkemaan Ben-Hinnomin laaksossa tulen läpi, harjoitti ennustamista, merkkien tutkimista ja noituutta ja otti palvelukseensa henkienmanaajia ja enteidenselittäjiä. Hän teki paljon sellaista, mikä on väärää Herran silmissä, ja herätti näin hänen vihansa. 7Hän teetti epäjumalankuvan ja asetti sen Jumalan temppeliin, josta Jumala oli sanonut Daavidille ja hänen pojalleen Salomolle: »Tästä temppelistä ja Jerusalemista, jonka olen Israelin heimojen kaikista kaupungeista valinnut, minä teen nimeni ikuisen asuinsijan. 8En enää pane israelilaisia harhailemaan kaukana siitä maasta, jonka olen antanut heidän isilleen, jos he kaikessa toimivat käskyjeni mukaisesti ja noudattavat tarkoin minun lakiani, säädöksiäni ja määräyksiäni, jotka Mooses on heille antanut.»

9Manasse eksytti Juudan ja Jerusalemin asukkaat tekemään vielä enemmän pahaa kuin ne kansat olivat tehneet, jotka Herra oli hävittänyt israelilaisten tieltä. 10

33:10
2. Kun. 21:10–15
Herra puhui Manasselle ja hänen kansalleen, mutta he eivät kuunnelleet häntä. 11
33:11
2. Kun. 19:28
Hes. 19:4
Silloin Herra lähetti heidän kimppuunsa Assyrian kuninkaan sotapäälliköitä. He panivat Manassen kahleisiin ja veivät hänet nenärenkaasta taluttaen Babyloniin.

12Ahdingossaan Manasse koetti lepyttää Herraa, Jumalaansa, ja nöyrtyi isiensä Jumalan edessä. 13Kun Manasse rukoili Jumalaa, Jumala myöntyi hänen pyyntöönsä. Hän kuuli Manassen rukouksen ja johdatti hänet takaisin valtaistuimelle Jerusalemiin. Silloin Manasse ymmärsi, että Herra on Jumala.

14Myöhemmin Manasse rakensi Daavidin kaupunkiin hyvin korkean ulomman muurin, joka kulki Gihonista länteen, jatkui laakson rinnettä Kalaportille asti ja kiersi Ofelin. Kaikkiin Juudan varustettuihin kaupunkeihin hän asetti sotapäälliköitä. 15Hän poisti Herran temppelistä epäjumalat ja sinne teettämänsä patsaan sekä hävitti kaikki alttarit, jotka oli pystyttänyt temppelivuorelle ja muualle Jerusalemiin, ja heitätti ne kaupungin ulkopuolelle. 16Hän kunnosti Herran alttarin, uhrasi sillä yhteysuhreja ja kiitosuhreja ja käski Juudan kansan palvella Herraa, Israelin Jumalaa. 17

33:17
1. Kun. 3:2
Mutta kansa uhrasi yhä kukkulapyhäköissä, nyt kuitenkin vain Herralle, omalle Jumalalleen.

18

33:18–20
2. Kun. 21:17,18
Muista Manassen teoista, siitä miten hän rukoili Jumalaansa ja siitä mitä profeetat hänelle puhuivat Herran, Israelin Jumalan, nimessä, on kerrottu Israelin kuninkaiden historiassa. 19Siitä miten hänen rukouksensa kuultiin, mutta myös hänen synneistään ja luopumuksestaan sekä niistä paikoista, joihin hän ennen nöyrtymistään rakensi kukkulapyhäköitä ja pystytti asera-tarhoja ja jumalankuvia, on kerrottu hänen profeettojensa kirjassa. 20Manasse meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin palatsinsa lähelle. Hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Amon.

21

33:21–25
2. Kun. 21:19–24
Amon oli kuninkaaksi tullessaan kaksikymmentäkaksivuotias, ja hän hallitsi Jerusalemissa kaksi vuotta.

22Amon teki sitä, mikä on väärää Herran silmissä, niin kuin hänen isänsä Manassekin oli tehnyt. Hän uhrasi isänsä Manassen tekemille puupatsaille ja palveli niitä. 23Mutta toisin kuin isänsä Manasse Amon ei nöyrtynyt Herran edessä, vaan lisäsi yhä syntiensä määrää. 24Hänen omat miehensä tekivät salaliiton häntä vastaan ja surmasivat hänet hänen palatsissaan. 25Mutta Juudan kansa löi kuoliaaksi kaikki ne, jotka olivat olleet salaliitossa kuningas Amonia vastaan, ja asetti hänen jälkeensä kuninkaaksi hänen poikansa Josian.