Raamattu 1992 (KR92)
3

Herra kutsuu Samuelia

31

3:1
Ps. 74:9
Valit. 2:9
Hes. 7:26
Aam. 8:11,12
Nuori Samuel palveli Herraa Eelin luona. Siihen aikaan Herra puhui ihmisille vain harvoin eikä näkyjä usein nähty. 2
3:2
1. Sam. 4:15
Eräänä iltana Eeli oli jo mennyt nukkumaan. Hänen silmänsä olivat hämärtyneet niin että hän tuskin näki. 3
3:3
2. Moos. 27:20,21
3. Moos. 24:1–4
Jumalan lamppu paloi vielä, ja Samuel oli asettunut nukkumaan pyhäkköön, jossa Jumalan liitonarkku oli. 4
3:4
2. Moos. 3:4
Silloin Herra kutsui Samuelia nimeltä. Hän vastasi: »Täällä minä olen», 5juoksi Eelin luo ja sanoi: »Kutsuit minua. Tässä olen.» Mutta Eeli vastasi: »En minä kutsunut. Mene takaisin nukkumaan.» Samuel palasi vuoteelleen. 6Herra huusi uudelleen: »Samuel!» Samuel nousi, meni Eelin luo ja sanoi: »Kutsuit minua. Tässä olen.» Mutta Eeli vastasi: »Ei, poikani, en minä kutsunut. Mene takaisin nukkumaan.» 7Silloin Samuel ei vielä tuntenut Herraa eikä Herra ollut ennen puhunut hänelle. 8Sitten Herra kutsui Samuelia kolmannen kerran, ja Samuel nousi, meni Eelin luo ja sanoi: »Kutsuit minua. Tässä olen.» Nyt Eeli ymmärsi, että Herra kutsui poikaa, 9ja hän sanoi: »Mene nukkumaan, mutta jos joku vielä kerran kutsuu sinua, vastaa näin: Puhu, Herra, palvelijasi kuulee.» Ja Samuel meni takaisin vuoteelleen.

10Silloin Herra tuli, seisahtui ja huusi kuten edellisilläkin kerroilla: »Samuel, Samuel!» Samuel vastasi: »Puhu, palvelijasi kuulee.» 11

3:11
2. Kun. 21:12
Jer. 19:3
Herra sanoi Samuelille: »Pian minä teen Israelissa sellaisen teon, että joka siitä kuulee, sen molemmat korvat soivat. 12
3:12
1. Sam. 2:30–36
Sinä päivänä toteutan sen, mitä olen puhunut Eelille ja hänen suvulleen, alusta loppuun saakka. 13Olen sanonut hänelle, että ikuinen tuomioni kohtaa hänen sukuaan, koska hän tiesi poikiensa halventavan Jumalaa eikä pitänyt heitä kurissa. 14
3:14
3. Moos. 4:1–12
Sen tähden minä vannon Eelin suvulle: eivät uhrit eivätkä lahjat koskaan sovita Eelin suvun rikosta.»

15Samuel makasi paikallaan aamuun saakka ja avasi sitten pyhäkön ovet. Hän ei uskaltanut kertoa näkyään Eelille, 16mutta Eeli kutsui häntä: »Samuel, poikani!» Hän vastasi: »Täällä minä olen.» 17Eeli kysyi: »Mitä hän puhui sinulle? Älä salaa sitä minulta. Kohdatkoon sinua Jumalan viha nyt ja aina, jos salaat minulta sanankin siitä, mitä hän sinulle puhui.» 18

3:18
2. Sam. 15:26
Silloin Samuel kertoi hänelle kaiken mitään salaamatta, ja Eeli sanoi: »Hän on Herra. Hän tekee niin kuin hyväksi näkee.»

19

3:19
2. Kun. 10:10
Kun Samuel varttui, Herra oli hänen kanssaan eikä sallinut yhdenkään hänen sanansa osua harhaan. 20
3:20
Tuom. 20:1+
Näin koko Israel Danista Beersebaan saakka oppi tietämään, että Herra oli uskonut Samuelille profeetan tehtävän. 21Siitä alkaen Herra ilmestyi jatkuvasti Silossa ja ilmoitti siellä Samuelille tahtonsa.

4

41

4:1
1. Sam. 7:12
Ja koko Israel alkoi kuunnella Samuelia.

Liitonarkku joutuu filistealaisten haltuun

Sitten israelilaiset lähtivät sotaretkelle filistealaisia vastaan ja pystyttivät leirinsä Eben-Eserin tienoille. Vihollisen sotajoukko oli leiriytynyt Afekiin. 2Kun filistealaiset olivat järjestäneet joukkonsa israelilaisia vastaan, puhkesi kiivas taistelu. Filistealaiset löivät israelilaiset, ja näitä kaatui taistelukentälle noin neljätuhatta. 3

4:3
2. Moos. 25:10–22
Joos. 18:1
1. Sam. 3:3
Kun sotaväki oli palannut leiriinsä, Israelin johtajat sanoivat: »Miksi Herra antoi tänään filistealaisten voittaa meidät? Meidän täytyy noutaa Silosta Herran liitonarkku. Kun se on mukanamme, se pelastaa meidät vihollistemme vallasta.» 4
4:4
2. Sam. 6:2
2. Kun. 19:15
Ps. 80:2
Jes. 37:16
Niin he lähettivät miehiä Siloon, ja nämä toivat sieltä Herran Sebaotin liitonarkun, hänen, jonka istuinta kerubit kannattavat. Jumalan liitonarkun mukana seurasivat Eelin pojat Hofni ja Pinehas.

5Kun Herran liitonarkku saapui leiriin, israelilaiset kohottivat sellaisen riemuhuudon, että maa järisi. 6Filistealaisetkin kuulivat huudon ja sanoivat: »Mikä valtava riemuhuuto heprealaisten leiristä kuuluu?» Saatuaan tietää, että Herran arkku oli tullut leiriin, 7filistealaiset pelästyivät, sillä he uskoivat, että leiriin oli tullut jumalia. He huusivat: »Voi meitä! Tällaista ei ole ikinä ennen sattunut. 8

4:8
2. Moos. 7:1—11:10
Voi meitä! Kuka pelastaa meidät noiden mahtavien jumalien käsistä? Nehän ovat samoja jumalia, jotka löivät egyptiläisiä autiomaassa niin monilla onnettomuuksilla! 9
4:9
Tuom. 13:1
Filistealaiset, pysykää nyt lujina ja olkaa miehiä! Muuten te saatte palvella orjina heprealaisia samoin kuin he ovat palvelleet teitä. Olkaa miehiä ja taistelkaa!» 10Sitten filistealaiset ryhtyivät taisteluun, ja israelilaiset jäivät häviölle ja pakenivat teltoilleen. Tappio oli hyvin raskas, kolmekymmentätuhatta israelilaista sotilasta kaatui. 11
4:11
Ps. 78:611. Sam. 2:34
Jumalan arkku jäi vihollisen haltuun, ja Eelin pojat Hofni ja Pinehas saivat surmansa.

12

4:12
Joos. 7:6
2. Sam. 1:2
Eräs Benjaminin heimon mies juoksi vielä samana päivänä taistelukentältä Siloon saakka. Hän oli repäissyt pukunsa rikki ja sirotellut multaa hiuksiinsa. 13Hänen tullessaan Eeli istui tuolilla portin pielessä odottamassa tietoja, sillä hänen sydämensä vapisi Jumalan arkun takia. Kun mies kertoi uutisensa kaupungissa, siellä nousi suuri hätähuuto. 14Sen kuultuaan Eeli kysyi: »Miksi kansa huutaa?» Silloin mies riensi Eelin luo kertomaan sanomansa hänelle. 15
4:15
1. Sam. 3:2
Eeli oli jo yhdeksänkymmenenkahdeksan, ja hänen silmänsä olivat himmenneet, niin ettei hän enää nähnyt. 16Mies sanoi Eelille: »Minä tulen taistelukentältä, lähdin tänään sieltä pakoon.» Eeli kysyi: »Poikani, mitä on tapahtunut?» 17Sanantuoja vastasi: »Israelin joukot pakenivat filistealaisten tieltä, ja tappiot ovat suuret. Myös molemmat poikasi, Hofni ja Pinehas, saivat surmansa, ja Jumalan arkku jäi vihollisen käsiin.» 18Kun hän mainitsi Jumalan arkun, Eeli kaatui tuoliltaan taaksepäin portin pieleen, niin että hänen niskansa murtui ja hän kuoli; hän oli näet vanha ja painava. Neljänkymmenen vuoden ajan hän oli johtanut tuomarina Israelia.

19Eelin miniä, Pinehasin vaimo, odotti lasta ja oli viimeisillään. Kun hän sai kuulla, että Jumalan arkku oli jäänyt vihollisen saaliiksi ja hänen appensa ja miehensä olivat kuolleet, hän lyyhistyi maahan ankarissa synnytystuskissa. 20

4:20
1. Moos. 35:17
Kun hän oli jo kuolemaisillaan, paikalla olevat naiset sanoivat: »Ei hätää, olet saanut pojan.» Mutta hän ei vastannut eikä välittänyt heidän puheistaan. 21
4:21
1. Moos. 35:18
Pojalle hän antoi nimen Ikabod sanoen: »Mennyttä on Israelin kunnia»4:21 Nimi Ikabod merkitsee ’ei kunniaa’. – tällä hän tarkoitti sekä Jumalan arkun että appensa ja miehensä menetystä. 22Siksi hän sanoi: »Mennyttä on Israelin kunnia, sillä Jumalan arkku on viety.»

5

Liitonarkku filistealaisten maassa

51Filistealaiset ottivat haltuunsa Jumalan arkun ja veivät sen Eben-Eseristä Asdodiin. 2

5:2
Tuom. 16:23
Siellä he panivat sen Dagonin5:2 Dagon oli kanaanilaisten viljanjumala. temppeliin Dagonin patsaan viereen. 3Varhain seuraavana aamuna asdodilaiset huomasivat, että Dagon oli kaatunut kasvoilleen Herran liitonarkun eteen. He nostivat Dagonin takaisin paikoilleen. 4Mutta kun he seuraavana aamuna nousivat, Dagon makasi jälleen kasvoillaan Jumalan arkun edessä. Patsaan pää ja kädet olivat katkenneina kynnyksen vierellä, ja vain vartalo oli enää huoneessa. 5Tämän vuoksi eivät Dagonin papit eivätkä hänen temppelissään kävijät vieläkään saa Asdodissa astua Dagonin huoneen kynnykselle.

6Herran käsi painoi raskaana asdodilaisia, ja hän saattoi heidät kauhun valtaan iskemällä paiseita sekä heihin että ympäristön asukkaisiin. 7Kun asdodilaiset näkivät, mitä tapahtui, he sanoivat: »Israelin Jumalan arkku ei saa jäädä tänne luoksemme, sillä hänen kätensä ahdistaa meitä ja jumalaamme Dagonia.» 8He kutsuivat koolle kaikki filistealaisten päämiehet ja kysyivät heiltä: »Mitä meidän pitäisi tehdä Israelin Jumalan arkulle?» He vastasivat: »Siirrettäköön Israelin Jumalan arkku Gatiin.» Niin Israelin Jumalan arkku vietiin sinne. 9Mutta silloin Herran käsi saattoi Gatin kauhun ja sekasorron valtaan. Hän iski märkiviä paiseita kaikkiin kaupungin asukkaisiin, niin ylhäisiin kuin alhaisiin. 10

5:10
2. Moos. 10:7
Silloin he lähettivät Jumalan arkun Ekroniin, mutta kun Jumalan arkku saapui sinne, ekronilaiset huusivat hädissään: »Nyt ne ovat tuoneet Israelin Jumalan arkun meidän luoksemme! Aikovatko ne tappaa koko tämän kaupungin väen?» 11He kutsuivat koolle kaikki filistealaisten päämiehet ja sanoivat: »Lähettäkää Israelin Jumalan arkku takaisin sinne, minne se kuuluu! Muuten se tappaa meidät kaikki.» Koko kaupungissa vallitsi kuolemankauhu, sillä Herran käsi lepäsi raskaana sen päällä. 12Ne, jotka olivat vielä hengissä, olivat täynnä paiseita, ja heidän hätähuutonsa kuului taivaaseen saakka.