Raamattu 1992 (KR92)
2

Hannan kiitosvirsi

21

2:1–10
Luuk. 1:46–55
Hanna rukoili sanoen:

– Sydämeni riemuitsee Herrasta,

Herra nostaa minun pääni pystyyn.

Minä voin rohkeasti vastata vihollisilleni,

sinun avustasi minä iloitsen.

2

2:2
Ps. 86:8
Jes. 44:8
Vain Herra on pyhä, ei ole toista,

meidän Jumalamme yksin on luja kallio.

3Jättäkää suuret sananne,

luopukaa röyhkeistä puheistanne,

sillä Herra on Jumala, hän tietää kaiken,

hän punnitsee teot.

4Soturien jouset ovat poikki,

mutta maassa makaaviin palaa voima.

5

2:5
Ps. 34:11Ps. 113:9
Jotka kerran elivät yltäkylläisyydessä,

saavat niukan leipänsä toisen työssä,

mutta niiltä, jotka näkivät nälkää,

ei lopu ruoka.

Hedelmätön saa seitsemän lasta,

mutta se, jolla oli monta poikaa,

jää kuihtumaan yksin.

6

2:6
5. Moos. 32:39+
Herra lähettää kuoleman ja antaa elämän,

vie alas tuonelaan ja nostaa sieltä.

7

2:7,8
Ps. 75:8,113:7,8
Sir. 11:1–6
Herra tekee köyhäksi ja antaa rikkauden,

painaa maahan ja kohottaa.

8

2:8
Ps. 24:2+
Hän ylentää tomusta mitättömän

ja korottaa tuhkasta köyhän,

sijoittaa heidät ylhäisten joukkoon

ja antaa heille kunniasijan.

Maan perustukset ovat Herran,

niiden varaan hän on laskenut maan.

9

2:9
Ps. 91:12Ps. 35:65. Moos. 8:17+
Hän pitää huolen omiensa askelista,

mutta pahat joutuvat pimeyteen.

Omin voimin ei yksikään menesty.

10

2:10
1. Sam. 7:10
Ps. 18:14,15Ps. 89:25
Luuk. 1:69
Ne, jotka Herraa vastustavat,

joutuvat kauhun valtaan,

kun Korkein jylisee taivaasta.

Herra tuomitsee koko maanpiirin.

Hän antakoon voimaa kuninkaalleen,

hän kohottakoon pystyyn voideltunsa pään!

11Sitten Elkana meni kotiinsa Ramaan, ja poika jäi pappi Eelin luo palvelemaan Herraa.

Eelin pojat

12

2:12–17
3. Moos. 7:28–34
Eelin pojat olivat kelvottomia miehiä eivätkä välittäneet Herrasta. 13Pappeina heillä oli kansaan nähden tällainen oikeus: Aina kun joku oli teurastanut uhrinsa ja oli keittämässä uhrilihaa, saapui paikalle papin palvelija mukanaan kolmipiikkinen haarukka. 14Hän pisti sillä keittoastiaan, pataan, kattilaan tai ruukkuun, ja kaiken, mikä nousi haarukan mukana, pappi sai ottaa itselleen. Näin oli tehty kaikille israelilaisille, jotka tulivat Siloon. 15
2:15
3. Moos. 3:3–5,10:14
Mutta nyt papin palvelija saapui jo ennen kuin rasva oli poltettu ja sanoi sille, joka oli uhraamassa: »Anna papille lihaa paistiksi. Hän ei halua keitettyä lihaa, vaan raakaa.» 16Jos mies vastasi: »Ensin täytyy polttaa rasva, ota sitten mitä mielesi tekee», palvelija sanoi hänelle: »Ei, sinun on annettava heti, tai minä otan väkisin.» 17Eelin poikien rikkomus oli Herran silmissä hyvin paha, sillä he häpäisivät Herralle kuuluvan uhrin.

18

2:18
2. Moos. 28:5+
Mutta nuori Samuel palveli Herraa. Hänellä oli yllään pellavainen kasukka. 19Joka vuosi hänen äitinsä teki häntä varten pienen viitan ja toi sen hänelle tullessaan miehensä kanssa toimittamaan vuotuista uhriaan. 20Eeli siunasi Elkanan ja hänen vaimonsa sanoen näin: »Herra antakoon sinulle tästä vaimosta pojan sen tilalle, joka on luovutettu Herralle!» Sen jälkeen he menivät taas kotiinsa.

21Herra piti huolen Hannasta, niin että hän tuli raskaaksi ja synnytti vielä kolme poikaa ja kaksi tytärtä. Mutta nuori Samuel kasvoi Herran luona.

22

2:22
2. Moos. 38:8
Kun Eeli oli jo hyvin vanha, hänen korviinsa kantautui, mitä hänen poikansa tekivät kaikille israelilaisille. Hän kuuli myös, että he makasivat niiden naisten kanssa, jotka palvelivat pyhäkköteltan ovella. 23Silloin hän sanoi heille: »Kuinka te tällaista teette? Minä saan kuulla kaiken kansan puhuvan teidän pahoista teoistanne. 24Älkää enää tehkö pahaa, poikani, sillä minä kuulen Herran kansan levittävän teistä ikäviä puheita! 25Jos ihminen rikkoo ihmistä vastaan, Jumala voi olla sovintotuomarina, mutta jos joku rikkoo Herraa vastaan, kuka voi puhua hänen puolestaan?» Pojat eivät kuitenkaan totelleet isäänsä, sillä Herra oli päättänyt, että heidän piti kuolla. 26
2:26
Luuk. 2:52
Mutta nuori Samuel kasvoi ja oli iloksi sekä Herralle että ihmisille.

Ennustus Eelin suvun kohtalosta

27Sitten tuli Eelin luo Jumalan mies ja sanoi hänelle:

»Näin sanoo Herra: Enkö minä ilmoittanut itseni juuri sinun esi-isillesi, kun he olivat Egyptissä faraon orjina? 28

2:28
3. Moos. 7:35,36
Minä valitsin sinun sukusi Israelin heimojen joukosta papeikseni, suorittamaan alttaripalvelusta, polttamaan uhreja ja kantamaan efodia2:28 Efodi oli pyhä arpomisväline, jonka avulla pyydettiin Jumalalta vastausta. edessäni. Minä annoin suvullesi oikeuden kaikkiin uhreihin, joita israelilaiset tuovat. 29Miksi te nyt poljette jalkoihinne ne uhrit ja lahjat, jotka olen määrännyt pyhäkköni omiksi? Miksi ajattelet poikiasi enemmän kuin minua? Miksi te lihotatte itseänne kansani Israelin uhrien parhailla paloilla?

30

2:30
2. Moos. 28:1
1. Kun. 2:27
»Sen tähden Herran, Israelin Jumalan, sana kuuluu näin: Olen kyllä luvannut suvullesi ja isäsi suvulle, että saatte aina palvella minua. Mutta nyt Herra sanoo: Näin ei tule käymään! Minä nostan kunniaan ne, jotka minua kunnioittavat, mutta ne, jotka minua halveksivat, joutuvat häpeään. 31Tulee aika, jolloin minä murran sinun sukusi voiman, niin ettei kukaan sinun suvustasi elä vanhaksi. 32Saat nähdä onnettomuuden kohtaavan tätä pyhäkköä, ja vaikka minä osoitan hyvyyttäni Israelille, ei kukaan sinun suvustasi elä vanhaksi. 33Kaikkia perheesi jäseniä minä en alttarini äärestä tuhoa, jotten sokaisisi silmiäsi ja riuduttaisi voimiasi, mutta enimmät heistä kaatuvat miekkaan. 34
2:34
1. Sam. 4:11
Poikiesi Hofnin ja Pinehasin kohtalo on sinulle merkkinä: he kuolevat molemmat samana päivänä.

35

2:35
1. Kun. 2:35
1. Aik. 29:22
Hes. 40:46,44:15,48:11
»Mutta minä asetan itselleni papin, joka on minulle uskollinen ja toimii tahtoni ja mieleni mukaisesti. Hänestä luon pysyvän pappissuvun, joka saa aina toimittaa virkaa minun voideltuni edessä. 36Ne, jotka ovat jäljellä sinun suvustasi, tulevat nöyrästi pyytämään häneltä kolikkoa ja leipää sanoen: ’Anna minun avustaa jossakin papin tehtävässä, jotta saisin edes leipäpalan ruoakseni.’»

3

Herra kutsuu Samuelia

31

3:1
Ps. 74:9
Valit. 2:9
Hes. 7:26
Aam. 8:11,12
Nuori Samuel palveli Herraa Eelin luona. Siihen aikaan Herra puhui ihmisille vain harvoin eikä näkyjä usein nähty. 2
3:2
1. Sam. 4:15
Eräänä iltana Eeli oli jo mennyt nukkumaan. Hänen silmänsä olivat hämärtyneet niin että hän tuskin näki. 3
3:3
2. Moos. 27:20,21
3. Moos. 24:1–4
Jumalan lamppu paloi vielä, ja Samuel oli asettunut nukkumaan pyhäkköön, jossa Jumalan liitonarkku oli. 4
3:4
2. Moos. 3:4
Silloin Herra kutsui Samuelia nimeltä. Hän vastasi: »Täällä minä olen», 5juoksi Eelin luo ja sanoi: »Kutsuit minua. Tässä olen.» Mutta Eeli vastasi: »En minä kutsunut. Mene takaisin nukkumaan.» Samuel palasi vuoteelleen. 6Herra huusi uudelleen: »Samuel!» Samuel nousi, meni Eelin luo ja sanoi: »Kutsuit minua. Tässä olen.» Mutta Eeli vastasi: »Ei, poikani, en minä kutsunut. Mene takaisin nukkumaan.» 7Silloin Samuel ei vielä tuntenut Herraa eikä Herra ollut ennen puhunut hänelle. 8Sitten Herra kutsui Samuelia kolmannen kerran, ja Samuel nousi, meni Eelin luo ja sanoi: »Kutsuit minua. Tässä olen.» Nyt Eeli ymmärsi, että Herra kutsui poikaa, 9ja hän sanoi: »Mene nukkumaan, mutta jos joku vielä kerran kutsuu sinua, vastaa näin: Puhu, Herra, palvelijasi kuulee.» Ja Samuel meni takaisin vuoteelleen.

10Silloin Herra tuli, seisahtui ja huusi kuten edellisilläkin kerroilla: »Samuel, Samuel!» Samuel vastasi: »Puhu, palvelijasi kuulee.» 11

3:11
2. Kun. 21:12
Jer. 19:3
Herra sanoi Samuelille: »Pian minä teen Israelissa sellaisen teon, että joka siitä kuulee, sen molemmat korvat soivat. 12
3:12
1. Sam. 2:30–36
Sinä päivänä toteutan sen, mitä olen puhunut Eelille ja hänen suvulleen, alusta loppuun saakka. 13Olen sanonut hänelle, että ikuinen tuomioni kohtaa hänen sukuaan, koska hän tiesi poikiensa halventavan Jumalaa eikä pitänyt heitä kurissa. 14
3:14
3. Moos. 4:1–12
Sen tähden minä vannon Eelin suvulle: eivät uhrit eivätkä lahjat koskaan sovita Eelin suvun rikosta.»

15Samuel makasi paikallaan aamuun saakka ja avasi sitten pyhäkön ovet. Hän ei uskaltanut kertoa näkyään Eelille, 16mutta Eeli kutsui häntä: »Samuel, poikani!» Hän vastasi: »Täällä minä olen.» 17Eeli kysyi: »Mitä hän puhui sinulle? Älä salaa sitä minulta. Kohdatkoon sinua Jumalan viha nyt ja aina, jos salaat minulta sanankin siitä, mitä hän sinulle puhui.» 18

3:18
2. Sam. 15:26
Silloin Samuel kertoi hänelle kaiken mitään salaamatta, ja Eeli sanoi: »Hän on Herra. Hän tekee niin kuin hyväksi näkee.»

19

3:19
2. Kun. 10:10
Kun Samuel varttui, Herra oli hänen kanssaan eikä sallinut yhdenkään hänen sanansa osua harhaan. 20
3:20
Tuom. 20:1+
Näin koko Israel Danista Beersebaan saakka oppi tietämään, että Herra oli uskonut Samuelille profeetan tehtävän. 21Siitä alkaen Herra ilmestyi jatkuvasti Silossa ja ilmoitti siellä Samuelille tahtonsa.

4

41

4:1
1. Sam. 7:12
Ja koko Israel alkoi kuunnella Samuelia.

Liitonarkku joutuu filistealaisten haltuun

Sitten israelilaiset lähtivät sotaretkelle filistealaisia vastaan ja pystyttivät leirinsä Eben-Eserin tienoille. Vihollisen sotajoukko oli leiriytynyt Afekiin. 2Kun filistealaiset olivat järjestäneet joukkonsa israelilaisia vastaan, puhkesi kiivas taistelu. Filistealaiset löivät israelilaiset, ja näitä kaatui taistelukentälle noin neljätuhatta. 3

4:3
2. Moos. 25:10–22
Joos. 18:1
1. Sam. 3:3
Kun sotaväki oli palannut leiriinsä, Israelin johtajat sanoivat: »Miksi Herra antoi tänään filistealaisten voittaa meidät? Meidän täytyy noutaa Silosta Herran liitonarkku. Kun se on mukanamme, se pelastaa meidät vihollistemme vallasta.» 4
4:4
2. Sam. 6:2
2. Kun. 19:15
Ps. 80:2
Jes. 37:16
Niin he lähettivät miehiä Siloon, ja nämä toivat sieltä Herran Sebaotin liitonarkun, hänen, jonka istuinta kerubit kannattavat. Jumalan liitonarkun mukana seurasivat Eelin pojat Hofni ja Pinehas.

5Kun Herran liitonarkku saapui leiriin, israelilaiset kohottivat sellaisen riemuhuudon, että maa järisi. 6Filistealaisetkin kuulivat huudon ja sanoivat: »Mikä valtava riemuhuuto heprealaisten leiristä kuuluu?» Saatuaan tietää, että Herran arkku oli tullut leiriin, 7filistealaiset pelästyivät, sillä he uskoivat, että leiriin oli tullut jumalia. He huusivat: »Voi meitä! Tällaista ei ole ikinä ennen sattunut. 8

4:8
2. Moos. 7:1—11:10
Voi meitä! Kuka pelastaa meidät noiden mahtavien jumalien käsistä? Nehän ovat samoja jumalia, jotka löivät egyptiläisiä autiomaassa niin monilla onnettomuuksilla! 9
4:9
Tuom. 13:1
Filistealaiset, pysykää nyt lujina ja olkaa miehiä! Muuten te saatte palvella orjina heprealaisia samoin kuin he ovat palvelleet teitä. Olkaa miehiä ja taistelkaa!» 10Sitten filistealaiset ryhtyivät taisteluun, ja israelilaiset jäivät häviölle ja pakenivat teltoilleen. Tappio oli hyvin raskas, kolmekymmentätuhatta israelilaista sotilasta kaatui. 11
4:11
Ps. 78:611. Sam. 2:34
Jumalan arkku jäi vihollisen haltuun, ja Eelin pojat Hofni ja Pinehas saivat surmansa.

12

4:12
Joos. 7:6
2. Sam. 1:2
Eräs Benjaminin heimon mies juoksi vielä samana päivänä taistelukentältä Siloon saakka. Hän oli repäissyt pukunsa rikki ja sirotellut multaa hiuksiinsa. 13Hänen tullessaan Eeli istui tuolilla portin pielessä odottamassa tietoja, sillä hänen sydämensä vapisi Jumalan arkun takia. Kun mies kertoi uutisensa kaupungissa, siellä nousi suuri hätähuuto. 14Sen kuultuaan Eeli kysyi: »Miksi kansa huutaa?» Silloin mies riensi Eelin luo kertomaan sanomansa hänelle. 15
4:15
1. Sam. 3:2
Eeli oli jo yhdeksänkymmenenkahdeksan, ja hänen silmänsä olivat himmenneet, niin ettei hän enää nähnyt. 16Mies sanoi Eelille: »Minä tulen taistelukentältä, lähdin tänään sieltä pakoon.» Eeli kysyi: »Poikani, mitä on tapahtunut?» 17Sanantuoja vastasi: »Israelin joukot pakenivat filistealaisten tieltä, ja tappiot ovat suuret. Myös molemmat poikasi, Hofni ja Pinehas, saivat surmansa, ja Jumalan arkku jäi vihollisen käsiin.» 18Kun hän mainitsi Jumalan arkun, Eeli kaatui tuoliltaan taaksepäin portin pieleen, niin että hänen niskansa murtui ja hän kuoli; hän oli näet vanha ja painava. Neljänkymmenen vuoden ajan hän oli johtanut tuomarina Israelia.

19Eelin miniä, Pinehasin vaimo, odotti lasta ja oli viimeisillään. Kun hän sai kuulla, että Jumalan arkku oli jäänyt vihollisen saaliiksi ja hänen appensa ja miehensä olivat kuolleet, hän lyyhistyi maahan ankarissa synnytystuskissa. 20

4:20
1. Moos. 35:17
Kun hän oli jo kuolemaisillaan, paikalla olevat naiset sanoivat: »Ei hätää, olet saanut pojan.» Mutta hän ei vastannut eikä välittänyt heidän puheistaan. 21
4:21
1. Moos. 35:18
Pojalle hän antoi nimen Ikabod sanoen: »Mennyttä on Israelin kunnia»4:21 Nimi Ikabod merkitsee ’ei kunniaa’. – tällä hän tarkoitti sekä Jumalan arkun että appensa ja miehensä menetystä. 22Siksi hän sanoi: »Mennyttä on Israelin kunnia, sillä Jumalan arkku on viety.»