Raamattu 1992 (KR92)
18

Daavidin voitot

181

18:1–17
2. Sam. 8:1–18
Sen jälkeen Daavid voitti ja kukisti filistealaiset ja otti heiltä haltuunsa Gatin ja sen ympärillä olevat kylät. 2
18:2
4. Moos. 24:17
Hän löi myös moabilaiset, ja näistä tuli hänen alamaisiaan, jotka maksoivat hänelle veroa. 3Samoin hän löi Hadadeserin, Soba-Hamatin kuninkaan, kun tämä oli lähdössä sotaan ulottaakseen valtansa Eufratvirralle asti. 4
18:4
Joos. 11:6
Daavid sai häneltä saaliiksi tuhat sotavaunua ja otti vangiksi seitsemäntuhatta vaunumiestä ja kaksikymmentätuhatta jalkamiestä. Hevosia hän säästi sata, kaikilta muilta hän katkaisi jalkajänteet.

5Kun Damaskoksen aramealaiset tulivat auttamaan Soban kuningasta Hadadeseria, Daavid löi heidät ja surmasi kaksikymmentäkaksituhatta miestä. 6Hän asetti Damaskoksen aramealaisten maahan varuskuntia, ja aramealaisista tuli hänen alamaisiaan, jotka maksoivat hänelle veroa. Ja Herra antoi Daavidille voiton kaikkialla minne hän meni. 7Daavid otti Hadadeserin miesten kullatut nuolikotelot ja vei ne Jerusalemiin. 8

18:8
1. Kun. 7:45
Tibhatista ja Kunista, Hadadeserin kaupungeista, Daavid otti suuret määrät kuparia. Siitä Salomo teki pronssialtaan, pronssipylväät ja pronssiset uhrivälineet.

9Kun Hamatin kuningas Tou kuuli, että Daavid oli lyönyt Soban kuninkaan Hadadeserin sotavoimat, 10hän lähetti poikansa Hadoramin tervehtimään kuningas Daavidia ja onnittelemaan häntä siitä, että hän oli voittanut Hadadeserin. Hadadeser oli näet ollut Toun vastustaja. Hadoram toi mukanaan hopea-, kulta- ja kupariesineitä, 11ja Daavid pyhitti ne Herralle yhdessä sen hopean ja kullan kanssa, jonka hän oli ottanut saaliiksi muilta kansoilta, edomilaisilta, moabilaisilta, ammonilaisilta, filistealaisilta ja amalekilaisilta.

12

18:12
Ps. 60:2
Abisai, Serujan poika, löi Suolalaaksossa kahdeksantoistatuhatta edomilaista. 13
18:13
4. Moos. 24:18
Hän asetti varuskuntia Edomiin, ja kaikki edomilaiset joutuivat Daavidin alamaisiksi. Ja Herra antoi Daavidille voiton kaikkialla minne hän meni. 14Daavid hallitsi koko Israelia ja kohteli aina kansaansa lain ja oikeuden mukaan. 15
18:15–17
2. Sam. 20:23–26
Sotaväen päällikkönä oli Joab, Serujan poika, ja kuninkaan sihteerinä Josafat, Ahiludin poika. 16Sadok, Ahitubin poika, ja Ahimelek, Abjatarin poika, olivat pappeina, ja kirjurina oli Savsa. 17Benaja, Jojadan poika, oli kreettien ja pleettien18:17 Kreetit ja pleetit olivat ulkomaisia palkkasotureita. päällikkönä, ja Daavidin vanhimmat pojat olivat kuninkaan neuvosmiehinä.

19

Daavid voittaa ammonilaiset ja aramealaiset

191

19:1–19
2. Sam. 10:1–19
Kun ammonilaisten kuningas Nahas kuoli, hallitsijaksi tuli hänen poikansa. 2Daavid sanoi: »Haluan osoittaa ystävyyttä Nahasin pojalle Hanunille, niin kuin hänen isänsä osoitti minulle.» Hän lähetti sanansaattajia esittämään surunvalittelun Hanunille hänen isänsä kuoleman vuoksi.

Kun Daavidin miehet saapuivat ammonilaisten maahan Hanunin luo esittääkseen hänelle valittelut, 3ammonilaisten päämiehet sanoivat Hanunille: »Luuletko, että Daavid on lähettänyt nämä miehet luoksesi vain kunnioittaakseen isääsi ja esittääkseen surunvalittelunsa? Varmasti hän on lähettänyt heidät vakoilemaan ja tutkimaan maatasi voidakseen kukistaa sen.» 4Silloin Hanun otti kiinni Daavidin miehet, ajatti heiltä tukan ja parran ja leikkautti heidän vaatteistaan takamuksia myöten puolet pois. Sitten hän päästi heidät menemään.

5Miehet lähtivät matkaan. Kun Daavid sai kuulla, millaisen häväistyksen he olivat kärsineet, hän lähetti sanansaattajia viemään heille käskyn: »Jääkää Jerikoon, kunnes partanne on kasvanut, ja palatkaa vasta sitten tänne.»

6Ammonilaiset tiesivät nyt joutuneensa Daavidin vihoihin. Sen vuoksi Hanun ja ammonilaiset lähettivät Mesopotamian ja Maakan aramealaisille ja sobalaisille tuhat talenttia hopeaa palkatakseen niillä käyttöönsä sotavaunuja ja vaunusotilaita. 7He saivat palkatuksi kolmekymmentäkaksituhatta sotavaunua sekä Maakan kuninkaan ja hänen sotajoukkonsa. Nämä lähtivät liikkeelle ja asettuivat leiriin Medeban edustalle, ja myös ammonilaisten joukot kokoontuivat eri paikkakunnilta lähteäkseen sotaan.

8Tämän kuultuaan Daavid lähetti heitä vastaan Joabin ja koko vakinaisen väkensä. 9Ammonilaiset tulivat ulos kaupungistaan ja järjestäytyivät taisteluun portin edustalle, mutta kuninkaat, jotka olivat tulleet avuksi, olivat eri joukkona vähän kauempana. 10Kun Joab näki, että taistelu uhkasi häntä sekä edestä että takaa, hän valitsi itselleen Israelin parhaat soturit ja järjesti heidät rintamaan aramealaisia vastaan. 11Muut joukot hän antoi veljensä Abisain komentoon, ja tämä järjesti ne ammonilaisia vastaan. 12Joab sanoi: »Jos aramealaiset näyttävät pääsevän minusta voitolle, tule sinä minun avukseni, jos taas ammonilaiset ovat pääsemässä sinusta voitolle, minä tulen auttamaan sinua. 13Ole luja! Meidän on pysyttävä rohkeina kansamme tähden ja Jumalamme kaupunkien vuoksi. Voitamme, jos Herra niin tahtoo.» 14Sitten Joab ryhtyi joukkoineen taisteluun aramealaisia vastaan, ja nämä pakenivat hänen tieltään. 15Kun ammonilaiset näkivät aramealaisten pakenevan, hekin perääntyivät Joabin veljen Abisain edestä ja vetäytyivät kaupunkiinsa. Joab palasi Jerusalemiin.

16Kun aramealaiset näkivät kärsineensä tappion taistelussa Israelia vastaan, he lähettivät sananviejiä ja pyysivät Eufratin toisella puolella asuvia aramealaisia tulemaan apuun. Nämä lähtivät matkaan Hadadeserin sotaväen päällikön Sofakin johdolla. 17Saatuaan tästä tiedon Daavid kokosi Israelin sotavoimat ja ylitti Jordanin, ja sitten hän meni heitä vastaan ja järjesti joukkonsa taisteluun. Myös aramealaiset järjestivät joukkonsa ja ryhtyivät taisteluun Daavidia vastaan. 18He joutuivat kuitenkin pakenemaan israelilaisten tieltä, ja Daavid tuhosi aramealaisilta seitsemäntuhatta sotavaunua ja surmasi neljäkymmentätuhatta jalkamiestä. Myös heidän sotaväkensä päällikön Sofakin hän surmasi. 19Kun Hadadeserin liittolaiset näkivät joutuneensa tappiolle taistelussa israelilaisia vastaan, he tekivät Daavidin kanssa rauhan ja alistuivat hänen valtaansa. Tämän jälkeen aramealaiset eivät enää suostuneet auttamaan ammonilaisia.

20

201

20:1–3
2. Sam. 11:1,12:26–31
Kun seuraavana keväänä oli taas kuninkaiden sotaanlähdön aika, Joab vei joukkonsa sotaretkelle. Hän hävitti ammonilaisten maan ja ryhtyi piirittämään Rabbaa20:1 Rabba on nykyinen Amman.. Daavid itse jäi Jerusalemiin, mutta Joab valloitti Rabban ja hävitti sen. 2Daavid otti ammonilaisten kuninkaan päästä jalokivin koristetun kultaisen otsarivan, talentin painoisen, ja siitä tuli hänen kruununsa. Hän vei kaupungista runsaasti muutakin saalista. 3Kaupungin asukkaat hän kuljetti pois ja pani pakkotyöhön: toiset joutuivat sahaamaan kiviä, toiset saivat käteensä rautaisen kuokan tai kirveen. Näin Daavid teki kaikille ammonilaisten kaupungeille. Sen jälkeen hän palasi koko sotaväki mukanaan Jerusalemiin.

Taisteluja filistealaisia vastaan

4

20:4–8
2. Sam. 21:18–22
20:4
1. Aik. 11:29,27:11
Myöhemmin syntyi Geserissä filistealaisten kanssa taistelu, jossa husalainen Sibbekai surmasi Sippain, Rafan jälkeläisen, ja filistealaiset voitettiin. 5
20:5
1. Sam. 17:7
Sitten syntyi taas taistelu filistealaisten kanssa, ja Elhanan, Jairin poika, surmasi Lahmin, gatilaisen Goljatin veljen, jonka keihäänvarsi oli kuin kangaspuiden tukki. 6Ja jälleen syntyi Gatissa taistelu. Siellä oli jättiläiskokoinen mies, jolla oli kummassakin kädessä kuusi sormea ja kummassakin jalassa kuusi varvasta, yhteensä kaksikymmentäneljä; hänkin oli Rafan jälkeläisiä. 7Hän pilkkasi israelilaisia, mutta Jonatan, Daavidin veljen Simean poika, surmasi hänet. 8Näin nämä gatilaiset Rafan jälkeläiset kaatuivat Daavidin ja hänen miestensä lyöminä.