Raamattu 1933/-38 (KR38)
5

5 LUKU.

Morsiamen uni (v. 2-8). Morsian ylistää Jerusalemin tyttärille ylkänsä kauneutta (v. 9-16).

2

5:2
Kork. v. 6:9
Minä nukuin, mutta minun sydämeni valvoi.

Kuule, rakkaani kolkuttaa:

"Avaa minulle, siskoseni, armaani,

kyyhkyseni, puhtoiseni.

Sillä pääni on kastetta täynnä,

kiharani yön pisaroita."

3"Olen ihokkaani riisunut;

pukisinko sen päälleni enää?

Olen jalkani pessyt; tahraisinko ne taas?"

4Rakkaani pisti kätensä ovenreiästä sisään.

Silloin minun sydämeni liikkui häntä kohden;

5minä nousin avaamaan rakkaalleni,

ja minun käteni tiukkuivat mirhaa,

sormeni sulaa mirhaa salvan kädensijoihin.

6

5:6
Kork. v. 3:1
Minä avasin rakkaalleni,

mutta rakkaani oli kadonnut, mennyt menojaan.

Hänen puhuessaan oli sieluni vallannut hämmennys.

Minä etsin häntä, mutta en häntä löytänyt;

minä huusin häntä, mutta ei hän minulle vastannut.

7

5:7
Kork. v. 3:3
Kohtasivat minut vartijat,

jotka kaupunkia kiertävät,

he löivät minua ja haavoittivat minut;

päällysharson riistivät yltäni muurien vartijat.

8

5:8
Kork. v. 2:5
"Minä vannotan teitä, te Jerusalemin tyttäret:

jos löydätte rakkaani,

mitä hänelle sanotte?

Sanokaa, että minä olen rakkaudesta sairas."

9"Mitä on sinun rakkaasi muita parempi,

sinä naisista kaunein?

Mitä on sinun rakkaasi muita parempi,

ettäs meitä näin vannotat?"

10"Minun rakkaani on valkoinen ja punainen,

kymmentä tuhatta jalompi.

11Hänen päänsä on kultaa, puhtainta kultaa,

hänen kiharansa kuin palmunlehvät,

mustat kuin kaarne.

12Hänen silmänsä ovat

kuin kyyhkyset vesipurojen partaalla,

jotka ovat maidossa kylpeneet

ja istuvat runsauden ääressä.

13Hänen poskensa ovat kuin balsamilava,

kuin höystesäiliöt;

hänen huulensa ovat liljat,

ne tiukkuvat sulaa mirhaa.

14Hänen käsivartensa ovat kultatangot,

krysoliitteja täynnä.

Hänen lantionsa on norsunluinen taideteos,

safiireilla peitetty.

15Hänen jalkansa ovat marmoripatsaat

aitokultaisten jalustain nojassa.

Hän on näöltänsä kuin Libanon,

uhkea kuin setripuut.

16Hänen suunsa on sula makeus,

hän on pelkkää suloisuutta.

Sellainen on minun rakkaani,

sellainen on ystäväni, te Jerusalemin tyttäret."

6

6 LUKU.

Jerusalemin tyttäret kysyvät (v. 1), morsian vastaa (v. 2, 3). Ylkä ylistää morsiamen kauneutta (v. 4-7) ja pitää itseään kuningasta onnellisempana (v. 8, 9). Morsiamen saattue (v. 10-12).

61"Minne on mennyt rakkaasi,

sinä naisista kaunein?

Kunne on kääntynyt rakkaasi?

Etsikäämme häntä yhdessä."

2

6:2
Kork. v. 4:16
"Rakkaani on mennyt yrttitarhaansa,

balsamilavojen luo,

paimentamaan yrttitarhoissa ja liljoja poimimaan.

3

6:3
Kork. v. 2:16
Kork. v. 7:10
Minä olen rakkaani oma, ja rakkaani on minun —

hän, joka paimentaa liljojen keskellä."

4

6:4
1. Kun. 14:17
1. Kun. 15:21
"Kaunis kuin Tirsa olet sinä, armaani,

suloinen kuin Jerusalem,

peljättävä kuin sotajoukot.

5

6:5
Kork. v. 4:1
Käännä pois silmäsi minusta,

sillä ne kiehtovat minut.

Sinun hiuksesi ovat kuin vuohilauma,

joka laskeutuu Gileadilta.

6Sinun hampaasi ovat kuin lauma uuhia,

pesosta nousseita,

kaikilla kaksoiset,

ei yhtäkään karitsatonta.

7Kuin granaattiomena, kypsyyttään halkeileva,

on sinun ohimosi huntusi takana.

8Kuusikymmentä on kuningatarta

ja kahdeksankymmentä sivuvaimoa

ja nuoria naisia ilman määrää:

9

6:9
Kork. v. 5:2
yksi ainoa on minun kyyhkyseni, puhtoiseni,

äitinsä ainokainen, synnyttäjänsä valio.

Neitoset hänet nähdessään kiittävät hänen onneansa,

kuningattaret ja sivuvaimot ylistävät häntä."

10"Kuka on neito, joka ylenee kuin aamunkoi,

kauniina kuin kuu, kirkkaana kuin päivänpaiste,

peljättävänä kuin sotajoukot?"

11

6:11
Kork. v. 7:12
"Pähkinätarhaan minä menin

katselemaan laakson vihreyttä,

katsomaan, joko viiniköynnös versoo,

joko kukkivat granaattipuut.

12Aavistamattani asetti sieluni minut

jalon kansani vaunuihin."

7

7 LUKU

Ylistetään karkeloivan morsiamen kauneutta (v. 6:13-5). Ylkä puhuu rakkaudestaan, ja morsian vastaa (v. 6-10). Morsian kehoittaa ylkää lähtemään kanssaan maalle keväisen luonnon helmaan (v. 11-13).

(6:13) "Palaja, palaja, suulemitar!

Palaja, palaja, ihaillaksemme sinua!"

"Mitä ihailette suulemittaressa,

katselette hänen asekarkelossaan?"

71 (2) "Kuinka kauniisti astelet kengissäsi,

sinä ruhtinaan tytär!

Sinun lanteesi kaartuvat kuin kaulakorut,

taiturin kätten tekemät.

2 (3) Sinun povesi on ympyriäinen malja,

josta sekoviini älköön puuttuko;

sinun uumasi on nisukeko, liljojen ympäröimä.

3 (4) Sinun rintasi ovat kuin kaksi nuorta peuraa,

kuin gasellin kaksoiset.

4 (5)

7:4
4. Moos. 21:25
Kork. v. 4:4
Sinun kaulasi on kuin norsunluinen torni.

Sinun silmäsi kuin Hesbonin lammikot

Bat-Rabbimin portin luona;

sinun nenäsi on kuin Libanonin torni,

joka katsoo Damaskoon päin.

5 (6)

7:5
Jes. 35:2
Sinun pääsi kohoaa kuin Karmel,

sinun pääsi palmikot ovat kuin purppura;

niihin pauloihin on kuningas kiedottu."

6 (7)

7:6
Kork. v. 4:10
"Kuinka kaunis olet, kuinka suloinen,

sinä rakkaus, riemuinesi! —

7 (8) Sinun vartesi on kuin palmupuu,

ja sinun rintasi niinkuin rypäleet.

8 (9)

7:8
Kork. v. 2:3
Minä ajattelin: nousen palmupuuhun,

tartun sen oksiin;

olkoot silloin rintasi niinkuin viinirypäleet

ja henkesi tuoksu kuin omenain tuoksu.

9 (10) Ja olkoon suusi kuin jalo viini."

"Viini, joka helposti valahtaa rakkaaseeni

ja kostuttaa nukkuvien huulet!

10 (11)

7:10
Kork. v. 2:16
Kork. v. 6:3
Minä olen rakkaani oma,

ja minuun on hänen halunsa."

11 (12) "Tule, rakkaani, lähtekäämme maalle,

kyliin yöpykäämme.

12 (13)

7:12
Kork. v. 6:11
Käykäämme varhain viinitarhoihin

katsomaan, joko viiniköynnös versoo

ja ummut aukeavat,

joko kukkivat granaattipuut.

Siellä annan sinulle rakkauteni.

13 (14) Lemmenmarjat tuoksuavat,

ja oviemme edessä kasvavat

kaikkinaiset kalliit hedelmät, uudet ja vanhat:

sinulle, rakkaani, olen ne säästänyt."