Raamattu 1933/-38 (KR38)
42

42 PSALMI.

Maanpakolaisen ikävöiminen Herran huoneeseen.

421

42:1
1. Aik. 6:22
1. Aik. 9:19
Veisuunjohtajalle; koorahilaisten mietevirsi.

2Niinkuin peura halajaa vesipuroille,

niin minun sieluni halajaa sinua, Jumala.

3

42:3
Ps. 63:2
Ps. 84:3
Minun sieluni janoo Jumalaa, elävää Jumalaa.

Milloin saan minä tulla Jumalan kasvojen eteen?

4

42:4
Ps. 79:10
Ps. 80:6
Ps. 102:10
Kyyneleeni ovat minun ruokani päivin ja öin,

kun minulle joka päivä sanotaan:

"Missä on sinun Jumalasi?"

5

42:5
Ps. 27:4
Näitä minä muistelen

ja vuodatan sydämeni:

minä kuljin väentungoksessa,

astuin sen kanssa Jumalan huoneeseen

riemun ja kiitoksen raikuessa

juhlivasta joukosta.

6

42:6
Ps. 43:5
Miksi murehdit, minun sieluni,

ja olet minussa niin levoton?

Odota Jumalaa.

Sillä vielä minä saan häntä kiittää

hänen kasvojensa avusta.

7

42:7
5. Moos. 3:8
Minun Jumalani,

minun sieluni on murheellinen minussa,

sentähden minä muistan sinua Jordanin maalla,

Hermonin kukkuloilla ja Misarin vuorella.

8

42:8
Ps. 69:3
Ps. 88:8
Sinun koskiesi pauhussa

syvyys syvyydelle huutaa,

kaikki sinun kuohusi ja aaltosi

käyvät minun ylitseni.

9

42:9
Ps. 92:3
Päivällä Herra säätää armonsa,

ja yöllä minä hänelle veisaan

ja rukoilen elämäni Jumalaa.

10

42:10
Ps. 13:2
Ps. 43:2
Minä sanon Jumalalle, kalliolleni:

"Miksi olet minut unhottanut?

Miksi minun täytyy käydä murhepuvussa,

vihollisen ahdistamana?"

11

42:11
Ps. 115:2
Minun luitani jäytää,

kun viholliseni minua häpäisevät,

sanoen minulle kaiken päivää:

"Missä on sinun Jumalasi?"

12

42:12
Ps. 43:5
Miksi murehdit, minun sieluni,

ja miksi olet minussa niin levoton?

Odota Jumalaa.

Sillä vielä minä saan kiittää häntä,

minun kasvojeni apua, minun Jumalaani.