10 LUKU.

Toinen osa (10:1-22:16). Salomon sananlaskuja: Lyhyitä lauselmia elämän eri aloilta.

10¹

Viisas poika on isällensä iloksi,

mutta tyhmä poika on äidillensä murheeksi.

²

mutta vanhurskaus vapahtaa kuolemasta.

³Herra ei salli vanhurskaan nälkää nähdä,

mutta jumalattomien himon hän luotansa työntää.

⁴

mutta ahkerain käsi rikastuttaa.

⁵

kunnoton poika elonaikana nukkuu.

⁶

mutta väkivaltaa kätkee jumalattomien suu.

⁷

mutta jumalattomien nimi lahoaa.

⁸Viisassydäminen ottaa käskyt varteen,

mutta hulluhuulinen kukistuu.

⁹Joka nuhteettomasti vaeltaa, vaeltaa turvassa,

jonka tiet ovat väärät, se joutuu ilmi.

¹⁰

ja hulluhuulinen kukistuu.

¹¹

mutta jumalattomien suu kätkee väkivaltaa.

¹²

mutta rakkaus peittää rikkomukset kaikki.

¹³

mutta joka on mieltä vailla, sille vitsa selkään!

¹⁴

mutta hullun suu on läheinen turmio.

¹⁵

mutta vaivaisten köyhyys on heidän turmionsa.

¹⁶

jumalattoman saalis koituu synniksi.

¹⁷

mutta nuhteet hylkäävä eksyy.

¹⁸Joka salavihaa pitää, sen huulilla on valhe,

ja joka parjausta levittää, on tyhmä.

¹⁹Missä on paljon sanoja, siinä ei syntiä puutu;

mutta joka huulensa hillitsee, se on taitava.

²⁰Vanhurskaan kieli on valituin hopea,

jumalattomien äly on tyhjän veroinen.

²¹Vanhurskaan huulet kaitsevat monia,

mutta hullut kuolevat mielettömyyteensä.

²²

ei oma vaiva siihen mitään lisää.

²³

mutta ymmärtäväiselle miehelle viisaus.

²⁴Mitä jumalaton pelkää, se häntä kohtaa;

mutta mitä vanhurskaat halajavat, se annetaan.

²⁵

mutta vanhurskaan perustus pysyy iäti.

²⁶Mitä hapan hampaille ja savu silmille,

sitä laiska lähettäjillensä.

²⁷

mutta jumalattomien vuodet lyhenevät.

²⁸

mutta jumalattomien toivo hukkuu.

²⁹Herran johdatus on nuhteettoman turva,

mutta väärintekijäin turmio.

³⁰

mutta jumalattomat eivät saa asua maassa.

³¹

mutta kavala kieli hävitetään.

³²Vanhurskaan huulet tietävät, mikä otollista on,

mutta jumalattomien suu on sulaa kavaluutta.