Raamattu 1933/-38 (KR38)
11

11 LUKU.

Jeesus tulee ratsastaen Jerusalemiin 1-11, kiroaa hedelmättömän viikunapuun 12-14, puhdistaa pyhäkön 15-19 ja puhuu uskon voimasta 20-25. Jeesukselta kysytään, millä vallalla hän näitä tekee 27-33.

(V. 11:1-10; vert. Matt. 21:1-9; Luuk. 19:29-38; Joh. 12:12-16)

111Ja kun he lähestyivät Jerusalemia, tullen Beetfageen ja Betaniaan Öljymäelle, lähetti hän kaksi opetuslastaan 2ja sanoi heille: "Menkää kylään, joka on edessänne, niin te kohta, kun sinne tulette, löydätte sidottuna varsan, jonka selässä ei yksikään ihminen vielä ole istunut; päästäkää se ja tuokaa tänne. 3Ja jos joku teille sanoo: 'Miksi te noin teette?', niin sanokaa: 'Herra tarvitsee sitä ja lähettää sen kohta tänne takaisin'." 4Niin he menivät ja löysivät oven eteen ulos kujalle sidotun varsan ja päästivät sen. 5Ja muutamat niistä, jotka siellä seisoivat, sanoivat heille: "Mitä te teette, kun päästätte varsan?" 6Niin he sanoivat heille, niinkuin Jeesus oli käskenyt; ja he antoivat heidän mennä. 7

11:7
Sak. 9:9
Ja he toivat varsan Jeesuksen luo ja heittivät vaatteensa sen päälle, ja hän istui sen selkään. 8
11:8
2. Kun. 9:13
Ja monet levittivät vaatteensa tielle, ja toiset lehviä, joita katkoivat kedoilta. 9
11:9
Ps. 118:25-26
Jer. 31:7
Matt. 23:39
Luuk. 13:35
Ja ne, jotka kulkivat edellä, ja jotka seurasivat, huusivat:

"Hoosianna,

siunattu olkoon hän,

joka tulee Herran nimeen!

10Siunattu olkoon

isämme Daavidin valtakunta,

joka tulee.

Hoosianna korkeuksissa!"

(V. 11:11-24; vert. Matt. 21:12-22; Luuk. 19:45-48)

11Ja hän kulki sisälle Jerusalemiin ja meni pyhäkköön; ja katseltuaan kaikkea hän lähti niiden kahdentoista kanssa Betaniaan, sillä aika oli jo myöhäinen.

12Kun he seuraavana päivänä lähtivät Betaniasta, oli hänen nälkä. 13

11:13
Miika 7:1
Luuk. 13:6
Ja kun hän kaukaa näki viikunapuun, jossa oli lehtiä, meni hän katsomaan, löytäisikö ehkä jotakin siitä; mutta tultuaan sen luo hän ei löytänyt muuta kuin lehtiä. Sillä silloin ei ollut viikunain aika. 14Niin hän puhui ja sanoi sille: "Älköön ikinä enää kukaan sinusta hedelmää syökö". Ja hänen opetuslapsensa kuulivat sen.

15

11:15
Joh. 2:14
Ja he tulivat Jerusalemiin. Ja hän meni pyhäkköön ja rupesi ajamaan ulos niitä, jotka myivät ja ostivat pyhäkössä, ja kaatoi kumoon rahanvaihtajain pöydät ja kyyhkysten myyjäin istuimet, 16eikä sallinut kenenkään kantaa mitään astiaa pyhäkön kautta. 17
11:17
1. Kun. 8:30
Jes. 56:7
Jer. 7:11
Ja hän opetti ja sanoi heille: "Eikö ole kirjoitettu: 'Minun huoneeni on kutsuttava kaikkien kansojen rukoushuoneeksi'? Mutta te olette tehneet siitä ryövärien luolan." 18
11:18
Matt. 7:28
Mark. 1:22
Luuk. 20:19
Ja ylipapit ja kirjanoppineet kuulivat sen ja miettivät, kuinka saisivat hänet surmatuksi; sillä he pelkäsivät häntä, koska kaikki kansa oli hämmästyksissään hänen opetuksestansa. 19Illan tultua he menivät kaupungin ulkopuolelle.

20Ja kun he varhain aamulla kulkivat ohi, näkivät he viikunapuun kuivettuneen juuria myöten. 21Silloin Pietari muisti Jeesuksen sanat ja sanoi hänelle: "Rabbi, katso, viikunapuu, jonka sinä kirosit, on kuivettunut". 22Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Pitäkää usko Jumalaan. 23

11:23
Matt. 17:20
Luuk. 17:6
Jaak. 1:6
Totisesti minä sanon teille: jos joku sanoisi tälle vuorelle: 'Kohoa ja heittäydy mereen', eikä epäilisi sydämessään, vaan uskoisi sen tapahtuvan, minkä hän sanoo, niin se hänelle tapahtuisi. 24
11:24
Jes. 65:24
Matt. 7:7
Luuk. 11:9
Joh. 14:13
Joh. 15:7
Joh. 16:23-24
1. Joh. 3:22
1. Joh. 5:14
Jaak. 1:5-6
Sentähden minä sanon teille: kaikki, mitä te rukoilette ja anotte, uskokaa saaneenne, niin se on teille tuleva. 25
11:25
Matt. 5:23-25
Matt. 6:14-15
Ef. 4:32
Kol. 3:13
Ja kun te seisotte ja rukoilette, niin antakaa anteeksi, jos kenellä teistä on jotakin toistansa vastaan, että myös teidän Isänne, joka on taivaissa, antaisi teille anteeksi teidän rikkomuksenne."

(V. 11:27-33; vert. Matt. 21:23-27; Luuk. 20:1-8)

27Ja he tulivat taas Jerusalemiin. Ja kun hän käveli pyhäkössä, tulivat ylipapit ja kirjanoppineet ja vanhimmat hänen luoksensa 28

11:28
Ap. t. 4:7
Ap. t. 7:27
ja sanoivat hänelle: "Millä vallalla sinä näitä teet? Tahi kuka sinulle on antanut vallan näitä tehdä?" 29Mutta Jeesus vastasi heille: "Minä myös teen teille yhden kysymyksen; vastatkaa te minulle, niin minä sanon teille, millä vallalla minä näitä teen. 30Oliko Johanneksen kaste taivaasta vai ihmisistä? Vastatkaa minulle." 31
11:31
Luuk. 7:30
Niin he neuvottelivat keskenään sanoen: "Jos sanomme: 'Taivaasta', niin hän sanoo: 'Miksi ette siis uskoneet häntä?' 32
11:32
Matt. 14:5
Mark. 6:20
Vai sanommeko: 'Ihmisistä'?" — sitä he kansan tähden pelkäsivät sanoa, sillä kaikkien mielestä Johannes totisesti oli profeetta. 33Ja he vastasivat ja sanoivat Jeesukselle: "Emme tiedä". Silloin Jeesus sanoi heille: "Niinpä en minäkään sano teille, millä vallalla minä näitä teen".

12

12 LUKU.

Jeesus nuhtelee ylipappeja, kirjanoppineita ja kansan vanhimpia vertauksessaan pahoista viinitarhureista 1-12, vastaa fariseusten ja herodilaisten kysymykseen veronmaksusta 13-17, saddukeusten kysymykseen ylösnousemuksesta 18-27 ja kirjanoppineen kysymykseen lain suurimmasta käskystä 28-34, kysyy vastustajiltaan, kuinka Kristus voi samalla olla Daavidin poika ja Daavidin Herra 35-37, ja varoittaa kirjanoppineiden tekopyhyydestä 38-40. Lesken ropo 41-44.

(V. 12:1-12; vert. Matt. 21:33-46; Luuk. 20:9-19)

121

12:1
Ps. 80:9-10
Jes. 5:1-2
Jer. 2:21
Ja hän rupesi puhumaan heille vertauksilla: "Mies istutti viinitarhan ja teki aidan sen ympärille ja kaivoi viinikuurnan ja rakensi tornin; ja hän vuokrasi sen viinitarhureille ja matkusti muille maille. 2Ja kun aika tuli, lähetti hän palvelijan viinitarhurien luo perimään tarhureilta viinitarhan hedelmiä. 3Mutta he ottivat hänet kiinni, pieksivät ja lähettivät tyhjin käsin pois. 4Ja vielä hän lähetti heidän luoksensa toisen palvelijan. Ja häntä he löivät päähän ja häpäisivät. 5Ja hän lähetti vielä toisen, ja sen he tappoivat; ja samoin useita muita: toisia he pieksivät, toisia tappoivat. 6Vielä hänellä oli ainoa rakas poikansa. Hänet hän lähetti viimeiseksi heidän luoksensa sanoen: 'Kavahtavat kaiketi minun poikaani'. 7
12:7
1. Moos. 37:18-20
Matt. 26:3-4
Mutta viinitarhurit sanoivat toisilleen: 'Tämä on perillinen; tulkaa, tappakaamme hänet, niin perintö jää meille'. 8Ja he ottivat hänet kiinni, tappoivat ja heittivät hänet ulos viinitarhasta. 9
12:9
Ap. t. 13:46
Ap. t. 18:6
Mitä nyt viinitarhan herra on tekevä? Hän tulee ja tuhoaa viinitarhurit ja antaa viinitarhan muille. 10
12:10
Ps. 118:22-23
Jes. 28:16
Ap. t. 4:11
Room. 9:33
1. Piet. 2:4-8
Ettekö ole lukeneet tätä kirjoitusta:

'Se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät,

on tullut kulmakiveksi;

11Herralta tämä on tullut

ja on ihmeellinen meidän silmissämme'?"

12Silloin he olisivat tahtoneet ottaa hänet kiinni, mutta pelkäsivät kansaa; sillä he ymmärsivät, että hän oli puhunut tämän vertauksen heistä. Ja he jättivät hänet ja menivät pois.
(V. 12:13-17; vert. Matt. 22:15-22; Luuk. 20:20-26)

13Ja he lähettivät hänen luoksensa muutamia fariseuksia ja herodilaisia kietomaan häntä sanoilla. 14

12:14
Matt. 17:25
Joh. 3:2
Nämä tulivat ja sanoivat hänelle: "Opettaja, me tiedämme, että sinä olet totinen etkä välitä kenestäkään, sillä sinä et katso henkilöön, vaan opetat Jumalan tietä totuudessa. Onko luvallista antaa keisarille veroa vai ei? Tuleeko meidän antaa vai ei?" 15Mutta hän tiesi heidän ulkokultaisuutensa ja sanoi heille: "Miksi kiusaatte minua? Tuokaa denari minun nähdäkseni." 16Niin he toivat. Ja hän sanoi heille: "Kenen kuva ja päällekirjoitus tämä on?" He vastasivat hänelle: "Keisarin". 17
12:17
Room. 13:7
1. Piet. 2:17
Jeesus sanoi heille: "Antakaa keisarille, mikä keisarin on, ja Jumalalle, mikä Jumalan on". Ja he ihmettelivät häntä suuresti.

(V. 12:18-27; vert. Matt. 22:23-33; Luuk. 20:27-38)

18

12:18
Ap. t. 23:8
Ja hänen luoksensa tuli saddukeuksia, jotka sanovat, ettei ylösnousemusta ole; ja he kysyivät häneltä sanoen: 19
12:19
5. Moos. 25:5-6
"Opettaja, Mooses on säätänyt meille: 'Jos joltakin kuolee veli, joka jättää jälkeensä vaimon, mutta ei jätä lasta, niin ottakoon hän veljensä lesken ja herättäköön veljellensä siemenen'. 20Oli seitsemän veljestä. Ensimmäinen otti vaimon, ja kun hän kuoli, ei häneltä jäänyt jälkeläistä. 21Silloin toinen otti hänet, ja hänkin kuoli jättämättä jälkeläistä. Niin myös kolmas. 22Samoin kävi kaikille seitsemälle: heiltä ei jäänyt jälkeläistä. Viimeiseksi kaikista vaimokin kuoli. 23Ylösnousemuksessa siis, kun he nousevat ylös, kenelle heistä hän joutuu vaimoksi, sillä hän oli ollut kaikkien noiden seitsemän vaimona?" 24Jeesus sanoi heille: "Ettekö te siitä syystä eksy, kun ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa? 25Sillä kun kuolleista noustaan, ei naida eikä mennä miehelle; vaan he ovat niinkuin enkelit taivaissa. 26
12:26
2. Moos. 3:6,16
Ap. t. 7:32
1. Kor. 15:42-43
Hebr. 11:16
Mutta mitä siihen tulee, että kuolleet nousevat ylös, ettekö ole lukeneet Mooseksen kirjasta, kertomuksessa orjantappurapensaasta, kuinka Jumala puhui hänelle sanoen: 'Minä olen Aabrahamin Jumala ja Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala'? 27Ei hän ole kuolleitten Jumala, vaan elävien. Suuresti te eksytte."

(V. 12:28-34; vert. Matt. 22:34-40; Luuk. 20:39-40)

28Silloin tuli hänen luoksensa eräs kirjanoppinut, joka oli kuullut heidän keskustelunsa ja huomannut hänen hyvin vastanneen heille, ja kysyi häneltä: "Mikä on ensimmäinen kaikista käskyistä?" 29

12:29
5. Moos. 6:4-5
5. Moos. 10:12-13
Jeesus vastasi: "Ensimmäinen on tämä: 'Kuule, Israel: Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi ainoa; 30ja rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi ja kaikesta voimastasi'. 31
12:31
3. Moos. 19:18
Matt. 19:19
Luuk. 10:27
Joh. 15:12
Room. 13:9
Gal. 5:14
1. Tim. 1:5
Jaak. 2:8
Toinen on tämä: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi'. Ei ole mitään käskyä, suurempaa kuin nämä." 32
12:32
5. Moos. 4:35,39
Jes. 45:5-6
Jes. 46:9
Niin kirjanoppinut sanoi hänelle: "Oikein sanoit, opettaja, totuuden mukaan, että yksi hän on, ja ettei ketään muuta ole, paitsi hän. 33
12:33
Hoos. 6:6
Miika 6:8
Ja rakastaa häntä kaikesta sydämestään ja kaikesta ymmärryksestään ja kaikesta voimastaan, ja rakastaa lähimmäistään niinkuin itseänsä, se on enemmän kuin kaikki polttouhrit ja muut uhrit." 34Kun Jeesus näki, että hän vastasi ymmärtäväisesti, sanoi hän hänelle: "Sinä et ole kaukana Jumalan valtakunnasta". Eikä kukaan enää rohjennut häneltä kysyä.

(V. 12:35-37; vert. Matt. 22:41-46; Luuk. 20:41-44)

35Ja opettaessaan pyhäkössä Jeesus puhui edelleen ja sanoi: "Kuinka kirjanoppineet sanovat, että Kristus on Daavidin poika? 36

12:36
Ps. 110:1
Ap. t. 2:34-35
1. Kor. 15:25
Hebr. 1:13
Hebr. 10:12-13
Onhan Daavid itse sanonut Pyhässä Hengessä:

'Herra sanoi minun Herralleni:

Istu minun oikealle puolelleni,

kunnes minä panen sinun vihollisesi

sinun jalkojesi alle'.

37Daavid itse sanoo häntä Herraksi; kuinka hän sitten on hänen poikansa?" Ja suuri kansanjoukko kuunteli häntä mielellään.
(V. 12:38-40; vert. Matt. 23:1-36; Luuk. 11:39-52; 20:45-47)

38Ja opettaessaan hän sanoi: "Varokaa kirjanoppineita, jotka mielellään käyskelevät pitkissä vaipoissa ja haluavat tervehdyksiä toreilla 39ja etumaisia istuimia synagoogissa ja ensimmäisiä sijoja pidoissa, 40noita, jotka syövät leskien huoneet ja näön vuoksi pitävät pitkiä rukouksia; he saavat sitä kovemman tuomion".

(V. 12:41-44; vert. Luuk. 21:1-4)

41

12:41
2. Kun. 12:9
Ja hän istui vastapäätä uhriarkkua ja katseli, kuinka kansa pani rahaa uhriarkkuun. Ja monet rikkaat panivat paljon. 42Niin tuli köyhä leski ja pani kaksi ropoa, yhteensä muutamia pennejä. 43
12:43
2. Kor. 8:12
Ja hän kutsui opetuslapsensa tykönsä ja sanoi heille: "Totisesti minä sanon teille: tämä köyhä leski pani enemmän kuin kaikki muut, jotka panivat uhriarkkuun. 44Sillä he kaikki panivat liiastaan, mutta tämä pani puutteestaan kaiken, mitä hänellä oli, koko elämisensä."

13

13 LUKU.

Jeesus puhuu maailman lopun yleisistä enteistä 1-13, Jerusalemin hävityksestä 14-20, vääristä kristuksista ja vääristä profeetoista 21-23 sekä tulemuksestaan 24-27; puhuu vertauksen viikunapuusta 28, 29, sanoo tulemuksensa hetken olevan tuntemattoman 30-32 ja kehoittaa valvomaan 33-37.

(V. 13:1-33; vert. Matt. 24:1-36; Luuk. 21:5-36)

131Ja kun hän meni ulos pyhäköstä, sanoi eräs hänen opetuslapsistaan hänelle: "Opettaja, katso, millaiset kivet ja millaiset rakennukset!" 2

13:2
1. Kun. 9:7-8
Miika 3:12
Luuk. 19:44
Jeesus vastasi hänelle: "Sinä näet nämä suuret rakennukset. Niistä ei ole jäävä kiveä kiven päälle maahan jaottamatta." 3Ja kun hän istui Öljymäellä, vastapäätä pyhäkköä, kysyivät Pietari ja Jaakob ja Johannes ja Andreas häneltä eriksensä: 4"Sano meille: milloin tämä tapahtuu, ja mikä on merkki siitä, että kaikki tämä alkaa lopullisesti toteutua?" 5
13:5
Jer. 29:8
Ef. 5:6
Kol. 2:8
2. Tess. 2:3
1. Joh. 4:1
Niin Jeesus rupesi puhumaan heille: "Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä. 6
13:6
Jer. 14:14
Jer. 23:21
1. Joh. 2:18
Monta tulee minun nimessäni sanoen: 'Minä se olen', ja he eksyttävät monta. 7Ja kun te kuulette sotien melskettä ja sanomia sodista, älkää peljästykö. Näin täytyy tapahtua, mutta se ei ole vielä loppu. 8
13:8
2. Aik. 15:6
Jes. 19:2
Sillä kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, tulee maanjäristyksiä monin paikoin, tulee nälänhätää. Tämä on synnytystuskien alkua. 9
13:9
Matt. 10:17-18
Joh. 15:19
Joh. 16:2
Ap. t. 17:6
Ap. t. 18:12
Ap. t. 24:1
Ap. t. 25:23
Ap. t. 27:24
Ilm. 2:10
Mutta pitäkää te vaari itsestänne. Teidät vedetään oikeuksiin, ja teitä piestään synagoogissa, ja teidät asetetaan maaherrain ja kuningasten eteen, minun tähteni, todistukseksi heille. 10
13:10
Mark. 16:15
Ja sitä ennen pitää evankeliumi saarnattaman kaikille kansoille.

11

13:11
Matt. 10:19-20
Luuk. 12:11-12
Ap. t. 4:31
Ja kun he vievät teitä ja vetävät oikeuteen, älkää edeltäpäin huolehtiko siitä, mitä puhuisitte; vaan mitä teille sillä hetkellä annetaan, se puhukaa. Sillä ette te ole puhumassa, vaan Pyhä Henki. 12
13:12
Hes. 38:21
Miika 7:5-6
Matt. 10:21
Matt. 10:35-36
Ja veli antaa veljensä kuolemaan ja isä lapsensa, ja lapset nousevat vanhempiansa vastaan ja tappavat heidät. 13
13:13
Matt. 10:22
Ilm. 2:7
Ja te joudutte kaikkien vihattaviksi minun nimeni tähden; mutta joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu.

14

13:14
Dan. 9:27
Dan. 11:31
Dan. 12:11
Mutta kun näette hävityksen kauhistuksen seisovan siinä, missä ei tulisi — joka tämän lukee, se tarkatkoon — silloin ne, jotka Juudeassa ovat, paetkoot vuorille; 15
13:15
Luuk. 17:31
joka on katolla, älköön astuko alas älköönkä menkö sisään noutamaan mitään huoneestansa; 16ja joka on mennyt pellolle, älköön palatko takaisin noutamaan vaippaansa. 17Voi raskaita ja imettäväisiä niinä päivinä! 18Mutta rukoilkaa, ettei se tapahtuisi talvella. 19
13:19
Dan. 12:1
Jooel 2:2
Sillä niinä päivinä on oleva ahdistus, jonka kaltaista ei ole ollut hamasta luomakunnan alusta, jonka Jumala on luonut, tähän asti, eikä milloinkaan tule. 20Ja ellei Herra lyhentäisi niitä päiviä, ei mikään liha pelastuisi; mutta valittujen tähden, jotka hän on valinnut, hän on lyhentänyt ne päivät.

21

13:21
Luuk. 17:23
Ja jos silloin joku sanoo teille: 'Katso, täällä on Kristus', tai: 'Katso, tuolla', niin älkää uskoko. 22
13:22
5. Moos. 13:1-4
2. Tess. 2:11
Ilm. 13:13-14
Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät tunnustekoja ja ihmeitä, eksyttääkseen, jos mahdollista, valitut. 23
13:23
2. Piet. 3:17
Mutta olkaa te varuillanne. Minä olen edeltä sanonut teille kaikki.

24

13:24
Jes. 13:10
Hes. 32:7-8
Jooel 2:10,31
Jooel 3:15
Sef. 1:15
Sak. 14:1-2
Ap. t. 2:20
Ilm. 6:12-13
Mutta niinä päivinä, sen ahdistuksen jälkeen, aurinko pimenee, eikä kuu anna valoansa, 25ja tähdet putoilevat taivaalta, ja voimat, jotka taivaissa ovat, järkkyvät. 26
13:26
Dan. 7:13
Matt. 16:27
Matt. 25:31
Matt. 26:64
Mark. 14:62
Ap. t. 1:11
1. Tess. 4:16
Ilm. 1:7
Ja silloin he näkevät Ihmisen Pojan tulevan pilvissä suurella voimalla ja kirkkaudella. 27Ja silloin hän lähettää enkelinsä ja kokoaa valittunsa neljältä ilmalta, maan äärestä hamaan taivaan ääreen.

28Mutta oppikaa viikunapuusta vertaus: Kun sen oksa jo on tuore ja lehdet puhkeavat, niin te tiedätte, että kesä on lähellä. 29Samoin te myös, kun näette tämän tapahtuvan, tietäkää, että se on lähellä, oven edessä.

30Totisesti minä sanon teille: tämä sukupolvi ei katoa, ennenkuin nämä kaikki tapahtuvat. 31

13:31
Ps. 102:27
Ps. 119:89
Jes. 40:8
Jes. 51:6
Matt. 5:18
Hebr. 1:11-12
2. Piet. 3:7
Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät katoa. 32
13:32
Ap. t. 1:7
1. Tess. 5:1-2
Mutta siitä päivästä tai hetkestä ei tiedä kukaan, eivät enkelit taivaassa, eikä myöskään Poika, vaan ainoastaan Isä.

33

13:33
Matt. 25:13
Luuk. 12:40
1. Tess. 5:6
Olkaa varuillanne, valvokaa ja rukoilkaa, sillä ette tiedä, milloin se aika tulee. 34On niinkuin muille maille matkustaneen miehen: kun hän jätti talonsa ja antoi palvelijoilleen vallan, kullekin oman tehtävänsä, käski hän myös ovenvartijan valvoa. 35Valvokaa siis, sillä ette tiedä, milloin talon herra tulee, iltamyöhälläkö vai yösydännä vai kukonlaulun aikaan vai varhain aamulla, 36ettei hän, äkkiarvaamatta tullessaan, tapaisi teitä nukkumasta. 37Mutta minkä minä teille sanon, sen minä sanon kaikille: valvokaa."