3 LUKU.

Päämiesten ja profeettain synnit sekä niiden tuomio.

3¹

Kuulkaa, Jaakobin päämiehet

ja Israelin heimon ruhtinaat!

Eikö teidän tulisi tuntea oikeus,

²

jotka raastatte ihmisten nahan heidän päältänsä

ja lihan irti heidän luistansa?

³

ja nylkevät nahan heidän päältänsä

ja murskaavat heidän luunsa,

paloittelevat niinkuin pataan,

niinkuin lihan kattilaan —

⁴

mutta hän ei vastaa heille,

vaan kätkee heiltä kasvonsa sinä aikana,

koska he ovat pahoja töitä tehneet.

⁵

jotka eksyttävät minun kansaani,

jotka huutavat: "Rauha!",

kun heidän hampaissaan on purtavaa,

mutta julistavat pyhän sodan sille,

joka ei anna mitään heidän suuhunsa:

⁶

teille tulee pimeys, ennustelua vailla.

Aurinko laskee näiltä profeetoilta,

ja päivä heiltä pimenee.

⁷

ja ennustelijat punastuvat.

Kaikki he peittävät partansa,

sillä Jumalan vastausta ei tule.

⁸Mutta minä olen täynnä voimaa,

Herran Henkeä, oikeutta ja väkevyyttä

ilmoittaakseni Jaakobille sen rikokset

ja Israelille sen synnit.

⁹Kuulkaa tämä, Jaakobin heimon päämiehet

ja Israelin heimon ruhtinaat,

te, jotka halveksitte oikeutta

ja vääristätte kaiken suoran,

¹⁰

ja Jerusalemia vääryydellä.

¹¹

lahjuksia vastaan,

sen papit opettavat maksusta,

ja sen profeetat ennustelevat rahasta.

Mutta Herraan he turvautuvat, sanoen:

"Eikö Herra ole meidän keskellämme?

Ei tule meille onnettomuutta."

¹²

Siion kynnetään pelloksi,

Jerusalem tulee kiviraunioksi

ja temppelivuori metsäkukkulaksi.

4 LUKU.

Herran temppelin vuori tulee rauhanvaltakunnan keskukseksi. Herran kansa vapahdetaan, pakanat nöyryytetään.

4¹

seisova vahvana, ylimmäisenä vuorista,

ja se on oleva korkein kukkuloista,

ja sinne virtaavat kansat.

²

"Tulkaa, nouskaamme Herran vuorelle,

Jaakobin Jumalan temppeliin,

että hän opettaisi meille teitänsä

ja me vaeltaisimme hänen polkujansa;

sillä Siionista lähtee laki,

Jerusalemista Herran sana."

³

säätää oikeutta väkeville pakanakansoille,

kaukaisiin maihin saakka.

Niin he takovat miekkansa vantaiksi

ja keihäänsä vesureiksi;

kansa ei nosta miekkaa kansaa vastaan,

eivätkä he enää opettele sotimaan.

⁴

oman viinipuunsa ja viikunapuunsa alla

kenenkään peljättämättä.

Sillä Herran Sebaotin suu on puhunut.

⁵Sillä kaikki kansat vaeltavat

jumalansa nimessä kukin,

mutta me vaellamme

Herran, meidän Jumalamme, nimessä

aina ja iankaikkisesti.

⁶

minä tahdon koota ontuvat

ja kerätä hajalleen-ajetut

ja ne, joille minä olin tuottanut onnettomuutta.

⁷

ja kauasjoutuneista väkevän kansan.

Ja Herra on oleva heidän kuninkaansa Siionin vuorella

siitä alkaen ja iankaikkisesti.

⁸

Sinun luoksesi on tuleva, on saapuva entinen hallitus,

tytär Jerusalemia vallinnut kuninkuus.

⁹

Eikö sinulla ole kuningasta,

onko sinun neuvonantajasi kadonnut,

koska kipu on vallannut sinut niinkuin synnyttäväisen?

¹⁰

niinkuin synnyttäjä,

sillä nyt sinun on lähdettävä ulos kaupungista

ja asuttava kedolla ja mentävä Baabeliin asti:

siellä sinut pelastetaan;

siellä lunastaa sinut Herra

vihamiestesi käsistä.

¹¹Nyt kokoontuu sinua vastaan paljon pakanoita,

jotka sanovat: "Se saastutettakoon;

katselkoot meidän silmämme iloksensa Siionia!"

¹²

eivätkä ymmärrä hänen neuvoansa,

sillä hän kokoaa heidät

niinkuin lyhteet puimatantereelle.

¹³

sillä minä annan sinulle rautasarvet

ja vaskisorkat minä sinulle annan,

ja sinä survot murskaksi monet kansat.

Ja minä vihin Herralle, tuhon omaksi,

heidän väärän voittonsa,

kaiken maan Herralle heidän rikkautensa.

5 LUKU.

Suuri hallitsija, joka tulee Beetlehemistä, ja hänen hallituksensa.

4:14 Nyt yhdy laumaksi,

sinä hyökkääjäin ahdistama tytär!

Meitä piiritetään,

he lyövät sauvalla poskelle Israelin tuomaria.

5¹

joka olet vähäinen

olemaan Juudan sukujen joukossa,

sinusta minulle tulee se,

joka on oleva hallitsija Israelissa,

jonka alkuperä on muinaisuudesta,

iankaikkisista ajoista.

²

siihen aikaan asti,

jolloin synnyttäjä on synnyttänyt;

silloin jäljellejääneet hänen veljistänsä

palajavat israelilaisten luokse.

³

ja kaitseva Herran voimassa,

Herran, Jumalansa, nimen valtasuuruudessa.

Ja he asuvat alallansa,

sillä silloin on hän oleva suuri

hamaan maan ääriin saakka.

⁴

jos Assur hyökkää maahamme,

jos se astuu palatseihimme,

niin me asetamme sitä vastaan

seitsemän paimenta ja kahdeksan ruhtinasta.

⁵

Nimrodin maata sen omain ovien ääressä.

Hän on pelastava meidät Assurin vallasta,

jos se hyökkää meidän maahamme,

jos se astuu meidän alueellemme.

⁶

monien kansain seassa,

ovat niinkuin kaste, joka tulee Herralta,

niinkuin sadekuuro ruohikolle;

se ei odota miestä, ei varro ihmislapsia.

⁷Ja ne, jotka ovat jäljellä Jaakobista,

pakanain seassa, monien kansain keskellä,

ovat niinkuin leijona metsäneläinten seassa,

niinkuin nuori jalopeura lammaslaumain keskellä:

jos se hyökkää, tallaa maahan ja raatelee,

ei pelastajaa ole.

⁸Kohotkoon sinun kätesi vihollisiasi vastaan,

ja sinun vihamiehesi hävitkööt.

⁹

minä hävitän sinulta hevosesi

ja teen lopun sinun vaunuistasi.

¹⁰Minä hävitän sinun maasi kaupungit

ja hajotan maahan kaikki sinun varustuksesi.

¹¹Minä hävitän loitsut sinun käsistäsi,

eikä sinulle enää jää ennustelijoita.

¹²Minä hävitän sinun jumalankuvasi ja patsaasi,

etkä sinä enää kumarra kättesi tekoa.

¹³Minä kukistan asera-karsikkosi

sinun keskuudestasi

ja tuhoan sinun kaupunkisi.

¹⁴Ja minä kostan vihassa ja kiivaudessa

pakanakansoille, jotka eivät olleet kuuliaisia.