Raamattu 1933/-38 (KR38)
16

16 LUKU.

Jeesus nuhtelee fariseuksia, jotka pyytävät häneltä merkkiä taivaasta 1-4, ja varoittaa opetuslapsiaan fariseusten hapatuksesta 5-12. Pietari tunnustaa Jeesuksen Kristukseksi, Jumalan Pojaksi 13-20. Jeesus ilmoittaa tulevan kärsimyksensä 21-23 ja puhuu seuraajiensa itsensäkieltämisestä ja tulemuksestaan 24-28.

(V. 16:1-12; vert. Mark. 8:11-12)

161

16:1
Matt. 12:38
Luuk. 11:16
Ja fariseukset ja saddukeukset tulivat hänen luoksensa ja kiusasivat häntä pyytäen häntä näyttämään heille merkin taivaasta. 2
16:2
Luuk. 12:54-56
Mutta hän vastasi ja sanoi heille: "Kun ilta tulee, sanotte te: 'Tulee selkeä ilma, sillä taivas ruskottaa', 3
16:3
Matt. 11:4-5
ja aamulla: 'Tänään tulee rajuilma, sillä taivas ruskottaa ja on synkkä'. Taivaan muodon te osaatte arvioida, mutta aikain merkkejä ette osaa. 4
16:4
Joona 2:1
Matt. 12:39-40
Luuk. 11:29-30
Joh. 2:19
Tämä paha ja avionrikkoja sukupolvi tavoittelee merkkiä, mutta sille ei anneta muuta merkkiä kuin Joonaan merkki." Ja hän jätti heidät ja meni pois.

5Kun opetuslapset saapuivat toiselle rannalle, olivat he unhottaneet ottaa leipää mukaansa. 6

16:6
Luuk. 12:1
1. Kor. 5:6-7
Ja Jeesus sanoi heille: "Varokaa ja kavahtakaa fariseusten ja saddukeusten hapatusta". 7Niin he puhuivat keskenään sanoen: "Emme ottaneet leipää mukaamme". 8Mutta kun Jeesus sen huomasi, sanoi hän: "Te vähäuskoiset, mitä puhutte keskenänne siitä, ettei teillä ole leipää mukananne? 9
16:9
Matt. 14:17
Matt. 14:20-21
Mark. 6:41
Mark. 6:43-44
Luuk. 9:13-14
Joh. 6:9-13
Ettekö vielä käsitä? Ja ettekö muista niitä viittä leipää viidelletuhannelle ja kuinka monta vakallista otitte talteen, 10
16:10
Matt. 15:34-38
Mark. 8:5-9
ettekä niitä seitsemää leipää neljälletuhannelle ja kuinka monta vasullista otitte talteen? 11Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä? Vaan kavahtakaa fariseusten ja saddukeusten hapatusta." 12
16:12
Matt. 5:20
Matt. 23:3
Silloin he ymmärsivät, ettei hän käskenyt kavahtamaan leivän hapatusta, vaan fariseusten ja saddukeusten oppia.

(V. 16:13-20; vert. Mark. 8:27-30; Luuk. 9:18-21)

13Kun Jeesus tuli Filippuksen Kesarean tienoille, kysyi hän opetuslapsiltaan sanoen: "Kenen ihmiset sanovat Ihmisen Pojan olevan?" 14

16:14
Matt. 14:2
Matt. 17:10
Niin he sanoivat: "Muutamat Johannes Kastajan, toiset Eliaan, toiset taas Jeremiaan tahi jonkun muun profeetoista". 15Hän sanoi heille: "Kenenkä te sanotte minun olevan?" 16
16:16
Matt. 14:33
Joh. 6:69
Joh. 11:27
Ap. t. 9:20
1. Joh. 4:15
1. Joh. 5:5
Simon Pietari vastasi ja sanoi: "Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika". 17
16:17
1. Kor. 2:10
Gal. 1:16
Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Autuas olet sinä, Simon, Joonaan poika, sillä ei liha eikä veri ole sitä sinulle ilmoittanut, vaan minun Isäni, joka on taivaissa. 18
16:18
Joh. 1:42
Ef. 2:20
Ja minä sanon sinulle: sinä olet Pietari, ja tälle kalliolleKallio on kreikaksi petra. minä rakennan seurakuntani, ja tuonelan portit eivät sitä voita. 19
16:19
Jes. 22:22
Matt. 18:18
Joh. 20:23
Minä olen antava sinulle taivasten valtakunnan avaimet, ja minkä sinä sidot maan päällä, se on oleva sidottu taivaissa, ja minkä sinä päästät maan päällä, se on oleva päästetty taivaissa." 20
16:20
Matt. 17:9
Silloin hän varoitti vakavasti opetuslapsiaan kenellekään sanomasta, että hän on Kristus.

(V. 16:21-28; vert. Mark. 8:31—9:1; Luuk. 9:22-27)

21

16:21
Matt. 17:12,22
Matt. 20:17-19
Siitä lähtien Jeesus alkoi ilmoittaa opetuslapsilleen, että hänen piti menemän Jerusalemiin ja kärsimän paljon vanhimmilta ja ylipapeilta ja kirjanoppineilta ja tuleman tapetuksi ja kolmantena päivänä nouseman ylös. 22Silloin Pietari otti hänet erilleen ja rupesi nuhtelemaan häntä sanoen: "Jumala varjelkoon, Herra, älköön se sinulle tapahtuko". 23Mutta hän kääntyi ja sanoi Pietarille: "Mene pois minun edestäni, saatana; sinä olet minulle pahennukseksi, sillä sinä et ajattele sitä, mikä on Jumalan, vaan sitä, mikä on ihmisten".

24

16:24
Matt. 10:38-39
Luuk. 14:27
Silloin Jeesus sanoi opetuslapsillensa: "Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua. 25
16:25
Luuk. 17:33
Joh. 12:25
Ilm. 12:11
Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän löytää sen. 26
16:26
Ps. 49:8-9
Luuk. 12:18-20
Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saisi sielullensa vahingon? Taikka mitä voi ihminen antaa sielunsa lunnaiksi? 27
16:27
Job 34:11
Ps. 62:13
Sananl. 24:12
Sak. 14:5
Matt. 25:31
Matt. 26:64
Room. 2:6
2. Kor. 5:10
Juud. 1:14-15
Ilm. 2:23
Sillä Ihmisen Poika on tuleva Isänsä kirkkaudessa enkeliensä kanssa, ja silloin hän maksaa kullekin hänen tekojensa mukaan. 28
16:28
Matt. 10:23
Totisesti minä sanon teille: tässä seisovien joukossa on muutamia, jotka eivät maista kuolemaa, ennenkuin näkevät Ihmisen Pojan tulevan kuninkuudessaan."

17

17 LUKU.

Jeesuksen kirkastuminen 1-8. Hän sanoo, että Johannes on se Elias, joka oli tuleva 9-13, parantaa kuunvaihetautisen pojan 14-18, jota opetuslapset epäuskonsa tähden eivät voineet parantaa 19, 20, puhuu jälleen kärsimisestään 22, 23 ja maksaa temppeliveron 24-27.

(V. 17:1-8; vert. Mark. 9:2-8; Luuk. 9:28-36)

171Ja kuuden päivän kuluttua Jeesus otti mukaansa Pietarin sekä Jaakobin ja hänen veljensä Johanneksen ja vei heidät korkealle vuorelle, yksinäisyyteen. 2

17:2
2. Moos. 34:29
2. Piet. 1:16-18
Ja hänen muotonsa muuttui heidän edessään, ja hänen kasvonsa loistivat niinkuin aurinko, ja hänen vaatteensa tulivat valkoisiksi niinkuin valo. 3Ja katso, heille ilmestyivät Mooses ja Elias, jotka puhuivat hänen kanssansa. 4Niin Pietari rupesi puhumaan ja sanoi Jeesukselle: "Herra, meidän on tässä hyvä olla; jos tahdot, niin minä teen tähän kolme majaa, sinulle yhden ja Moosekselle yhden ja Eliaalle yhden". 5
17:5
5. Moos. 18:15
Matt. 3:17
Mark. 1:11
Hänen vielä puhuessaan, katso, heidät varjosi valoisa pilvi; ja katso, pilvestä kuului ääni, joka sanoi: "Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt; kuulkaa häntä". 6Kun opetuslapset sen kuulivat, lankesivat he kasvoilleen ja peljästyivät kovin. 7Niin Jeesus tuli heidän tykönsä, koski heihin ja sanoi: "Nouskaa, älkääkä peljätkö". 8Ja kun he nostivat silmänsä, eivät he nähneet ketään muuta kuin Jeesuksen yksinään.

(V. 17:9-13; vert. Mark. 9:9-13)

9

17:9
Matt. 16:20
Ja heidän kulkiessaan alas vuorelta Jeesus varoitti heitä sanoen: "Älkää kenellekään kertoko tätä näkyä, ennenkuin Ihmisen Poika on noussut kuolleista". 10
17:10
Mal. 4:5-6
Ja hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä sanoen: "Miksi sitten kirjanoppineet sanovat, että Eliaan pitää tulla ensin?" 11
17:11
Luuk. 1:17
Jeesus vastasi ja sanoi: "Elias tosin tulee ja asettaa kaikki kohdalleen. 12
17:12
Matt. 11:14
Matt. 14:9-10
Mutta minä sanon teille, että Elias on jo tullut. Mutta he eivät tunteneet häntä, vaan tekivät hänelle, mitä tahtoivat. Samoin myös Ihmisen Poika saa kärsiä heiltä." 13Silloin opetuslapset ymmärsivät hänen puhuneen heille Johannes Kastajasta.

(V. 17:14-20; vert. Mark. 9:14-29; Luuk. 9:37-42)

14Ja kun he saapuivat kansan luo, tuli hänen tykönsä muuan mies, polvistui hänen eteensä 15ja sanoi: "Herra, armahda minun poikaani, sillä hän on kuunvaihetautinen ja kärsii kovin; usein hän kaatuu, milloin tuleen, milloin veteen. 16Ja minä toin hänet sinun opetuslastesi tykö, mutta he eivät voineet häntä parantaa." 17

17:17
5. Moos. 32:5
Niin Jeesus vastasi ja sanoi: "Voi sinä epäuskoinen ja nurja sukupolvi, kuinka kauan minun täytyy olla teidän kanssanne? Kuinka kauan kärsiä teitä? Tuokaa hänet tänne minun tyköni." 18Ja Jeesus nuhteli riivaajaa, ja se lähti pojasta, ja poika oli siitä hetkestä terve.

19Sitten opetuslapset menivät Jeesuksen tykö eriksensä ja sanoivat: "Miksi emme me voineet ajaa sitä ulos?" 20

17:20
Matt. 21:21
Mark. 11:23
Luuk. 17:6
1. Kor. 13:2
Niin hän sanoi heille: "Teidän epäuskonne tähden; sillä totisesti minä sanon teille: jos teillä olisi uskoa sinapinsiemenenkään verran, niin te voisitte sanoa tälle vuorelle: 'Siirry täältä tuonne', ja se siirtyisi, eikä mikään olisi teille mahdotonta".

(V. 17:22,23; vert. Mark. 9:30-32; Luuk. 9:43-45)

22

17:22
Matt. 16:21
Matt. 20:18-19
Luuk. 9:22
Luuk. 18:31
Luuk. 24:26
Ja kun he yhdessä vaelsivat Galileassa, sanoi Jeesus heille: "Ihmisen Poika annetaan ihmisten käsiin, 23ja he tappavat hänet, ja kolmantena päivänä hän nousee ylös". Ja he tulivat kovin murheellisiksi.

24

17:24
2. Moos. 30:13
2. Aik. 24:6
Ja kun he saapuivat Kapernaumiin, tulivat temppeliveron kantajat Pietarin luo ja sanoivat: "Eikö teidän opettajanne maksa temppeliveroa?" 25Hän sanoi: "Maksaa". Ja kun hän tuli huoneeseen, kysyi Jeesus häneltä ensi sanaksi: "Mitä arvelet, Simon? Keiltä maan kuninkaat ottavat tullia tai veroa? Lapsiltaanko vai vierailta?" 26
17:26
Matt. 22:21
Room. 13:7
Ja kun hän vastasi: "Vierailta", sanoi Jeesus hänelle: "Lapset ovat siis vapaat. 27Mutta ettemme heitä loukkaisi, niin mene ja heitä onki järveen. Ota sitten ensiksi saamasi kala, ja kun avaat sen suun, löydät hopearahan. Ota se ja anna heille minun puolestani ja omasta puolestasi."

18

18 LUKU.

Jeesus käskee karttamaan ylpeyttä ja viettelemistä 1-11, puhuu vertauksen eksyneestä lampaasta 12-14, neuvoo, miten on kohdeltava rikkovaa veljeä 15-18, vakuuttaa rukouksen tulevan kuulluksi 19, 20 sekä kehoittaa anteeksiantavaisuuteen 21, 22 ja puhuu vertauksen armottomasta palvelijasta 23-35.

(V. 18:1-5; vert. Mark. 9:33-37; Luuk. 9:46-48)

181Sillä hetkellä opetuslapset tulivat Jeesuksen tykö ja sanoivat: "Kuka on suurin taivasten valtakunnassa?" 2Niin hän kutsui tykönsä lapsen, asetti sen heidän keskellensä 3

18:3
Matt. 19:14
Mark. 10:14-15
1. Kor. 14:20
ja sanoi: "Totisesti minä sanon teille: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, ette pääse taivasten valtakuntaan. 4
18:4
Matt. 23:11-12
Sentähden, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, se on suurin taivasten valtakunnassa. 5
18:5
Matt. 10:42
Ja joka ottaa tykönsä yhden tämänkaltaisen lapsen minun nimeeni, se ottaa tykönsä minut. 6
18:6
Mark. 9:42
Luuk. 17:1-2
Mutta joka viettelee yhden näistä pienistä, jotka uskovat minuun, sen olisi parempi, että myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen. 7Voi maailmaa viettelysten tähden! Viettelysten täytyy kyllä tulla; mutta voi sitä ihmistä, jonka kautta viettelys tulee! 8
18:8
Matt. 5:29-30
Mark. 9:43-45
Mark. 9:47
Kol. 3:5
Mutta jos sinun kätesi tai jalkasi viettelee sinua, hakkaa se poikki ja heitä luotasi; parempi on sinulle, että käsipuolena tai jalkapuolena pääset elämään sisälle, kuin että sinut, molemmat kädet tai molemmat jalat tallella, heitetään iankaikkiseen tuleen. 9Ja jos sinun silmäsi viettelee sinua, repäise se pois ja heitä luotasi; parempi on sinun silmäpuolena mennä elämään sisälle, kuin että sinut, molemmat silmät tallella, heitetään helvetin tuleen. 10
18:10
Ps. 34:8
Hebr. 1:14
Katsokaa, ettette halveksu yhtäkään näistä pienistä; sillä minä sanon teille, että heidän enkelinsä taivaissa näkevät aina minun Isäni kasvot, joka on taivaissa.

(V. 18:12-14; vert. Luuk. 15:4-7)

12Mitä arvelette? Jos jollakin ihmisellä on sata lammasta ja yksi niistä eksyy, eikö hän jätä niitä yhdeksääkymmentä yhdeksää vuorille ja mene etsimään eksynyttä? 13Ja jos hän sen löytää, totisesti minä sanon teille: hän iloitsee enemmän siitä kuin niistä yhdeksästäkymmenestä yhdeksästä, jotka eivät olleet eksyneet. 14

18:14
2. Piet. 3:9
Niin ei myöskään teidän taivaallisen Isänne tahto ole, että yksikään näistä pienistä joutuisi kadotukseen.

15

18:15
3. Moos. 19:17
Sananl. 17:10
Sananl. 27:5-6
Luuk. 17:3
1. Kor. 9:19
Gal. 6:1
Jaak. 5:19-20
Mutta jos veljesi rikkoo sinua vastaan, niin mene ja nuhtele häntä kahdenkesken; jos hän sinua kuulee, niin olet voittanut veljesi. 16
18:16
5. Moos. 19:15
Joh. 8:17
2. Kor. 13:1
Hebr. 10:28
Mutta jos hän ei sinua kuule, niin ota vielä yksi tai kaksi kanssasi, 'että jokainen asia vahvistettaisiin kahden tai kolmen todistajan sanalla'. 17
18:17
Room. 16:17
1. Kor. 5:9,13
2. Tess. 3:14
2. Joh. 1:10
Mutta jos hän ei kuule heitä, niin ilmoita seurakunnalle. Mutta jos hän ei seurakuntaakaan kuule, niin olkoon hän sinulle, niinkuin olisi pakana ja publikaani. 18
18:18
Matt. 16:19
Joh. 20:23
Totisesti minä sanon teille: kaikki, minkä te sidotte maan päällä, on oleva sidottu taivaassa, ja kaikki, minkä te päästätte maan päällä, on oleva päästetty taivaassa.

19

18:19
Matt. 21:22
Mark. 11:24
1. Joh. 3:22
1. Joh. 5:14
Vielä minä sanon teille: jos kaksi teistä maan päällä keskenään sopii mistä asiasta tahansa, että he sitä anovat, niin he saavat sen minun Isältäni, joka on taivaissa. 20
18:20
Matt. 28:20
Joh. 20:19,26
Sillä missä kaksi tahi kolme on kokoontunut minun nimeeni, siinä minä olen heidän keskellänsä."

21

18:21
Luuk. 17:4
Silloin Pietari meni hänen tykönsä ja sanoi hänelle: "Herra, kuinka monta kertaa minun on annettava anteeksi veljelleni, joka rikkoo minua vastaan? Ihanko seitsemän kertaa?" 22Jeesus vastasi hänelle: "Minä sanon sinulle: ei seitsemän kertaa, vaan seitsemänkymmentä kertaa seitsemän.

23Sentähden taivasten valtakunta on verrattava kuninkaaseen, joka vaati palvelijoiltansa tiliä. 24Ja kun hän rupesi tilintekoon, tuotiin hänen eteensä eräs, joka oli hänelle velkaa kymmenentuhatta leiviskää. 25Mutta kun tällä ei ollut, millä maksaa, niin hänen herransa määräsi myytäväksi hänet ja hänen vaimonsa ja lapsensa ja kaikki, mitä hänellä oli, ja velan maksettavaksi. 26Silloin palvelija lankesi maahan ja rukoili häntä sanoen: 'Ole pitkämielinen minua kohtaan, niin minä maksan sinulle kaikki'. 27Niin herran kävi sääliksi sitä palvelijaa, ja hän päästi hänet ja antoi hänelle velan anteeksi. 28Mutta mentyään ulos se palvelija tapasi erään kanssapalvelijoistaan, joka oli hänelle velkaa sata denaria; ja hän tarttui häneen, kuristi häntä kurkusta ja sanoi: 'Maksa, minkä olet velkaa'. 29Niin hänen kanssapalvelijansa lankesi maahan ja pyysi häntä sanoen: 'Ole pitkämielinen minua kohtaan, niin minä maksan sinulle'. 30Mutta hän ei tahtonut, vaan meni ja heitti hänet vankeuteen, kunnes hän maksaisi velkansa. 31Kun nyt hänen kanssapalvelijansa näkivät, mitä tapahtui, tulivat he kovin murheellisiksi ja menivät ja ilmoittivat herrallensa kaiken, mitä oli tapahtunut. 32Silloin hänen herransa kutsui hänet eteensä ja sanoi hänelle: 'Sinä paha palvelija! Minä annoin sinulle anteeksi kaiken sen velan, koska sitä minulta pyysit; 33

18:33
Matt. 6:12
Ef. 4:32
Kol. 3:13
eikö sinunkin olisi pitänyt armahtaa kanssapalvelijaasi, niinkuin minäkin sinua armahdin?' 34
18:34
Hes. 25:12-17
Matt. 5:26
Ja hänen herransa vihastui ja antoi hänet vanginvartijain käsiin, kunnes hän maksaisi kaiken, minkä oli hänelle velkaa. 35
18:35
Sananl. 21:13
Matt. 6:15
Jaak. 2:13
Näin myös minun taivaallinen Isäni tekee teille, ellette anna kukin veljellenne sydämestänne anteeksi."