Raamattu 1933/-38 (KR38)
4

4 LUKU.

41Kuinka onkaan kulta tummunut,

muuttunut hyvä kulta;

kuinka ovat pyhät kivet viskeltyinä

kaikkien katujen kulmiin!

2

4:2
Jer. 19:11
Siionin pojat, nuo kalliit,

punnitut puhtaimman kullan arvoisiksi —

kuinka he ovatkaan saviastiain arvossa,

savenvalajan kätten tekojen!

3

4:3
Job 39:16
Aavikkosudetkin taritsevat nisiänsä,

imettävät pentujansa;

mutta tytär, minun kansani, on tullut tylyksi

kuin kamelikurki erämaassa.

4

4:4
Ps. 137:6
Valit. 2:11
Imeväisen kieli tarttuu suulakeen

janon tähden.

Lapsukaiset pyytävät leipää;

ei ole, kuka sitä heille taittaisi.

5Jotka herkkuja söivät,

ne nääntyvät kaduilla.

Joita punapurppuran päällä kanneltiin,

ne tunkioita syleilevät.

6

4:6
1. Moos. 18:20
1. Moos. 19:24
Hes. 16:46
Tyttären, minun kansani, syntivelka

on Sodoman syntiä suurempi;

Sodoma hävitettiin yhtäkkiä

kätten siellä riehumatta.

7Siionin ruhtinaat olivat lunta puhtaammat,

maitoa valkoisemmat,

heidän ruumiinsa oli koralleja rusottavampi,

heidän hahmonsa oli kuin safiiri.

8Nyt on heidän muotonsa nokea mustempi,

ei voi heitä tuntea kaduilla.

Rypyssä on heillä nahka luitten päällä,

se on kuivettunut kuin puu.

9

4:9
Jer. 8:3
Parempi oli miekan kaatamien

kuin nälän kaatamien,

jotka menehtyivät, kuin lävitsepistetyt,

pellon viljaa vailla.

10

4:10
3. Moos. 26:29
5. Moos. 28:53
2. Kun. 6:29
Jer. 19:9
Valit. 2:10
Armeliaat vaimot

keittivät omin käsin lapsiansa:

ne tulivat heille ruuaksi

tyttären, minun kansani, sortuessa.

11

4:11
Jer. 17:27
Hes. 7:8
Herra on pannut täytäntöön kiivautensa,

vuodattanut vihansa hehkun;

hän on sytyttänyt Siioniin tulen,

joka on kuluttanut sen perustukset.

12Eivät olisi uskoneet maan kuninkaat,

ei maanpiirin asukkaista kenkään,

että vihollinen ja vainomies hyökkää sisään

Jerusalemin porteista.

13

4:13
Jer. 5:31
Jer. 23:21
Jer. 26:8
Matt. 23:35
Sen profeettain syntien tähden kävi näin,

sen pappien pahain tekojen tähden,

niiden, jotka siellä olivat vuodattaneet

vanhurskaitten verta.

14He harhailivat sokeina kaduilla,

verellä tahrattuina,

niin ettei voinut koskea

heidän vaatteisiinsa.

15

4:15
3. Moos. 13:45
"Väistykää! Saastainen!" huudettiin heistä.

"Väistykää, väistykää, älkää koskeko!"

Paettuaankin he yhä harhailivat;

pakanain seassa sanottiin:

"Eivät he saa kauemmin asustaa täällä".

16Herran kasvot ovat hajottaneet heidät,

hän ei heihin enää katso.

Papeista ei välitetty,

vanhimpia ei armahdettu.

17Vieläkin me, silmät rauenneina,

turhaan odotimme apua;

tähystyspaikastamme me tähyilimme kansaa,

josta ei pelastusta tullut.

18Meidän askeleitamme vaanittiin,

niin ettemme voineet kulkea kaduillamme.

Meidän loppumme lähestyi, päivämme täyttyivät —

niin, loppumme tuli.

19Meidän vainoojamme olivat nopeammat

kuin kotkat taivaalla.

Vuorilla he ajoivat meitä takaa,

väijyivät meitä erämaassa.

20

4:20
2. Kun. 25:5
Jer. 52:8
Hän, meidän elämänhenkemme,

Herran voideltu,

joutui vangiksi heidän kuoppiinsa,

hän, josta me olimme sanoneet:

hänen varjossaan me saamme elää

pakanakansain seassa.

21

4:21
Ps. 137:7
Jer. 25:15,21
Jer. 49:12
Iloitse ja riemuitse, tytär Edom,

joka asut Uusin maassa!

Mutta malja on tuleva sinunkin kohdallesi:

sinä juovut ja paljastat itsesi.

22

4:22
Jes. 40:2
Sinun syntivelkasi, tytär Siion, on loppunut:

ei Herra ole enää siirtävä sinua pois.

Sinun syntivelkasi, tytär Edom, hän on etsiskelevä,

on paljastava sinun syntisi.

5

5 LUKU.

51Muista, Herra, mitä meille on tapahtunut;

katso ja näe meidän häväistyksemme.

2

5:2
5. Moos. 28:30
Meidän perintöosamme on siirtynyt vieraille,

meidän talomme muukalaisille.

3Me olemme tulleet orvoiksi, isättömiksi,

meidän äitimme ovat kuin lesket.

4Oman juomavetemme me ostamme rahalla;

omat puumme saamme, jos maksamme hinnan.

5Vainoojamme ovat meidän niskassamme;

kun uuvumme, ei meille lepoa suoda.

6Egyptille me lyömme kättä ja Assurille

saadaksemme leipää ravinnoksi.

7

5:7
2. Moos. 20:5
Jer. 31:29
Hes. 18:2
Meidän isämme ovat syntiä tehneet;

heitä ei enää ole.

Me kannamme heidän syntivelkaansa.

8Orjat hallitsevat meitä;

ei ole sitä, joka tempaisi meidät heidän käsistänsä.

9Henkemme kaupalla me noudamme leipämme,

väistäen miekkaa erämaassa.

10Meidän ihomme halkeilee kuin uuni

nälän poltteiden takia.

11Naisia raiskataan Siionissa,

neitsyitä Juudan kaupungeissa.

12

5:12
5. Moos. 28:50
Ruhtinaita heidän kätensä hirttävät,

vanhinten kasvoja ei pidetä arvossa.

13Nuorukaiset kantavat myllynkiviä,

poikaset kompastelevat puutaakkojen alla.

14Poissa ovat vanhukset porteista,

nuorukaiset kielisoittimiensa äärestä.

15

5:15
Job 30:31
Poissa on ilo sydämistämme,

karkelomme on valitukseksi muuttunut.

16

5:16
Job 19:9
Jer. 13:18
Hes. 21:26
Pudonnut on päästämme kruunu.

Voi meitä, sillä me olemme syntiä tehneet!

17Tästä syystä on sydämemme tullut sairaaksi,

näitten tähden ovat silmämme pimenneet —

18Siionin vuoren tähden, joka on autiona,

jolla ketut juoksentelevat.

19

5:19
Ps. 9:8
Ps. 29:10
Ps. 102:13
Ps. 145:13
Sinä, Herra, hallitset iankaikkisesti,

sinun valtaistuimesi pysyy suvusta sukuun.

20Miksi unhotat meidät ainiaaksi,

hylkäät meidät ikipäiviksi?

21

5:21
Jer. 31:18
Palauta meidät, Herra, tykösi, niin me palajamme;

uudista meidän päivämme muinaiselleen.

22Vai oletko meidät peräti hyljännyt,

vihastunut meihin ylenmäärin?