23 LUKU.

Jobin vastaus: Elifaan todistelu ei ole oikea; Job tietää olevansa syytön Jumalan edessä ja valittaa sitä, ettei saa esittää oikeata asiaansa Jumalalle.

23¹Job vastasi ja sanoi:

²"Tänäänkin on valitukseni niskoittelua!

Minun käteni on raskas huokaukseni tähden.

³Oi, jospa tietäisin, kuinka löytää hänet,

jospa pääsisin hänen asunnolleen!

⁴Minä esittäisin hänelle riita-asian

ja täyttäisin suuni todisteilla.

⁵Tahtoisinpa tietää, mitä hän minulle vastaisi,

ja kuulla, mitä hän minulle sanoisi.

⁶Riitelisikö hän kanssani suurella voimallansa?

Ei, hän vain tarkkaisi minua.

⁷Silloin käräjöisi hänen kanssaan rehellinen mies,

ja minä pelastuisin tuomaristani ainiaaksi.

⁸Katso, minä menen itään, mutta ei ole hän siellä;

menen länteen, enkä häntä huomaa;

⁹jos hän pohjoisessa toimii, en häntä erota,

jos hän kääntyy etelään, en häntä näe.

¹⁰

Jos hän tutkisi minut,

kullan kaltaisena minä selviäisin.

¹¹Hänen askeleissaan on minun jalkani pysynyt,

hänen tietänsä olen noudattanut siltä poikkeamatta.

¹²Hänen huultensa käskystä en ole luopunut,

hänen suunsa sanat minä olen kätkenyt

tarkemmin kuin omat päätökseni.

¹³

Mitä hän tahtoo, sen hän tekee.

¹⁴Niin, hän antaa täydellisesti

minulle määrätyn osan,

ja sellaista on hänellä vielä tallella paljon.

¹⁵Sentähden valtaa minut kauhu

hänen kasvojensa edessä;

kun sitä ajattelen, peljästyn häntä.

¹⁶Jumala on lannistanut minun rohkeuteni,

Kaikkivaltias on minut kauhistuttanut.

¹⁷Sillä en menehdy pimeän tähden,

en oman itseni tähden, jonka pimeys peittää."

24 LUKU.

Jobin puheen jatkoa: Jumala sallii köyhiä ja vähäväkisiä sorrettavan; jumalattomat saavat rankaisematta tehdä pahoja töitään.

24¹"Miksi ei Kaikkivaltias ole varannut

tuomion aikoja,

ja miksi eivät saa ne, jotka hänet tuntevat,

nähdä hänen päiviänsä?

²

ryöstävät laumoja ja laskevat ne laitumelle.

³

ottavat pantiksi lesken lehmän.

⁴He työntävät tieltä köyhät,

kaikkien maan kurjain täytyy piileskellä.

⁵Katso, nämä ovat kuin villiaasit erämaassa:

lähtevät työhönsä saalista etsien,

aro on heidän lastensa leipä.

⁶Kedolta he korjaavat rehuviljaa ruuakseen,

ja jumalattoman viinitarhasta he kärkkyvät tähteitä.

⁷Alastomina, ilman vaatteita, he viettävät yönsä,

eikä heillä ole peittoa kylmässä.

⁸He ovat likomärkiä vuorilla vuotavasta sateesta,

ja vailla suojaa he syleilevät kalliota.

⁹Äidin rinnoilta riistetään orpo,

ja kurjalta otetaan pantti.

¹⁰He kuljeskelevat alastomina, ilman vaatteita,

ja nälkäisinä he kantavat lyhteitä.

¹¹Jumalattomain muuritarhoissa

he pusertavat öljyä,

he polkevat viinikuurnaa ja ovat itse janoissansa.

¹²Kaupungista kuuluu miesten voihkina,

ja haavoitettujen sielu huutaa;

mutta Jumala ei piittaa nurjuudesta.

¹³Nuo ovat valon vihaajia,

eivät tunne sen teitä

eivätkä pysy sen poluilla.

¹⁴Ennen päivän valkenemista nousee murhaaja,

tappaa kurjan ja köyhän;

ja yöllä hän hiipii kuin varas.

¹⁵Avionrikkojan silmä tähyilee hämärää,

hän arvelee: 'Ei yksikään silmä minua näe',

ja hän panee peiton kasvoillensa.

¹⁶He murtautuvat pimeässä taloihin,

päivällä he sulkeutuvat sisään,

tahtomatta tietää valosta.

¹⁷Sillä pimeys on heille kaikille aamun vertainen,

koska pimeyden kauhut ovat heille tutut." —

¹⁸"Hän kiitää pois vetten viemänä,

kirottu on hänen peltopalstansa maassa,

hän ei enää poikkea viinimäkien tielle.

¹⁹Kuivuus ja kuumuus ahmaisevat lumiveden,

samoin tuonela ne, jotka syntiä tekevät.

²⁰Äidin kohtu unhottaa hänet,

madot syövät hänet herkkunaan,

ei häntä enää muisteta;

niin murskataan vääryys kuin puu.

²¹Hän ryösti hedelmättömältä, joka ei synnytä,

ja leskelle hän ei hyvää tehnyt." —

²²"Väkivaltaiset Jumala ylläpitää voimallansa;

he pysyvät pystyssä,

vaikka jo olivat epätoivossa hengestään.

²³Hän antaa heidän olla turvassa,

ja heillä on vahva tuki;

ja hänen silmänsä valvovat heidän teitänsä.

²⁴

ei aikaakaan, niin ei heitä enää ole;

he vaipuvat kokoon, kuolevat kuin kaikki muutkin,

he taittuvat kuin vihneet tähkäpäästä.

²⁵Eikö ole niin? Kuka tekee minut valhettelijaksi

ja saattaa sanani tyhjiksi?"

25 LUKU.

Bildadin kolmas puhe: Jumalan edessä, joka hallitsee korkeuksia, ei ole kukaan ihmislapsi puhdas.

25¹Sitten suuhilainen Bildad lausui ja sanoi:

²"Valta ja peljättävyys on hänen,

joka luo rauhaa korkeuksissaan.

³

ja kenelle ei hänen valonsa koita?

⁴

Jumalan edessä,

ja kuinka vaimosta syntynyt olisi puhdas?

⁵Katso, eipä kuukaan ole kirkas,

eivät tähdetkään ole puhtaat hänen silmissänsä;

⁶

ja ihmislapsi, tuo toukka!"