21 LUKU.

Jobin vastaus: Ystävät kuulkoot kärsivällisesti, mitä hänellä on sanottavana; jumalattomat saavat usein elää onnessa ja kuolla rauhallisesti; väärä on se oppi, että ulkonainen onni ja menestys olisi katsottava hurskauden, kärsimys ja kova onni jumalattomuuden palkaksi.

21¹Job vastasi ja sanoi:

²"Kuulkaa, kuulkaa minun sanojani

ja suokaa minulle se lohdutus!

³

Kun olen puhunut, pilkatkaa sitten.

⁴Ihmisiäkö vastaan minä valitan?

Tahi kuinka en kävisi kärsimättömäksi?

⁵Kääntykää minuun, niin tyrmistytte

ja panette kätenne suullenne.

⁶Kun käyn ajattelemaan, niin kauhistun,

ja vavistus valtaa ruumiini:

⁷

vanheta, jopa voimassa vahvistua?

⁸Heidän sukunsa on vankkana heidän edessään,

heidän jälkeläisensä heidän silmäinsä alla.

⁹Heidän kotinsa ovat rauhassa,

kauhuista kaukana;

ei satu heihin Jumalan vitsa.

¹⁰Hänen sonninsa polkee eikä turhaan,

hänen lehmänsä poikii eikä kesken.

¹¹

niinkuin lammaslauman,

heidän lapsensa hyppelevät leikiten.

¹²He virittävät laulujaan

vaskirummun ja kanteleen kaikuessa

ja iloitsevat huilun soidessa.

¹³

mutta äkkiä heidät säikähytetään alas tuonelaan.

¹⁴

'Mene pois meidän luotamme,

sinun teistäsi emme tahdo tietää.

¹⁵

että häntä palvelisimme?

Ja mitä hyötyä meillä on siitä,

että häntä rukoilemme?'

¹⁶

heidän omassa kädessänsä.

Jumalattomain neuvo olkoon minusta kaukana.

¹⁷Kuinkapa usein jumalattomain lamppu sammuu

ja heidät yllättää heidän turmionsa?

Kuinkapa usein hän jakelee arpaosat vihassansa?

¹⁸

niinkuin akanat, jotka tuulispää tempaa mukaansa?

¹⁹

hänen onnettomuutensa.

Kostakoon hän hänelle itselleen,

niin että hän sen tuntee.

²⁰

juokoon itse Kaikkivaltiaan vihan.

²¹Sillä mitä hän välittää perheestänsä,

jälkeensä jäävistä,

kun hänen kuukausiensa luku on täysi!

²²

hänelle, joka taivaallisetkin tuomitsee?

²³Toinen kuolee täydessä onnessansa,

kaikessa rauhassa ja levossa;

²⁴hänen astiansa ovat maitoa täynnä,

ja hänen luunsa juotetaan ytimellä.

²⁵Toinen kuolee katkeralla mielellä,

saamatta onnea maistaa.

²⁶

ja madot peittävät heidät.

²⁷Katso, minä tunnen teidän ajatuksenne

ja juonet, joilla mielitte sortaa minut.

²⁸Kun sanotte: 'Missä on nyt mahtimiehen talo,

missä maja, jossa jumalattomat asuivat?'

²⁹niin ettekö ole kysyneet maita kulkeneilta?

Ette voi kieltää, mitä he ovat todeksi nähneet,

³⁰että paha säästetään onnettomuuden päivältä,

vihan päivältä hänet saatetaan suojaan.

³¹Kuka puhuu hänelle vasten kasvoja

hänen vaelluksestaan,

kuka kostaa hänelle, mitä hän on tehnyt?

³²Hänet saatetaan kalmistoon,

ja hänen hautakumpuansa vaalitaan.

³³Kepeät ovat hänelle laakson turpeet.

Kaikki ihmiset seuraavat hänen jäljessänsä,

niinkuin epälukuiset ovat kulkeneet hänen edellänsä.

³⁴

Entä vastauksenne —

niistä jää pelkkä petollisuus jäljelle."