19 LUKU.
191Job vastasi ja sanoi:
2"Kuinka kauan te vaivaatte minun sieluani
ja runtelette minua sanoillanne?
3
Jo kymmenenkin kertaa olette minua häväisseet,
häpeämättä te minua rääkkäätte.
4Olenko todella hairahtunut,
yöpyykö hairahdukseni minun luonani?
5Tahi voitteko todella ylvästellä minua vastaan
ja todistaa minun ansainneen häpeäni?
6Tietäkää siis,
että Jumala on tehnyt minulle vääryyttä
ja on kietonut minut verkkoonsa.
7
Katso, minä huudan: 'Väkivaltaa!'
enkä saa vastausta;
huudan apua, mutta ei ole mitään oikeutta.
8
Valit. 3:5
Hän on aidannut tieni, niin etten pääse ylitse,
ja on levittänyt pimeyden poluilleni.
9Hän on riisunut minulta kunniani
ja ottanut kruunun minun päästäni.
10Hän repi minut maahan joka puolelta,
niin että olen mennyttä,
ja hän tempasi irti toivoni niinkuin puun.
11
Job 16:9
Job 33:10
Valit. 2:5
Hän päästi vihansa syttymään minua vastaan
ja piti minua vihollisenansa.
12Hänen sotajoukkonsa tulivat yhdessä
ja tekivät tiensä minua vastaan
ja leiriytyivät minun majani ympärille.
13
Ps. 38:12
Ps. 88:9,19
Veljeni hän on minusta loitontanut;
tuttavani ovat minusta aivan vieraantuneet.
14Läheiseni ovat minusta luopuneet,
ja uskottuni ovat unhottaneet minut.
15Ne, jotka talossani majailevat, ja palvelijattareni
pitävät minua muukalaisena,
minä olen tullut vieraaksi heidän silmissään.
16Minä kutsun palvelijaani, eikä hän vastaa;
minun suuni täytyy nöyrästi rukoilla häntä.
17Hengitykseni on vastenmielinen vaimolleni,
hajuni on äitini pojista ilkeä.
18
Poikasetkin halveksivat minua;
kun nousen, niin he puhuvat minusta pilkkojaan.
19
Ps. 55:13
Ps. 88:9
Kaikki seuratoverini inhoavat minua,
ja ne, joita minä rakastin,
ovat kääntyneet minua vastaan.
20
Ps. 102:6
Luuni ovat tarttuneet nahkaani, ihooni,
eikä minusta ole enää kuin ikenet jäljellä.
21Armahtakaa minua, armahtakaa, te, minun ystäväni,
sillä Jumalan käsi on minuun koskenut.
22Miksi vainoatte minua niinkuin Jumala,
ettekä saa kylläänne minun lihastani?
23Oi, jospa minun sanani kirjoitettaisiin muistiin,
jospa ne piirrettäisiin kirjaan,
24rautataltalla ja lyijyllä
hakattaisiin kallioon ikuisiksi ajoiksi!
25
Hoos. 13:14
Mutta minä tiedän lunastajani elävän,
ja viimeisenä hän on seisova multien päällä.
26
Ja sittenkuin tämä nahka on yltäni raastettu
ja olen ruumiistani irti, saan minä nähdä Jumalan.
27
1. Joh. 3:2
Hänet olen minä näkevä apunani;
minun silmäni saavat nähdä hänet — eikä vieraana.
Munaskuuni hiukeavat sisimmässäni.
28Kun sanotte: 'Kuinka vainoammekaan häntä!'
— minusta muka löydetään asian juuri —
29
niin peljätkää miekkaa,
sillä viha on kohtaava miekanalaisia pahoja töitä,
tietääksenne, että tuomari on."
20 LUKU.
201Naemalainen Soofar lausui ja sanoi:
2"Tuohon minun ajatukseni tuovat vastauksen,
moisesta minun mieleni kuohuu.
3
Häpäisevää nuhdetta täytyy minun kuulla,
mutta minun ymmärrykseni henki
antaa minulle vastauksen.
4Tuoko on sinulla tietoa ikiajoista asti,
siitä saakka, kun ihminen maan päälle pantiin?
5Ei, vaan jumalattomain riemu loppuu lyhyeen,
ja riettaan ilo on vain silmänräpäys.
6Vaikka hänen kopeutensa kohoaa taivaaseen
ja hänen päänsä ulottuu pilviin asti,
7katoaa hän kuitenkin ainiaaksi
oman likansa lailla;
jotka näkivät hänet, kysyvät: 'Missä hän on?'
8
Niinkuin uni hän lentää pois,
eikä häntä enää löydetä,
ja hän häipyy kuin öinen näky.
9
Silmä, joka häntä katseli, ei katsele häntä enää,
eikä hänen paikkansa häntä enää näe.
10Hänen poikiensa täytyy hyvittää köyhät,
hänen kättensä on annettava pois
hänen omaisuutensa.
11Nuoruuden voimaa olivat täynnä hänen luunsa,
mutta sen täytyi mennä maata
multaan hänen kanssansa.
12Vaikka paha onkin makeaa hänen suussaan,
niin että hän kätkee sen kielensä alle,
13säästää sitä eikä siitä luovu,
vaan pidättää sitä keskellä suulakeansa,
14niin muuttuu tämä ruoka hänen sisässään,
tulee kyykäärmeiden kähyiksi hänen sisälmyksissänsä.
15Hän nieli rikkautta,
ja hänen täytyy se oksentaa pois,
Jumala ajaa sen ulos hänen vatsastansa.
16Kyykäärmeiden myrkkyä hän imi,
kyyn kieli hänet tappaa.
17Ei hän saa ilokseen katsella puroja,
ei hunaja- ja kermajokia ja -virtoja.
18
Hänen on annettava pois hankkimansa,
eikä hän saa sitä itse niellä;
ei ole hänen ilonsa
hänen voittamansa rikkauden veroinen.
19
Sillä hän teki vaivaisille väkivaltaa
ja heitti heidät siihen,
hän ryösti itselleen talon,
eikä saa siinä rakennella.
20Sillä hän ei tuntenut vatsansa ikinä tyytyvän,
mutta ei pelastu hän himotulla tavarallaan.
21Ei mikään säilynyt hänen ahmailultaan,
sentähden hänen onnensa ei kestä.
22Yltäkylläisyytensä runsaudessa on hänellä hätä,
häneen iskevät kaikki kurjien kourat.
23
Kun hän on täyttämässä vatsaansa,
lähettää Jumala hänen kimppuunsa vihansa hehkun
ja antaa sen sataa hänen päällensä hänen syödessään.
24Jos hän pakenee rautavaruksia,
niin lävistää hänet vaskijousi;
25kun hän vetää ulos selästään nuolen,
käy hänen sappensa lävitse miekan salama.
Kauhut valtaavat hänet,
26kaikki pimeys on varattu hänen aarteilleen.
Hänet kuluttaa tuli, joka palaa lietsomatta,
se syö, mitä on säilynyt hänen majassansa.
27Taivas paljastaa hänen pahat tekonsa,
maa nousee häntä vastaan.
28Minkä hänen talonsa tuotti,
menee menojaan vihan päivänä niinkuin tulvavedet.
29
Tämä on jumalattoman ihmisen osa Jumalalta,
perintöosa, jonka Jumala hänelle määrää."
21 LUKU.
211Job vastasi ja sanoi:
2"Kuulkaa, kuulkaa minun sanojani
ja suokaa minulle se lohdutus!
3
Kärsikää minua, että saan puhua.
Kun olen puhunut, pilkatkaa sitten.
4Ihmisiäkö vastaan minä valitan?
Tahi kuinka en kävisi kärsimättömäksi?
5Kääntykää minuun, niin tyrmistytte
ja panette kätenne suullenne.
6Kun käyn ajattelemaan, niin kauhistun,
ja vavistus valtaa ruumiini:
7
Jer. 12:1
Hab. 1:13
Mal. 3:14
Miksi jumalattomat saavat elää,
vanheta, jopa voimassa vahvistua?
8Heidän sukunsa on vankkana heidän edessään,
heidän jälkeläisensä heidän silmäinsä alla.
9Heidän kotinsa ovat rauhassa,
kauhuista kaukana;
ei satu heihin Jumalan vitsa.
10Hänen sonninsa polkee eikä turhaan,
hänen lehmänsä poikii eikä kesken.
11
Poikansa he laskevat ulos
niinkuin lammaslauman,
heidän lapsensa hyppelevät leikiten.
12He virittävät laulujaan
vaskirummun ja kanteleen kaikuessa
ja iloitsevat huilun soidessa.
13
He viettävät päivänsä onnessa,
mutta äkkiä heidät säikähytetään alas tuonelaan.
14
Ja kuitenkin he sanoivat Jumalalle:
'Mene pois meidän luotamme,
sinun teistäsi emme tahdo tietää.
15
Mal. 3:14
Mikä on Kaikkivaltias,
että häntä palvelisimme?
Ja mitä hyötyä meillä on siitä,
että häntä rukoilemme?'
16
Katso, heidän onnensa ei ole
heidän omassa kädessänsä.
Jumalattomain neuvo olkoon minusta kaukana.
17Kuinkapa usein jumalattomain lamppu sammuu
ja heidät yllättää heidän turmionsa?
Kuinkapa usein hän jakelee arpaosat vihassansa?
18
Ps. 35:5
Jes. 29:5
Hoos. 13:3
Ovatko he niinkuin tuulen vietävät oljet,
niinkuin akanat, jotka tuulispää tempaa mukaansa?
19
Jumala muka säästää hänen lapsilleen
hänen onnettomuutensa.
Kostakoon hän hänelle itselleen,
niin että hän sen tuntee.
20
Jer. 25:15
Nähköön hän perikatonsa omin silmin,
juokoon itse Kaikkivaltiaan vihan.
21Sillä mitä hän välittää perheestänsä,
jälkeensä jäävistä,
kun hänen kuukausiensa luku on täysi!
22
Room. 11:34
1. Kor. 2:16
Onko opetettava ymmärrystä Jumalalle,
hänelle, joka taivaallisetkin tuomitsee?
23Toinen kuolee täydessä onnessansa,
kaikessa rauhassa ja levossa;
24hänen astiansa ovat maitoa täynnä,
ja hänen luunsa juotetaan ytimellä.
25Toinen kuolee katkeralla mielellä,
saamatta onnea maistaa.
26
Yhdessä he panevat maata multaan,
ja madot peittävät heidät.
27Katso, minä tunnen teidän ajatuksenne
ja juonet, joilla mielitte sortaa minut.
28Kun sanotte: 'Missä on nyt mahtimiehen talo,
missä maja, jossa jumalattomat asuivat?'
29niin ettekö ole kysyneet maita kulkeneilta?
Ette voi kieltää, mitä he ovat todeksi nähneet,
30että paha säästetään onnettomuuden päivältä,
vihan päivältä hänet saatetaan suojaan.
31Kuka puhuu hänelle vasten kasvoja
hänen vaelluksestaan,
kuka kostaa hänelle, mitä hän on tehnyt?
32Hänet saatetaan kalmistoon,
ja hänen hautakumpuansa vaalitaan.
33Kepeät ovat hänelle laakson turpeet.
Kaikki ihmiset seuraavat hänen jäljessänsä,
niinkuin epälukuiset ovat kulkeneet hänen edellänsä.
34
Kuinka tuotte minulle niin turhaa lohdutusta?
Entä vastauksenne —
niistä jää pelkkä petollisuus jäljelle."