1 LUKU.
Profeetan kutsuminen.
11
1. Kun. 2:26
Jeremian, Hilkian pojan, sanat. Tämä oli Anatotissa, Benjaminin maassa, asuvia pappeja. 2
Hänelle tuli Herran sana Juudan kuninkaan Joosian, Aamonin pojan, päivinä, tämän kolmantenatoista hallitusvuotena, 3
2. Kun. 24:17
2. Kun. 25:8,11
2. Aik. 36:10
ja tuli vielä Juudan kuninkaan Joojakimin, Joosian pojan, päivinä ja aina Juudan kuninkaan Sidkian, Joosian pojan, yhdennentoista vuoden loppumiseen asti, jolloin Jerusalemin asukkaat viidentenä kuukautena vietiin pakkosiirtolaisuuteen.
4Minulle tuli tämä Herran sana:
5
Gal. 1:15
"Jo ennenkuin minä valmistin sinut
äidin kohdussa,
minä sinut tunsin,
ja ennenkuin sinä äidistä synnyit,
minä sinut pyhitin;
minä asetin sinut kansojen profeetaksi".
6
2. Moos. 6:12
Mutta minä sanoin:
"Voi Herra, Herra!
Katso, en minä kykene puhumaan,
sillä minä olen nuori."
7Niin Herra sanoi minulle:
"Älä sano: 'Minä olen nuori',
vaan mene, kunne ikinä minä sinut lähetän,
ja puhu kaikki, mitä minä käsken sinun puhua.
8
Joos. 1:5
Älä pelkää heitä,
sillä minä olen sinun kanssasi
ja pelastan sinut, sanoo Herra."
9
Ja Herra ojensi kätensä
ja kosketti minun suutani.
Ja Herra sanoi minulle:
"Katso, minä panen sanani sinun suuhusi.
10
Jer. 18:7,9
Jer. 31:28
2. Kor. 10:4
Katso, minä asetan sinut tänä päivänä
yli kansojen ja valtakuntain,
repimään maasta ja hajottamaan,
hävittämään ja kukistamaan,
rakentamaan ja istuttamaan."
11Minulle tuli tämä Herran sana: "Mitä sinä näet, Jeremia?" Minä vastasin: "Minä näen mantelipuunHebreaksi shaaked. oksan". 12Herra sanoi minulle: "Sinä olet nähnyt oikein; sillä minä valvonHebreaksi shooked. sanaani toteuttaakseni sen".
13
Minulle tuli toistamiseen Herran sana, näin kuuluva: "Mitä sinä näet?" Minä vastasin: "Minä näen kiehuvan padan; se näkyy pohjoisen puolelta". 14
Jer. 5:15
Jer. 6:1,22
Ja Herra sanoi minulle:
"Pohjoisesta on onnettomuus purkautuva
kaikkien maan asukasten yli.
15
Jer. 52:4
Sillä katso, minä kutsun
kaikki pohjoisten valtakuntain kansanheimot,
sanoo Herra,
ja ne tulevat ja asettavat kukin valtaistuimensa
Jerusalemin porttien oville
ja kaikkia sen muureja vastaan, yltympäri,
ja kaikkia Juudan kaupunkeja vastaan.
16Sitten minä julistan heille tuomioni
kaikesta heidän pahuudestaan,
koska he ovat hyljänneet minut,
polttaneet uhreja muille jumalille
ja kumartaneet kättensä tekoja.
17
Ef. 6:14
1. Piet. 1:13
Mutta sinä, vyötä kupeesi,
nouse ja puhu heille kaikki,
mitä minä käsken sinun puhua.
Älä heitä kauhistu,
etten minä kauhistuttaisi sinua heidän edessään.
18
Hes. 3:8
Sillä katso, minä teen sinusta tänä päivänä
varustetun kaupungin, rautapatsaan ja vaskimuurin
koko maata vastaan,
Juudan kuninkaita, sen ruhtinaita, sen pappeja vastaan
ja maan kansaa vastaan.
19Ja he sotivat sinua vastaan,
mutta eivät voita sinua,
sillä minä olen sinun kanssasi, sanoo Herra,
ja pelastan sinut."
2 LUKU.
Juudan uskottomuus.
21Ja minulle tuli tämä Herran sana: 2
"Mene ja julista Jerusalemin kuullen ja sano: Näin sanoo Herra:
Minä muistan sinun nuoruutesi armauden,
morsiusaikasi rakkauden,
kuinka sinä seurasit minua erämaassa,
maassa, jossa ei kylvöä tehdä.
3
Herralle pyhitetty oli Israel,
hänen satonsa esikoinen.
Kaikki, jotka sitä söivät,
joutuivat syynalaisiksi;
onnettomuus kohtasi heitä,
sanoo Herra.
4Kuulkaa Herran sana, Jaakobin heimo
ja kaikki Israelin heimon sukukunnat.
5
Miika 6:3
Room. 1:21
Näin sanoo Herra:
Mitä vääryyttä teidän isänne minusta löysivät,
koska he erkanivat kauas minusta
ja lähtivät seuraamaan turhia jumalia
ja turhanpäiväisiksi tulivat.
6
He eivät kysyneet: 'Missä on Herra,
joka toi meidät pois Egyptin maasta,
joka johdatti meitä erämaassa,
arojen ja kuilujen maassa,
kuivuuden ja synkeyden maassa,
maassa, jossa ei kukaan kulje
eikä yksikään ihminen asu?'
7
Minä toin teidät hedelmätarhojen maahan
syömään sen hedelmää ja hyvyyttä,
mutta sinne tultuanne te saastutitte minun maani
ja teitte minun perintöosani kauhistukseksi.
8
1. Sam. 12:21
Papit eivät kysyneet: 'Missä on Herra?'
Lainkäyttäjät eivät minua tunteneet,
ja paimenet luopuivat minusta;
profeetat ennustivat Baalin nimessä
ja seurasivat niitä, joista ei apua ole.
9Sentähden minä vielä käyn oikeutta
teidän kanssanne, sanoo Herra,
ja teidän lastenne lasten kanssa minä käyn oikeutta.
10Menkää kittiläisten saarille katsomaan
ja lähettäkää Keedariin panemaan tarkoin merkille
ja katsomaan, onko senkaltaista tapahtunut.
11
Onko mikään pakanakansa vaihtanut jumalia,
vaikka ne eivät olekaan jumalia?
Mutta minun kansani on vaihtanut kunniansa
siihen, josta ei apua ole.
12
Jes. 1:2
Hämmästykää tästä, te taivaat,
kauhistukaa, peräti tyrmistykää, sanoo Herra.
13
Jer. 17:13
Joh. 4:13
Sillä minun kansani on tehnyt
kaksinkertaisen synnin:
minut, elävän veden lähteen, he ovat hyljänneet,
ja ovat hakanneet itselleen vesisäiliöitä,
särkyviä säiliöitä, jotka eivät vettä pidä.
14Onko Israel ostettu orja tai kotona syntynyt?
Minkätähden hän on joutunut saaliiksi?
15
Jer. 4:7
Häntä vastaan kiljuivat nuoret leijonat,
antoivat äänensä kuulua;
ne tekivät hänen maansa autioksi,
hänen kaupunkinsa hävitettiin asujattomiksi.
16
Myöskin noofilaiset ja tahpanheelaiset
pitivät sinun päälakeasi laitumenansa.
17
Eikö tee tätä sinulle se,
että sinä hylkäät Herran, sinun Jumalasi,
silloin kun hän tahtoo sinua tiellä kuljettaa?
18
Ja nyt, mitä menemistä sinulla on Egyptiin
juomaan Siihorin vettä?
Ja mitä menemistä sinulla on Assuriin
juomaan Eufrat-virran vettä?
19
Hoos. 5:5
Sinun pahuutesi tuottaa sinulle kurituksen,
ja luopumuksesi saattaa sinut rangaistukseen;
niin tiedä ja näe, kuinka onnetonta ja katkeraa se on,
että sinä hylkäät Herran, sinun Jumalasi,
etkä minua pelkää, sanoo Herra, Herra Sebaot.
20
Jer. 3:6
Sillä jo ammoisista ajoista
sinä olet särkenyt ikeesi,
katkaissut siteesi ja sanonut:
'En tahdo palvella'.
Sillä kaikilla korkeilla kukkuloilla
ja kaikkien viheriäin puitten alla
sinä porttona viruit.
21
Ps. 44:3
Ps. 80:9
Jes. 5:1
Matt. 21:33
Mark. 12:1
Luuk. 20:9
Minä olin istuttanut sinut
jaloksi viiniköynnökseksi,
puhtaimmasta siemenestä;
kuinka olet muuttunut minulle
vieraan viinipuun villiköynnöksiksi?
22Vaikka pesisit itsesi saippualla
ja käyttäisit paljon lipeätä,
saastaiseksi jää sittenkin sinun syntisi minun edessäni,
sanoo Herra, Herra.
23Kuinka saatat sanoa:
'En ole saastuttanut itseäni,
en ole baaleja seurannut'!
Katso menoasi laaksossa,
huomaa, mitä olet tehnyt,
sinä nopea, nuori naaraskameli,
joka juokset sinne ja tänne;
24sinä villiaasi,
erämaahan tottunut,
joka himossasi ilmaa ahmit!
Kuka hillitsee sen kiiman?
Joka sitä etsii, sen ei tarvitse väsyttää itseään;
sen löytää, kun tulee sen kuukausi.
25
Varo, ettet juokse jalkaasi anturattomaksi
ja kurkkuasi janoiseksi.
Mutta sinä sanot: 'Se on turhaa! Ei!
Sillä minä rakastan vieraita
ja niitä minä seuraan.'
26Niinkuin teosta tavattu varas on häpeissänsä,
niin joutuu Israelin heimo häpeään,
se ja sen kuninkaat, ruhtinaat, papit ja profeetat,
27
he, jotka sanovat puulle: 'Sinä olet minun isäni'
ja kivelle: 'Sinä olet minut synnyttänyt'.
Sillä he ovat kääntäneet minulle selkänsä
eivätkä kasvojansa;
mutta onnettomuutensa aikana he sanovat:
'Nouse ja pelasta meidät'.
28
Tuom. 10:14
Jer. 11:13
Mutta missä ovat sinun jumalasi,
jotka olet itsellesi tehnyt?
Nouskoot ne, jos voivat pelastaa sinut
onnettomuutesi aikana.
Sillä yhtä monta, kuin sinulla on kaupunkeja,
on sinulla jumalia, Juuda.
29Miksi riitelette minua vastaan?
Olettehan te kaikki luopuneet minusta,
sanoo Herra.
30
Jes. 1:5
Jer. 5:3
Jer. 17:23
Matt. 23:34
Turhaan minä olen lyönyt teidän lapsianne;
he eivät ole ottaneet kuritusta varteen.
Teidän miekkanne on syönyt teidän profeettojanne,
niinkuin hävittävä leijona.
31Voi sukukuntaa — teitä!
Katsokaa Herran sanaa: olenko
minä ollut Israelille erämaa, pimeyden maa?
Miksi sanoo minun kansani:
'Me juoksemme valtoimina,
emme tule enää sinun tykösi'.
32
Unhottaako neitsyt koristeensa,
morsian koruvyönsä?
Mutta minun kansani on unhottanut minut
epälukuisina päivinä.
33Kuinka ovelasti sinä kuljet lempeä etsiessäsi!
Niinpä oletkin perehtynyt pahuuden teihin.
34Vaatteesi liepeetkin
ovat köyhien, viatonten veressä.
Et tavannut heitä murtautumasta sisälle,
mutta yhtäkaikki —!
35Ja kuitenkin sinä sanot: 'Minä olen syytön;
hänen vihansa on kaiketi kääntynyt minusta pois'.
Katso, minä käyn oikeutta sinun kanssasi,
koska sinä sanot: 'En ole syntiä tehnyt'.
36
Jes. 30:3
Kuinka niin kovin kiiruhdat vaihtamaan tiesi!
Egyptistäkin olet saava häpeän,
niinkuin olet häpeän saanut Assurista.
37
Senkin tyköä olet lähtevä kädet pääsi päällä,
sillä Herra on hyljännyt ne, joihin sinä luotat,
ja heistä ei sinulle menestystä tule."
3 LUKU.
Juudan ja Israelin luopumus. Kehoitus parannukseen.
31
Sanottu on: Jos mies lähettää pois vaimonsa ja tämä menee hänen luotansa ja joutuu toisen miehen vaimoksi, saako se mies enää tulla hänen luokseen? Eikö se maa tule saastutetuksi? Mutta sinä olet harjoittanut haureutta monen ystävän kanssa, ja sinäkö saisit palata minun luokseni! sanoo Herra.
2
Nosta silmäsi kukkuloihin ja katso:
missä ei olisi sinua maattu?
Teitten vieressä sinä istuit heitä odotellen,
niinkuin arabialainen erämaassa,
ja saastutit maan haureellisella menollasi
ja pahuudellasi.
3
Hes. 3:7
Sadekuurot tyrehtyivät, kevätsade jäi tulematta,
mutta sinulla oli porttonaisen otsa,
et tahtonut hävetä.
4Kuitenkin sinä nyt huudat minulle: "Isäni! —
Sinä olet nuoruuteni ystävä! —
5
Pitääkö hän vihaa iankaikkisesti,
kantaako hän sitä ainiaan?"
Katso, näin sinä puhut,
mutta sinä teet pahaa,
ja siihen sinä pystyt.
6
Jer. 2:20
Ja Herra sanoi minulle kuningas Joosian päivinä: "Oletko nähnyt, mitä tuo luopiovaimo, Israel, on tehnyt? Hän kuljeskeli kaikilla korkeilla vuorilla ja kaikkien viheriäin puitten alla ja harjoitti siellä haureutta. 7
Hes. 23:2
Ja minä sanoin, sittenkuin hän oli kaiken tämän tehnyt: 'Palaja minun tyköni'. Mutta hän ei palannut. Ja hänen sisarensa Juuda, tuo uskoton, näki sen. 8
2. Kun. 17:18
Ja minä näin, että, vaikka minä olin lähettänyt pois tuon luopiovaimon, Israelin, juuri sen tähden, että hän oli tehnyt aviorikoksen, ja olin antanut hänelle erokirjan, ei kuitenkaan uskoton Juuda, hänen sisarensa, peljännyt, vaan meni ja harjoitti haureutta hänkin. 9Ja haureutensa huudolla hän saastutti maan, ja hän teki aviorikoksen kiven ja puun kanssa. 10Ja kaikesta tästäkään huolimatta hänen sisarensa Juuda, tuo uskoton, ei palannut minun tyköni kaikesta sydämestään, vaan petollisesti, sanoo Herra."
11
Hes. 23:11
Ja Herra sanoi minulle: "Luopiovaimo Israel on osoittautunut vanhurskaammaksi kuin Juuda, tuo uskoton. 12
Ps. 145:8
Mene ja julista nämä sanat pohjoiseen päin ja sano: Palaja, sinä luopiovaimo Israel, sanoo Herra; minä en enää synkistä teille kasvojani, sillä minä olen armollinen, sanoo Herra, enkä pidä vihaa iankaikkisesti. 13
Sananl. 28:13
Ainoastaan tunne rikoksesi, että olet luopunut Herrasta, Jumalastasi, ja juossut sinne ja tänne vieraitten jumalain tykö, kaikkien viheriäin puitten alle, ettekä ole kuulleet minun ääntäni, sanoo Herra. 14Palatkaa takaisin, te luopuneet lapset, sanoo Herra, sillä minä olen ottanut teidät omikseni, ja minä noudan teidät, yhden ainoankin kaupungista ja kaksi sukukunnasta, ja tuon teidät Siioniin. 15
Hes. 34:23
Ja minä annan teille paimenet oman sydämeni mukaan, ja he kaitsevat teitä ymmärryksellä ja taidolla. 16
Ja kun te lisäännytte ja tulette hedelmällisiksi maassa niinä päivinä, sanoo Herra, niin ei enää puhuta Herran liitonarkista, se ei enää ajatukseen astu, eikä sitä enää muisteta; ei sitä enää kaivata, eikä sellaista enää tehdä. 17
Miika 4:1
Siihen aikaan sanotaan Jerusalemia Herran valtaistuimeksi, ja kaikki kansat kokoontuvat sinne, Jerusalemiin, Herran nimen tähden eivätkä enää vaella pahan sydämensä paatumuksessa. 18Niinä päivinä on Juudan heimo kulkeva Israelin heimon kanssa, ja he tulevat yhdessä pohjoisesta maasta siihen maahan, jonka minä annoin teidän isillenne perinnöksi.
19Minä ajattelin:
Kuinka asetankaan sinut lasten joukkoon
ja annan sinulle suloisen maan,
ihanan perintöosan,
ihanimman kansojen maista!
Ja ajattelin: Sinä olet kutsuva minua isäksi
etkä ole koskaan kääntyvä minusta pois.
20Mutta niinkuin vaimo on uskoton puolisollensa,
niin olette te, Israelin heimo,
olleet uskottomat minulle, sanoo Herra.
21
Kuule! Kalliokukkuloilta kuuluu itku,
israelilaisten rukous,
sillä he ovat vaeltaneet väärää tietä,
ovat unhottaneet Herran, Jumalansa.
22Palatkaa takaisin, te luopuneet lapset,
niin minä parannan teidän luopumuksenne." —
"Katso, me tulemme sinun tykösi,
sillä sinä olet Herra, meidän Jumalamme.
23
Ps. 68:20
Ps. 121:1
Totisesti, petosta on, mitä kukkuloilta kuuluu,
pauhina vuorilla.
Totisesti, Herrassa, meidän Jumalassamme,
on Israelin pelastus.
24Häpeäjumala on syönyt isiemme vaivannäön
nuoruudestamme asti,
heidän lampaansa ja raavaansa, poikansa ja tyttärensä.
25
Maatkaamme häpeässämme,
ja häväistyksemme peittäköön meidät,
sillä Herraa, meidän Jumalaamme, vastaan
me olemme syntiä tehneet,
me ja meidän isämme,
hamasta nuoruudestamme tähän päivään asti,
emmekä ole kuulleet Herran,
meidän Jumalamme, ääntä."
