62 LUKU.

Siionin kunnia ja autuus.

62¹

ja Jerusalemin tähden en lepoa saa,

ennenkuin sen vanhurskaus nousee kuin aamunkoi

ja sen autuus kuin palava tulisoihtu.

²

kaikki kuninkaat sinun kunniasi;

ja sinulle annetaan uusi nimi,

jonka Herran suu säätää.

³Sinä tulet kauniiksi kruunuksi Herran kädessä

ja kuninkaalliseksi päähineeksi Jumalasi kädessä.

⁴

eikä sinun maatasi enää sanota "autioksi";

vaan sinua kutsutaan "minun rakkaakseni"

ja sinun maatasi "aviovaimoksi",

sillä Herra rakastaa sinua,

ja sinun maasi otetaan avioksi.

⁵

niin sinun lapsesi ottavat sinut omaksensa;

ja niinkuin ylkä iloitsee morsiamesta,

niin sinun Jumalasi iloitsee sinusta.

⁶Sinun muureillesi, Jerusalem,

minä asetan vartijat;

älkööt he milloinkaan vaietko,

ei päivällä eikä yöllä.

Te, jotka ylistätte Herraa,

älkää itsellenne lepoa suoko.

⁷

ennenkuin hän on asettanut ennallensa Jerusalemin,

tehnyt sen ylistykseksi maassa.

⁸

oikean kätensä ja väkevyytensä käsivarren kautta:

En totisesti minä enää anna jyviäsi

sinun vihollistesi ruuaksi,

eivätkä juo enää muukalaiset sinun viiniäsi,

josta sinä olet vaivan nähnyt.

⁹Vaan jotka viljan kokoavat,

ne sen syövät ja ylistävät Herraa;

ja jotka viinin korjaavat,

ne sen juovat minun pyhissä esikartanoissani.

¹⁰

tasoittakaa kansalle tie,

tehkää, tehkää valtatie,

raivatkaa kivet pois,

kohottakaa lippu kansoille.

¹¹

maan ääriin asti:

Sanokaa tytär Siionille:

Katso, sinun pelastuksesi tulee.

Katso, hänen palkkansa on hänen mukanansa,

hänen työnsä ansio käy hänen edellänsä.

¹²

"Herran lunastetuiksi";

ja sinua kutsutaan "halutuksi",

"kaupungiksi, joka ei ole hyljätty".