47 LUKU.
Ylpeän Baabelin nöyryytys. Sen tietäjien voimattomuus.
471
Astu alas ja istu tomuun,
sinä neitsyt, tytär Baabel,
istu maahan, valtaistuinta vailla,
sinä Kaldean tytär;
sillä ei sinua enää kutsuta
hempeäksi ja hekumalliseksi.
2Tartu käsikiviin ja jauha jauhoja,
riisu huntusi, nosta helmuksesi,
paljasta sääresi, kahlaa jokien poikki.
3
Naah. 3:5
Häpysi paljastuu, häpeäsi näkyy;
minä kostan enkä ainoatakaan armahda.
4Meidän lunastajamme nimi on Herra Sebaot,
Israelin Pyhä.
5Istu äänetönnä ja väisty pimeään,
sinä Kaldean tytär;
sillä ei sinua enää kutsuta
valtakuntien valtiattareksi.
6Minä vihastuin kansaani,
annoin häväistä perintöni,
minä annoin heidät sinun käsiisi;
et osoittanut sinä heille sääliä,
vanhuksellekin sinä teit ikeesi ylen raskaaksi.
7
Ja sinä sanoit: "Iäti minä olen valtiatar",
niin ettet näitä mieleesi pannut,
et loppua ajatellut.
8
Mutta nyt kuule tämä, sinä hekumassa-eläjä,
joka istut turvallisena,
joka sanot sydämessäsi:
"Minä, eikä ketään muuta!
Minä en ole leskenä istuva
enkä lapsettomuudesta tietävä."
9
Mutta nämä molemmat tulevat sinun osaksesi
äkisti, yhtenä päivänä:
lapsettomuus ja leskeys;
ne kohtaavat sinua täydeltänsä,
huolimatta velhouksiesi paljoudesta,
loitsujesi suuresta voimasta.
10Sinä luotit pahuuteesi,
sinä sanoit: "Ei kukaan minua näe".
Sinun viisautesi ja tietosi,
ne sinut eksyttivät,
ja niin sinä sanoit sydämessäsi:
"Minä, eikä ketään muuta!"
11Sentähden kohtaa sinua onnettomuus,
jota et osaa manata pois;
sinut yllättää tuho,
josta et lunnailla pääse,
äkkiä kohtaa sinua perikato, aavistamattasi.
12Astu esiin loitsuinesi ja paljoine velhouksinesi,
joilla olet vaivannut itseäsi nuoruudestasi asti:
ehkä hyvinkin saat avun, ehkä herätät pelkoa.
13Sinä olet väsyttänyt itsesi
paljolla neuvottelullasi.
Astukoot esiin ja auttakoot sinua
taivaan mittaajat, tähtien tähystäjät,
jotka kuu kuulta ilmoittavat,
mitä sinulle tapahtuva on.
14Katso, he ovat kuin kuivat korret:
tuli polttaa heidät;
he eivät pelasta henkeään liekin vallasta.
Se ei ole hiillos heidän lämmitelläkseen
eikä valkea, jonka ääressä istutaan.
15Tämän saat sinä niistä,
joista olet vaivaa nähnyt:
ne, joiden kanssa olet kauppaa käynyt
hamasta nuoruudestasi asti,
harhailevat kukin haarallensa,
ei kukaan sinua pelasta.