Raamattu 1933/-38 (KR38)
22

22 LUKU.

Näkylaakson (Jerusalemin) paatumus. Sebna ja Eljakim.

221

22:1
Jer. 48:38
Ennustus Näkylaaksosta.

Mikä sinun on,

kun sinä kaikkinesi katoille nouset,

2sinä humuavainen, pauhaava kaupunki,

sinä remuava kylä?

Surmattusi eivät ole miekan surmaamia,

eivät sotaan kuolleita.

3

22:3
2. Kun. 25:4
Jer. 39:4
Kaikki sinun päämiehesi yhdessä pakenivat,

joutuivat vangiksi, jousta vailla;

keitä ikinä sinun omiasi tavattiin,

ne vangittiin kaikki tyynni,

kuinka kauas pakenivatkin.

4

22:4
Jer. 14:17
Sentähden minä sanon:

"Kääntäkää katseenne minusta pois:

minä itken katkerasti;

älkää tunkeilko minua lohduttamaan,

kun tytär, minun kansani, tuhoutuu".

5Sillä hämmingin, hävityksen ja häiriön päivän

on Herra, Herra Sebaot, pitävä Näkylaaksossa.

Muurit murrettiin,

vuorille kohosi huuto.

6Eelam nosti viinen,

tullen vaunuineen, väkineen ja ratsumiehineen,

ja Kiir paljasti kilven.

7Ihanimmat laaksosi täyttyivät vaunuista,

ratsumiehet asettuivat asemiin portin

eteen.

8

22:8
1. Kun. 7:2
1. Kun. 10:17
Hän riisui Juudalta verhon,

ja sinä päivänä sinä loit katseesi

Metsätalon asevarastoon.

9Te huomasitte monta repeämää

Daavidin kaupungin muurissa

ja kokositte vedet Alalammikkoon;

10

22:10
Jer. 33:4
te luitte Jerusalemin talot

ja hajotitte taloja vahvistaaksenne muurin,

11

22:11
2. Kun. 19:25
Jes. 37:26
ja te teitte molempien muurien välille paikan,

johon Vanhan lammikon vedet koottiin.

Mutta hänen puoleensa te ette katsoneet,

joka tämän tuotti,

häntä te ette nähneet,

joka tämän kauan sitten valmisti.

12Ja sinä päivänä Herra, Herra Sebaot,

kutsui itkuun ja valitukseen,

pään paljaaksi ajamaan ja säkkiin vyöttäytymään.

13

22:13
1. Kor. 15:32
Mutta katso: on ilo ja riemu,

raavaitten tappaminen ja lammasten teurastus,

lihan syönti ja viinin juonti!

"Syökäämme ja juokaamme,

sillä huomenna me kuolemme."

14Niin kuului minun korviini

Herran Sebaotin ilmoitus:

"Totisesti, ei tämä teidän syntinne tule sovitetuksi,

ei kuolemaanne saakka,

sanoo Herra, Herra Sebaot."

15Näin sanoo Herra, Herra Sebaot:

Mene tuon huoneenhaltijan tykö,

Sebnan tykö, joka on linnan päällikkönä.

16"Mitä sinulla täällä on asiaa,

ja keitä sinulla täällä on,

kun tänne itsellesi haudan hakkautat,

hakkautat hautasi korkeuteen,

kallioon itsellesi asunnon koverrat?"

17Katso, Herra heittää sinua, mies, rajusti:

hän kouraisee sinut kokoon,

18kääräisee sinut keräksi

ja paiskaa pallona menemään

maahan, jossa on laajuutta joka suuntaan.

Sinne sinä kuolet,

ja sinne jäävät sinun kunniavaunusi,

sinä herrasi huoneen häpeä.

19Minä syöksen sinut pois paikastasi;

hän kukistaa sinut asemastasi.

20

22:20
2. Kun. 18:18
Jes. 36:3
Mutta sinä päivänä minä kutsun

palvelijani Eljakimin, Hilkian pojan,

21ja puetan hänen yllensä sinun ihokkaasi,

vyötän hänet sinun vyölläsi

ja panen sinun valtasi hänen käteensä,

niin että hän on oleva isänä

Jerusalemin asukkaille ja Juudan suvulle.

22

22:22
Ilm. 3:7
Ja minä panen Daavidin huoneen avaimen hänen olallensa; ja hän avaa, eikä kukaan sulje, ja hän sulkee, eikä kukaan avaa. 23Minä lyön hänet vaarnaksi vahvaan paikkaan, ja hän tulee kunniaistuimeksi isänsä suvulle.

24Hänen varaansa ripustautuu hänen isänsä suvun kaikki paljous, vesat ja versot, kaikki pienet astiat, maljat ja ruukut kaikki. 25Sinä päivänä, sanoo Herra Sebaot, pettää vahvaan paikkaan lyöty vaarna, se katkeaa ja putoaa, ja kuorma, joka oli sen varassa, särkyy. Sillä Herra on puhunut.

23

23 LUKU.

Tyyron hävitys ja elpyminen.

231

23:1
Jer. 47:4
Hes. 26:2
Hes. 27:2
Hes. 28:2
Sak. 9:2
Ennustus Tyyrosta.

Valittakaa, te Tarsiin-laivat,

sillä se on hävitetty talottomaksi, käymättömäksi;

kittiläisten maasta he saivat tämän tiedon.

2Mykistykää, te rantamaan asukkaat!

Siidonin kauppamiehet, merenkulkijat,

täyttivät sinut.

3Ja suuria vesiä kulki Siihorin siemen,

Niilivirran vilja;

se oli Tyyron sato,

ja siitä tuli kansojen kauppatavara.

4Häpeä, Siidon,

sillä näin sanoo meri, meren linnoitus:

"En ole kivuissa ollut, en ole synnyttänyt,

en nuorukaisia kasvattanut, en neitoja vartuttanut".

5Kun tämä kuullaan Egyptissä,

niin vavistaan Tyyron kuulumisia.

6Menkää Tarsiiseen; valittakaa,

te rantamaan asukkaat.

7Onko tämä teidän remuava kaupunkinne,

jonka alku on hamasta muinaisajasta,

jonka jalat kuljettivat sen kauas

muukalaisena asumaan?

8

23:8
Ilm. 18:23
Kuka on tämän päättänyt Tyyron osalle,

kruunujen jakelijan,

jonka kauppamiehet olivat ruhtinaita,

kauppiaat maanmainioita?

9Herra Sebaot on sen päättänyt,

häväistäkseen kaiken koreuden korskan,

saattaakseen kaikki maanmainiot

halveksituiksi.

10Tulvi yli maasi, tytär Tarsis, niinkuin Niilivirta;

ei ole patoa enää.

11Hän on ojentanut kätensä meren yli,

järkyttänyt valtakunnat.

Herra on antanut käskyn Kanaania vastaan,

että sen linnoitukset hävitettäköön.

12Hän sanoo: "Älä enää ilakoitse,

sinä häväisty neitsyt, tytär Siidon.

Nouse, mene kittiläisten maahan;

et sinä sielläkään saa levätä.

13Katso, kaldealaisten maa,

kansa, jota ei ollut enää olemassa,

jonka Assur oli valmistanut erämaan eläimille, —

ne pystyttävät vartiotorninsa,

ne kukistavat sen palatsit, tekevät sen raunioiksi.

14Valittakaa, te Tarsiin-laivat,

sillä hävitetty on teidän linnoituksenne."

15Ja siihen aikaan Tyyro unhotetaan seitsemäksikymmeneksi vuodeksi, jotka ovat kuin saman kuninkaan aikaa. Seitsemänkymmenen vuoden kuluttua käy Tyyron, niinkuin porton laulussa sanotaan:

16"Ota kantele, kierrä kaupunkia,

sinä unhotettu portto;

soita kauniisti, laula vireästi,

että sinut muistettaisiin!"

17Ja seitsemänkymmenen vuoden kuluttua Herra katsoo Tyyron puoleen, ja se pääsee jälleen portonpalkoilleen ja tekee huorin kaikkien maan valtakuntain kanssa, mitä maan päällä on. 18

23:18
Ps. 45:13
Ps. 87:4
Mutta sen voitto ja palkka on oleva Herralle pyhitetty; ei sitä koota eikä talleteta, vaan sen voitto on tuleva niille, jotka Herran edessä asuvat, runsaaksi ravinnoksi ja jaloksi vaatetukseksi.

24

24 LUKU.

Maailman tuomio: Maa rangaistaan asukasten syntien tähden; Herra hallitsee kuninkaana Siionissa.

241

24:1
Miika 7:13
Katso, Herra tekee maan tyhjäksi ja autioksi,

mullistaa sen muodon

ja hajottaa sen asukkaat.

2

24:2
Hoos. 4:9
Ja niinkuin kansan käy, niin papinkin,

niinkuin orjan, niin hänen herransa,

niinkuin orjattaren, niin hänen emäntänsä,

niinkuin ostajan, niin myyjän,

niinkuin lainanottajan, niin lainanantajan,

niinkuin velallisen, niin velkojankin.

3Maa tyhjentämällä tyhjennetään

ja ryöstämällä ryöstetään.

Sillä Herra on tämän sanan puhunut.

4

24:4
Jooel 1:10
Maa murehtii ja lakastuu,

maanpiiri nääntyy ja lakastuu;

kansan ylhäiset maassa nääntyvät.

5Maa on saastunut asukkaittensa alla,

sillä he ovat rikkoneet lait, muuttaneet käskyt,

hyljänneet iankaikkisen liiton.

6

24:6
Hes. 7:27
Dan. 9:11
Sentähden kirous kalvaa maata,

ja sen asukkaat syystänsä kärsivät;

sentähden maan asukkaat kuumuudesta korventuvat,

ja vähän jää ihmisiä jäljelle.

7Viini murehtii, viiniköynnös kuihtuu,

kaikki ilomieliset huokaavat.

8

24:8
Jer. 7:34
Jer. 16:9
Jer. 25:10
Hes. 26:13
Hoos. 2:11
Loppunut on vaskirumpujen riemu,

lakannut remuavaisten melu,

loppunut kanteleitten riemu.

9Ei laulaen viiniä juoda,

väkijuoma käy karvaaksi juojillensa.

10Kukistettu on autio kaupunki,

joka talo teljetty, sisään pääsemätön.

11Viinistä on kaduilla valitus,

kaikki ilo on mennyt mailleen,

riemu maasta paennut.

12Jäljellä on kaupungissa hävitys,

portti on pirstaleiksi lyöty.

13

24:13
Jes. 17:5
Sillä niin on käyvä maan päällä,

kansojen keskuudessa,

kuin öljypuuta karistettaessa,

kuin jälkikorjuussa, viininkorjuun päätyttyä.

14Ne korottavat äänensä ja riemuitsevat,

ne huutavat mereltä päin Herran valtasuuruutta:

15"Sentähden kunnioittakaa Herraa valon mailla,

ja meren saarilla Herran, Israelin Jumalan, nimeä".

16Maan äärestä kuulemme ylistysvirret:

"Ihana on vanhurskaan osa!"

Mutta minä sanon:

"Riutumus, riutumus on minun osani, voi minua:

ryöstäjät ryöstävät,

raastaen ryöstäjät ryöstävät!"

17

24:17
Jer. 48:43
Kauhu ja kuoppa ja paula on edessäsi,

sinä maan asukas.

18

24:18
1. Moos. 7:11
Aam. 5:19
Joka pakenee kauhun ääntä,

se putoaa kuoppaan,

ja joka kuopasta nousee,

se puuttuu paulaan.

Sillä korkeuden akkunat aukenevat

ja maan perustukset järkkyvät.

19Maa murskaksi musertuu,

maa halkee ja hajoaa,

maa horjuu ja huojuu.

20Maa hoippuu ja hoipertelee niinkuin juopunut,

huojuu niinkuin lehvämaja.

Raskaana painaa sitä sen rikkomus,

se kaatuu eikä enää nouse.

21Sinä päivänä Herra kostaa

korkeuden sotajoukolle korkeudessa

ja maan kuninkaille maan päällä.

22Heidät kootaan sidottuina vankikuoppaan

ja suljetaan vankeuteen;

pitkän ajan kuluttua heitä etsiskellään.

23

24:23
Jes. 13:10
Hes. 32:7
Jooel 2:31
Jooel 3:15
Ja kuu punastuu, ja aurinko häpeää,

sillä Herra Sebaot on kuningas

Siionin vuorella ja Jerusalemissa,

ja hänen vanhintensa edessä loistaa kirkkaus.