17 LUKU.

Juudan petollinen kuningas on viinipuu, joka revitään juuriltaan. Herra istuttaa Israelin vuorelle uuden vesan, joka kasvaa suureksi.

17¹Ja minulle tuli tämä Herran sana: ²"Ihmislapsi, esitä arvoitus ja lausu vertaus Israelin heimolle ³

Suuri kotka, suurisiipinen, pitkäsulkainen,

täysihöyheninen, kirjava, tuli Libanonille

ja otti latvuksen setripuusta.

⁴Hän taittoi siitä latvalehvän

ja vei sen kauppiasten maahan,

asetti sen kauppurien kaupunkiin.

⁵Sitten hän otti siitä maasta taimen

ja pani sen kylvöpeltoon.

Hän otti sen ja pani pajuksi runsaan veden ääreen.

⁶Se versoi, ja siitä tuli rehevä viinipuu,

matalakasvuinen;

sen oksien tuli kääntyä kotkaan päin

ja sen juurten olla hänen allansa.

Siitä tuli viinipuu, se teki haaroja, työnsi oksia.

⁷Mutta oli toinen suuri kotka,

suurisiipinen, runsashöyheninen;

ja katso, tämä viinipuu

ojensi juurensa sitä kotkaa kohti

ja työnsi oksansa siihen päin, sen kasteltaviksi,

siitä penkereestä, johon se oli istutettu.

⁸Se oli istutettu hyvään peltoon,

runsaan veden ääreen,

että se tekisi lehviä, kantaisi hedelmää

ja tulisi ihanaksi viinipuuksi.

⁹Sano: Näin sanoo Herra, Herra:

Menestyyköhän se?

Eiköhän kotka kisko ylös sen juuria

ja raasta sen hedelmiä;

niin että kaikki siitä versoneet lehdet kuivuvat

ja puu kuivuu?

Eikä tarvita suurta voimaa, ei paljoa väkeä

sen nostamiseksi juuriltansa.

¹⁰Katso, istutettu se on — menestyyköhän se?

Eiköhän se kuivu, kun siihen käy itätuuli,

kuivu penkereessä, jossa se versoi?"

¹¹Ja minulle tuli tämä Herran sana:

¹²

Ettekö te tiedä, mitä tämä tarkoittaa?

Sano: Katso, Baabelin kuningas tuli Jerusalemiin,

otti sen kuninkaan ja päämiehet

ja vei heidät luoksensa Baabeliin.

¹³

teki hänen kanssansa liiton

ja otti häneltä valan,

mutta maan mahtavat hän vei mukanaan,

¹⁴että valtakunta tulisi vähäpätöiseksi

eikä kohoaisi,

että se pitäisi liittonsa ja liitto pysyisi.

¹⁵

ja laittoi lähettiläänsä Egyptiin,

että hänelle annettaisiin hevosia ja paljon väkeä.

Menestyyköhän se, pelastuukohan se,

joka tällaista tekee?

Pelastuuko se, joka liiton rikkoo?

¹⁶Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra: sen kuninkaan asuinpaikalla, joka hänet kuninkaaksi teki, jonka valan hän on halpana pitänyt ja jonka liiton hän on rikkonut, sen luona, keskellä Baabelia, hänen totisesti on kuoltava. ¹⁷

¹⁹Sentähden, näin sanoo Herra, Herra:

Niin totta kuin minä elän,

niin valani, jonka hän halpana piti,

ja liittoni, jonka hän rikkoi,

minä annan totisesti tulla hänen päänsä päälle.

²⁰

ja hän takertuu minun pyydykseeni.

Minä vien hänet Baabeliin ja käyn siellä oikeutta hänen kanssansa hänen uskottomuudestaan, jota hän on osoittanut minua kohtaan. ²¹Ja kaikki hänen pakolaisensa kaikista hänen sotajoukoistaan kaatuvat miekkaan, ja jäljellejääneet hajotetaan kaikkiin tuuliin. Ja te tulette tietämään, että minä, Herra, olen puhunut.

²²

Mutta minä otan yhden latvuksen

siitä korkeasta setripuusta ja istutan sen;

hennon latvalehvän minä siitä taitan

ja istutan korkealle ja jyrkälle vuorelle.

²³

ja se kantaa lehviä ja tekee hedelmää,

ja siitä tulee mahtava setri.

Ja sen alla asuvat kaikki linnut,

kaikki, mitä siivekästä on;

ne asuvat sen oksain varjossa.

²⁴Ja kaikki metsän puut tulevat tietämään,

että minä olen Herra,

joka teen korkean puun matalaksi

ja matalan puun korkeaksi,

tuoreen puun kuivaksi

ja kuivan puun kukoistavaksi.

Minä, Herra, Herra, olen puhunut,

ja minä sen teen."

18 LUKU.

Jokainen kärsii vain omien syntiensä tähden. Jumalaton, joka kääntyy synnistänsä, saa elää. Vanhurskaan, joka kääntyy vanhurskaudestaan, on kuoltava.

18¹Ja minulle tuli tämä Herran sana: ²

¹⁰Mutta jos hänelle on syntynyt poika, väkivaltainen, verenvuodattaja, joka tekee yhtäkin näistä, ¹¹mitä hän itse ei ole tehnyt: syö uhrivuorilla, saastuttaa lähimmäisensä vaimon, ¹²

¹⁴Mutta katso, jos tälle on syntynyt poika ja hän näkee kaikki isänsä synnit, jotka tämä on tehnyt — näkee ne eikä tee sellaisia: ¹⁵ei syö uhrivuorilla, ei luo silmiänsä Israelin heimon kivijumaliin, ei saastuta lähimmäisensä vaimoa, ¹⁶ei sorra toista, ei ota panttia, ei riistä eikä raasta, vaan antaa leipäänsä nälkäiselle, verhoaa vaatteella alastonta, ¹⁷pidättää kätensä kurjasta, ei ota korkoa eikä voittoa, vaan tekee minun oikeuksieni mukaan, vaeltaa käskyjeni mukaan — hänen ei ole kuoltava isänsä syntivelan tähden, hän totisesti saa elää. ¹⁸Hänen isänsä taas kun teki väkivallan töitä, riisti ja raastoi veljeltänsä ja teki kansansa keskuudessa sitä, mikä ei ole hyvää, niin katso, hänen oli kuoltava syntivelkansa tähden. ¹⁹Ja vielä te kysytte: 'Minkätähden ei poika kanna isän syntivelkaa?' Kun poika on tehnyt oikeuden ja vanhurskauden, noudattanut kaikkia minun käskyjäni ja tehnyt niitten mukaan, hän totisesti saa elää. Se sielu, joka syntiä tekee — sen on kuoltava. ²⁰

²¹Ja jos jumalaton kääntyy pois kaikesta synnistänsä, mitä hän on tehnyt, ja noudattaa kaikkia minun käskyjäni ja tekee oikeuden ja vanhurskauden, hän totisesti saa elää; ei hänen ole kuoltava. ²²Ei yhtäkään hänen synneistänsä, jotka hän on tehnyt, muisteta; vanhurskautensa tähden, jota hän on noudattanut, hän saa elää. ²³

²⁴

²⁵

³⁰Niinpä minä tuomitsen teidät, te Israelin heimo, itsekunkin hänen teittensä mukaan, sanoo Herra, Herra. Kääntykää, palatkaa pois kaikista synneistänne, ja älköön syntivelka tulko teille lankeemukseksi. ³¹

19 LUKU.

Itkuvirsi Juudan viimeisistä kuninkaista ja heidän äidistänsä.

19¹"Mutta sinä, viritä itkuvirsi Israelin ruhtinaista ²

Mikä naarasleijona olikaan sinun äitisi

leijonain joukossa!

Se makasi nuorten jalopeurain keskellä,

kasvatti poikasiansa

³

siitä tuli nuori jalopeura,

se oppi saalista raatelemaan,

se söi ihmisiä.

⁴Mutta kansat kuulivat siitä:

se pyydystettiin heidän kuoppaansa

ja vietiin turpakoukussa Egyptin maahan.

⁵

että hukkui hänen toivonsa,

otti se toisen poikasistaan,

sai sen nuoreksi jalopeuraksi.

⁶Se käyskenteli leijonain keskellä,

siitä tuli nuori jalopeura,

se oppi saalista raatelemaan,

se söi ihmisiä.

⁷Se ryhtyi heidän leskiinsä

ja teki autioiksi heidän kaupunkinsa,

ja maa ja kaikki, mitä siinä on,

kauhistui sen ärjynnän äänestä.

⁸Silloin kansat maakunnista yltympäri

asettivat ja virittivät sille verkkonsa;

se pyydystettiin heidän kuoppaansa.

⁹

ja vietiin Baabelin kuninkaan eteen.

Se vietiin vuorilinnoihin,

ettei sen ääni enää kuuluisi

Israelin vuorille.

¹⁰Sinun äitisi oli sinulle kuin verevä viinipuu,

veden ääreen istutettu.

Se tuli runsaasta vedestä

hedelmöitseväksi

ja tuuhealehväiseksi.

¹¹Siihen tuli ylväitä oksia

hallitsijain valtikoiksi,

ja sen runko kohosi korkealle

tiheän lehvistön keskellä

ja näkyi kauas

korkeana ja runsas-oksaisena.

¹²

viskattiin maahan,

ja itätuuli kuivasi sen hedelmät,

ne revittiin hajalleen,

ja sen ylväät oksat kuivuivat,

ne kulutti tuli.

¹³Nyt se on istutettuna erämaahan,

kuivaan ja janoiseen maahan.

¹⁴

se on kuluttanut sen hedelmät,

ja ylvästä oksaa hallitusvaltikaksi

ei siinä enää ole."

Itkuvirsi tämä oli oleva, ja itkuvirsi siitä on tullut.