Raamattu 1933/-38 (KR38)
3

3 LUKU.

Kaikella on aikansa, mutta ihminen ei tunne Jumalan asettamia aikoja. Ihminen on kuolevainen niinkuin eläinkin; iloitkoon siis ihminen eläessään teoistansa.

31

3:1
Saarn. 9:11
Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla.

2

3:2
1. Moos. 8:22
Job 14:5
Aika on syntyä ja aika kuolla.

Aika on istuttaa

ja aika repiä istutus.

3Aika on surmata

ja aika parantaa.

Aika on purkaa

ja aika rakentaa.

4Aika on itkeä

ja aika nauraa.

Aika on valittaa

ja aika hypellä.

5Aika on heitellä kiviä

ja aika kerätä kivet.

Aika on syleillä

ja aika olla syleilemättä.

6Aika on etsiä

ja aika kadottaa.

Aika on säilyttää

ja aika viskata pois.

7Aika on reväistä rikki

ja aika ommella yhteen.

Aika on olla vaiti

ja aika puhua.

8Aika on rakastaa

ja aika vihata.

Aika on sodalla

ja aika rauhalla.

9

3:9
Saarn. 1:3
Saarn. 2:22
Mitä hyötyä on työntekijällä siitä, mistä hän näkee vaivaa? 10Minä olen katsonut sitä työtä, minkä Jumala on antanut ihmislapsille, heidän sillä itseään rasittaaksensa. 11
3:11
Job 37:23
Saarn. 11:5
Kaiken hän on tehnyt kauniisti aikanansa, myös iankaikkisuuden hän on pannut heidän sydämeensä; mutta niin on, ettei ihminen käsitä tekoja, jotka Jumala on tehnyt, ei alkua eikä loppua. 12
3:12
Saarn. 2:1
Saarn. 8:15
Jes. 22:13
Minä tulin tietämään, ettei heillä ole muuta onnea kuin iloita ja tehdä hyvää eläessänsä. 13
3:13
Saarn. 5:18
Mutta jokaiselle ihmiselle on sekin, että hän syö ja juo ja nauttii hyvää kaiken vaivannäkönsä ohessa, Jumalan lahja.

14

3:14
Ps. 33:11
Jes. 46:10
Minä tulin tietämään, että kaikki, mitä Jumala tekee, pysyy iäti. Ei ole siihen lisäämistä eikä siitä vähentämistä. Ja Jumala on sen niin tehnyt, että häntä peljättäisiin. 15
3:15
Saarn. 1:9
Mitä nyt on, sitä on ollut jo ennenkin; ja mitä vasta on oleva, sitä on ollut jo ennenkin. Jumala etsii jälleen sen, mikä on mennyttä.

16Vielä minä näin auringon alla oikeuspaikan, ja siinä oli vääryys, ja vanhurskauden paikan, ja siinä oli vääryys. 17

3:17
Ps. 82:1
Jes. 10:1
Minä sanoin sydämessäni: Vanhurskaan ja väärän tuomitsee Jumala, sillä siellä on jokaisella asialla ja jokaisella teolla aikansa. 18Minä sanoin sydämessäni: Ihmislasten tähden se niin on, jotta Jumala heitä koettelisi ja he tulisivat näkemään, että he omassa olossaan ovat eläimiä. 19
3:19
Ps. 39:6,12
Ps. 49:13,21
Ps. 78:39
Jaak. 4:14
Sillä ihmislasten käy niinkuin eläintenkin; sama on kumpienkin kohtalo. Niinkuin toiset kuolevat, niin toisetkin kuolevat; yhtäläinen henki on kaikilla. Ihmisillä ei ole mitään etua eläinten edellä, sillä kaikki on turhuutta. 20
3:20
1. Moos. 2:19
1. Moos. 3:19
Job 34:15
Ps. 104:29
Ps. 146:4
Saarn. 6:6
Saarn. 12:7
Kaikki menee samaan paikkaan. Kaikki on tomusta tullut, ja kaikki palajaa tomuun. 21Kuka tietää ihmisen hengestä, kohoaako se ylös, ja eläimen hengestä, vajoaako se alas maahan? 22
3:22
Saarn. 5:17
Niin minä tulin näkemään, että ei ole mitään parempaa, kuin että ihminen iloitsee teoistansa, sillä se on hänen osansa. Sillä kuka tuo hänet takaisin näkemään iloksensa sitä, mikä tulee hänen jälkeensä?

4

4 LUKU.

Väkivalta ja kateus tekevät elämän toivottomaksi. Yksinäisen turha vaivannäkö. Esimerkki suurista, mutta turhaan rauenneista toiveista.

41

4:1
Job 35:9
Saarn. 3:16
Taas minä katselin kaikkea sortoa, jota harjoitetaan auringon alla, ja katso, siinä on sorrettujen kyyneleet, eikä ole heillä lohduttajaa; väkivaltaa tekee heidän sortajainsa käsi, eikä ole heillä lohduttajaa. 2
4:2
Job 3:3
Saarn. 7:1
Jer. 20:14
Ja minä ylistin vainajia, jotka ovat jo kuolleet, onnellisemmiksi kuin eläviä, jotka vielä ovat elossa, 3ja onnellisemmaksi kuin nämä kumpikaan sitä, joka ei vielä ole olemassa eikä ole nähnyt sitä pahaa, mikä tapahtuu auringon alla.

4Ja minä näin kaikesta vaivannäöstä ja työn kunnollisuudesta, että se on toisen kateutta toista kohtaan. 5

4:5
Sananl. 6:10
Sekin on turhuutta ja tuulen tavoittelua. Tyhmä panee kädet ristiin ja kalvaa omaa lihaansa. 6Parempi on pivollinen lepoa kuin kahmalollinen vaivannäköä ja tuulen tavoittelua.

7Taas minä näin turhuuden auringon alla: 8

4:8
Sananl. 27:20
Saarn. 5:9
Tuossa on yksinäinen, ei ole hänellä toista, ei poikaa, ei veljeäkään ole hänellä; mutta ei ole loppua kaikella hänen vaivannäöllänsä, eikä hänen silmänsä saa kylläänsä rikkaudesta. Ja kenen hyväksi minä sitten vaivaa näen ja pidätän itseni nautinnoista? Tämäkin on turhuutta ja on paha asia.

9

4:9
1. Moos. 2:18
Kahden on parempi kuin yksin, sillä heillä on vaivannäöstänsä hyvä palkka. 10Jos he lankeavat, niin toinen nostaa ylös toverinsa; mutta voi yksinäistä, jos hän lankeaa! Ei ole toista nostamassa häntä ylös. 11Myös, jos kaksi makaa yhdessä, on heillä lämmin; mutta kuinka voisi yksinäisellä olla lämmin? 12Ja yksinäisen kimppuun voi joku käydä, mutta kaksi pitää sille puolensa. Eikä kolmisäinen lanka pian katkea.

13Parempi on köyhä, mutta viisas nuorukainen kuin vanha ja tyhmä kuningas, joka ei enää ymmärrä ottaa varoituksesta vaaria. 14

4:14
Ps. 113:7
Luuk. 1:52
Sillä vankilasta tuo toinen lähti tullaksensa kuninkaaksi, vaikka oli hänen kuninkaana ollessaan syntynyt köyhänä. 15Minä näin kaikkien, jotka elivät ja vaelsivat auringon alla, olevan nuorukaisen puolella, tuon toisen, joka oli astuva hänen sijaansa. 16Ei ollut loppua kaikella sillä väellä, niillä kaikilla, joita hän johti; mutta jälkipolvet eivät hänestä iloitse. Sillä sekin on turhuutta ja tuulen tavoittelemista.

5

5 LUKU.

Opetuksia jumalanpalveluksesta ja etenkin lupauksista. Hallitus on maalle hyväksi, vaikka sortoa onkin. Parempi kuin rikkauden tavoittelu on Jumalan lahjojen iloinen nauttiminen.

51

5:1
1. Sam. 15:22
Sananl. 15:8
Sananl. 21:27
Hoos. 6:6
Varo jalkasi, kun menet Jumalan huoneeseen. Tulo kuulemaan on parempi kuin tyhmäin teurasuhrin-anto, sillä he ovat tietämättömiä, ja niin he tekevät pahaa. 1
5:1
Matt. 6:7
Jaak. 1:19
Älä ole kerkeä suultasi, älköönkä sydämesi kiirehtikö lausumaan sanaa Jumalan edessä, sillä Jumala on taivaassa ja sinä olet maan päällä; sentähden olkoot sanasi harvat. 2
5:2
Sananl. 10:14
Sillä paljosta työstä tulee unia, ja missä on paljon sanoja, siinä on tyhmä äänessä.

3

5:3
4. Moos. 30:3
5. Moos. 23:21
Ps. 76:12
Kun teet lupauksen Jumalalle, niin täytä se viivyttelemättä; sillä ei ole hänellä mielisuosiota tyhmiin: täytä, mitä lupaat. 4On parempi, ettet lupaa, kuin että lupaat etkä täytä. 5
5:5
4. Moos. 30:7
Mal. 2:7
Älä anna suusi saattaa ruumistasi syynalaiseksi, äläkä sano Jumalan sanansaattajan edessä: "Se oli erehdys"; miksi pitäisi Jumalan vihastua sinun puheestasi ja turmella sinun kättesi työt? 6Sillä paljot unet ovat pelkkää turhuutta; samoin paljot puheet. Mutta pelkää sinä Jumalaa.

7

5:7
Ps. 82:1
Sananl. 22:8
Kol. 3:25
1. Tess. 4:6
Jos näet köyhää sorrettavan sekä oikeutta ja vanhurskautta poljettavan maakunnassa, niin älä sitä asiaa ihmettele; sillä ylhäistä vartioitsee vielä ylhäisempi, ja sitäkin ylhäisemmät heitä molempia. 8Ja maalle on kaikessa hyödyksi, että viljellyllä maalla on kuningas.

9

5:9
Job 20:18
Job 27:16
Ps. 49:11
Saarn. 4:8
Hagg. 1:6
Joka rakastaa rahaa, ei saa rahaa kylläksensä, eikä voittoa se, joka rakastaa tavaran paljoutta. Sekin on turhuutta. 10Omaisuuden karttuessa karttuvat sen syöjätkin; ja mitä muuta etua siitä on haltijallensa, kuin että silmillään sen näkee? 11Työntekijän uni on makea, söipä hän vähän tai paljon; mutta rikkaan ei hänen yltäkylläisyytensä salli nukkua. 12
5:12
Job 20:20
On raskas onnettomuus, jonka minä näin auringon alla: rikkaus, joka on säilytetty onnettomuudeksi haltijallensa. 13Se rikkaus katoaa onnettoman tapauksen kautta; ja jos hänelle on syntynyt poika, ei sen käsiin jää mitään. 14
5:14
Job 1:21
Job 27:19
Ps. 49:18
1. Tim. 6:7
Niinkuin hän tuli äitinsä kohdusta, niin on hänen alastonna jälleen mentävä pois, samoin kuin tulikin; eikä hän vaivannäöstänsä saa mitään, minkä veisi täältä kädessänsä. 15Raskas onnettomuus tämäkin on: aivan niinkuin hän tuli, on hänen mentävä; ja mitä hyötyä hänellä sitten on siitä, että on vaivaa nähnyt tuulen hyväksi? 16Myös kuluttaa hän kaikki päivänsä pimeydessä; ja surua on hänellä paljon, kärsimystä ja mielikarvautta. 17
5:17
Saarn. 3:12,22
Katso, minkä minä olen tullut näkemään, on hyvää ja kaunista syödä ja juoda ja nauttia hyvää kaiken vaivannäkönsä ohessa, jolla ihminen itseänsä vaivaa auringon alla lyhyinä elämänsä päivinä, jotka Jumala on hänelle antanut; sillä se on hänen osansa. 18
5:18
Saarn. 2:24
Saarn. 3:13
Sekin on Jumalan lahja, jos Jumala kenelle ihmiselle antaa rikkautta ja tavaraa ja sallii hänen syödä siitä ja saada osansa ja iloita vaivannäkönsä ohessa. 19Sillä hän ei tule niin paljon ajatelleeksi elämänsä päiviä, kun Jumala suostuu hänen sydämensä iloon.