Raamattu 1933/-38 (KR38)
11

11 LUKU.

Kaiken maallisen epävakaisuus kehoittaa harkiten ja viisaasti käyttämään kuluvan hetken tarjoamat edut. Ihminen iloitkoon nuoruudessaan.

111Lähetä leipäsi vetten yli,

sillä ajan pitkään sinä saat sen jälleen.

2

11:2
1. Moos. 32:7
Anna osa seitsemälle, kahdeksallekin,

sillä et tiedä, mitä onnettomuutta voi tulla maahan.

3Jos pilvet tulevat täyteen sadetta,

valavat ne sen maahan.

Ja jos puu kaatuu etelää kohti tai pohjoista,

niin mihin paikkaan puu kaatui, siihen se jää.

4Joka tuulta tarkkaa, ei kylvä;

ja joka pilviä pälyy, ei leikkaa.

5

11:5
Job 36:24
Ps. 139:6,14
Saarn. 3:11
Saarn. 7:24
Joh. 3:8
Niinkuin et tiedä tuulen teitä

etkä luitten rakentumista raskaana olevan kohdussa,

niin et myöskään tiedä Jumalan tekoja,

hänen, joka kaikki tekee.

6Kylvä siemenesi aamulla

äläkä hellitä kättäsi ehtoollakaan;

sillä et tiedä, tuoko onnistuu vai tämä

vai onko kumpikin yhtä hyvä.

7Suloinen on valo,

ja silmille tekee hyvää nähdä aurinkoa.

8Niin, jos ihminen elää vuosia paljonkin,

iloitkoon hän niistä kaikista,

mutta muistakoon pimeitä päiviä,

sillä niitä tulee paljon.

Kaikki, mikä tulee, on turhuutta.

9

11:9
Saarn. 12:14
Matt. 12:36
2. Kor. 5:10
Iloitse, nuorukainen, nuoruudessasi,

ja sydämesi ilahuttakoon sinua nuoruusikäsi päivinä.

Vaella sydämesi teitä ja silmiesi halun mukaan;

mutta tiedä: Jumala tuo sinut tuomiolle kaikesta tästä.

10Karkoita suru sydämestäsi

ja torju kärsimys ruumiistasi,

sillä nuoruus ja aamurusko ovat turhuutta.

12

12 LUKU.

Kehoitus muistamaan Jumalaa nuoruuden päivinä. Vertauksellinen kuvaus vanhuuden vaivoista. Saarnaajan jälkimaine. Loppusanoiksi kehoitus jumalanpelkoon.

121

12:1
Ps. 71:17
Ps. 119:9
Ja muista Luojaasi nuoruudessasi,

ennenkuin pahat päivät tulevat

ja joutuvat ne vuodet, joista olet sanova:

2"Nämä eivät minua miellytä";

ennenkuin pimenee aurinko, päivänvalo, kuu ja tähdet,

ja pilvet palajavat sateen jälkeenkin —

3

12:3
1. Moos. 27:1
jolloin huoneen vartijat vapisevat ja

voiman miehet käyvät koukkuisiksi

ja jauhajanaiset ovat joutilaina,

kun ovat menneet vähiin,

ja akkunoista-kurkistelijat jäävät pimeään,

4ja kadulle vievät ovet sulkeutuvat

ja myllyn ääni heikkenee

ja noustaan linnun lauluun

ja kaikki laulun tyttäret hiljentyvät;

5myös peljätään mäkiä,

ja tiellä on kauhuja, ja mantelipuu kukkii,

ja heinäsirkka kulkee kankeasti,

ja kapriisinnuppu on tehoton;

sillä ihminen menee iankaikkiseen majaansa,

ja valittajat kiertelevät kaduilla —

6ennenkuin hopealanka katkeaa

ja kultamalja särkyy

ja vesiastia rikkoutuu lähteellä

ja ammennuspyörä särkyneenä putoaa kaivoon.

7

12:7
1. Moos. 2:7
1. Moos. 3:19
Ps. 31:6
Saarn. 3:20
Luuk. 23:46
Ap. t. 17:25
Ja tomu palajaa maahan,

niinkuin on ollutkin,

ja henki palajaa Jumalan tykö,

joka sen on antanutkin.

8

12:8
Saarn. 1:2
Turhuuksien turhuus, sanoi saarnaaja;

kaikki on turhuutta!

9

12:9
1. Kun. 4:31
Sen lisäksi, että saarnaaja oli viisas,

hän myös opetti kansalle tietoa,

punnitsi, harkitsi ja sommitteli sananlaskuja paljon.

10Saarnaaja koki löytää kelvollisia sanoja,

oikeassa mielessä kirjoitettuja, totuuden sanoja.

11

12:11
Ps. 80:2
Jes. 49:2
Jer. 23:29
Hebr. 4:12
Viisaitten sanat ovat kuin tutkaimet

ja kootut lauseet kuin isketyt naulat;

ne ovat saman Paimenen antamia.

12Ja vielä näiden lisäksi:

Poikani, ota varoituksesta vaari;

paljolla kirjaintekemisellä ei ole loppua,

ja paljo tutkistelu väsyttää ruumiin.

13

12:13
5. Moos. 6:1,24
Loppusana kaikesta, mitä on kuultu, on tämä:

Pelkää Jumalaa ja pidä hänen käskynsä,

sillä niin tulee jokaisen ihmisen tehdä.

14

12:14
Saarn. 11:9
1. Kor. 4:5
2. Kor. 5:10
Ilm. 20:12
Sillä Jumala tuo kaikki teot tuomiolle,

joka kohtaa kaikkea salassa olevaa,

olkoon se hyvää tai pahaa.