3 LUKU.

Profeetan täytyy puhua, koska Herra sitä vaatii. Israelin valitseminen ja rankaiseminen.

3¹Kuulkaa tämä sana, jonka Herra on puhunut teitä vastaan, te israelilaiset, koko sitä sukukuntaa vastaan, jonka minä olen johdattanut Egyptin maasta, sanoen:

²

kaikista maan sukukunnista;

sentähden minä kostan teille

kaikki teidän pahat tekonne.

³Kulkeeko kaksi yhdessä,

elleivät ole keskenänsä sopineet?

⁴Ärjyykö leijona metsässä,

ellei sillä ole raadeltavaa?

Kiljuuko nuori leijona luolastansa,

ellei se ole saalista saanut?

⁵Käykö lintu maassa paulaan,

ellei sen varalle ole pyydystä pantu?

Nouseeko paula maasta

saaliin siihen tarttumatta?

⁶

niin ettei kansa peljästy?

Tahi tapahtuuko kaupungissa onnettomuutta,

jota ei Herra ole tuottanut?

⁷

ilmoittamatta salaisuuttaan

palvelijoillensa profeetoille.

⁸Leijona ärjyy:

kuka ei pelkäisi?

Herra, Herra puhuu:

kuka ei ennustaisi?

⁹Julistakaa Asdodin palatseille

ja Egyptin maan palatseille ja sanokaa:

Kokoontukaa Samarian vuorille ja katsokaa,

mikä suuri meteli on sen keskellä

ja mikä sorto sen sisällä.

¹⁰He eivät ymmärrä tehdä sitä,

mikä oikein on, sanoo Herra;

he kokoovat väkivaltaa ja sortoa palatseihinsa.

¹¹Sentähden, näin sanoo Herra, Herra:

Vihollinen on oleva kaikkialla maassa,

ja hän kukistaa sinun linnoituksesi,

ja sinun palatsisi ryöstetään.

¹²Näin sanoo Herra:

Niinkuin paimen saa pelastetuksi leijonan kidasta

pari sääriluuta tai kappaleen korvaa,

niin pelastuu israelilaisiakin,

niitä, jotka istuvat Samariassa

sohvankulmassa ja kirjosilkkisellä leposijalla.

¹³Kuulkaa ja todistakaa

Jaakobin heimoa vastaan,

sanoo Herra, Herra, Jumala Sebaot:

¹⁴

hänen rikoksensa,

minä kostan myös Beetelin alttareille,

niin että alttarinsarvet hakataan irti

ja putoavat maahan.

¹⁵

talvihuoneen ja kesähuoneen,

ja norsunluuhuoneet kukistuvat,

ja paljoista huoneista tulee loppu,

sanoo Herra.

4 LUKU.

Samarian ylhäisiä naisia, joita verrataan Baasanin lehmiin, on kohtaava rangaistus. Israelin jumalanpalvelus on kelvoton ja kansa parantumaton.

4¹Kuulkaa tämä sana, te Baasanin lehmät,

jotka olette Samarian vuorella,

jotka sorratte vaivaisia

ja runtelette köyhiä,

jotka sanotte herroillenne:

"Tuokaa meille juomista".

²

Totisesti, katso, päivät tulevat teille,

jolloin teidät temmataan ylös koukuilla

ja viimeisetkin teistä kalaongilla.

³

kukin suorinta tietä,

ja teidät heitetään Harmoniin päin,

sanoo Herra.

⁴

ja Gilgaliin ja tehkää vielä enemmän syntiä;

tuokaa aamulla teurasuhrinne,

kolmantena päivänä kymmenyksenne.

⁵

kuuluttakaa, julistakaa vapaaehtoisia lahjoja,

sillä niinhän te haluatte, te israelilaiset,

sanoo Herra, Herra.

⁶

kaikissa teidän kaupungeissanne

ja tuotin leivän puutteen

kaikkiin teidän paikkakuntiinne.

Mutta te ette kääntyneet minun tyköni,

sanoo Herra.

⁷Minä pidätin teiltä sateen,

kun vielä oli kolme kuukautta elonkorjuuseen.

Minä annoin sataa toiselle kaupungille,

mutta toiselle kaupungille en antanut sataa;

toinen pelto sai sadetta,

ja toinen, jolle ei satanut, kuivui.

⁸Ja niin kaksi, kolme kaupunkia

hoippui yhteen kaupunkiin vettä juomaan,

saamatta kyllikseen.

Mutta te ette kääntyneet minun tyköni,

sanoo Herra.

⁹

nokitähkillä ja viljanruosteella;

teidän monet puutarhanne, viinimäkenne,

viikunapuunne ja öljypuunne söi kalvajasirkka.

Mutta te ette kääntyneet minun tyköni,

sanoo Herra.

¹⁰

minä tapoin miekalla teidän nuoret miehenne,

ja teidän ratsunne otettiin saaliiksi;

ja minä annoin löyhkän teidän leireistänne

nousta teidän sieramiinne.

Mutta te ette kääntyneet minun tyköni,

sanoo Herra.

¹¹

teidän seassanne,

niinkuin Jumala hävitti Sodoman ja Gomorran,

ja te olitte kuin tulesta temmattu kekäle.

Mutta te ette kääntyneet minun tyköni,

sanoo Herra.

¹²Sentähden minä teen sinulle, Israel, näin.

Koska minä tämän sinulle teen,

niin valmistaudu, Israel, kohtaamaan Jumalaasi.

¹³

ja luonut tuulen,

joka ilmoittaa ihmiselle,

mikä hänen aivoituksensa on,

joka tekee aamuruskon ja pimeyden

ja joka kulkee maan kukkulain ylitse —

Herra, Jumala Sebaot, on hänen nimensä.

5 LUKU.

Itkuvirsi Israelista. Oikea ja väärä Herran palvelus. Tuleva Herran päivä. Pakkosiirtolaisuus.

5¹Kuulkaa tämä Herran sana,

itkuvirsi, jonka minä viritän teistä,

te Israelin heimo.

²Kaatunut on neitsyt Israel

eikä enää nouse;

hän viruu kaadettuna maassansa,

eikä ole, kuka hänet nostaisi.

³Sillä näin sanoo Herra, Herra:

Kaupunkiin, josta ennen lähti tuhat,

jää jäljelle sata;

ja josta lähti sata,

siihen jää kymmenen jäljelle,

Israelin heimoa.

⁴

Etsikää minua, niin te saatte elää.

⁵

älkää menkö Gilgaliin

älkääkä vaeltako Beersebaan.

Sillä Gilgal viedään pakkosiirtolaisuuteen,

ja Beetel joutuu tuhon omaksi.

⁶Etsikää Herraa, niin te saatte elää,

ettei hän tulena tunkeutuisi Joosefin huoneeseen

ja kuluttaisi sitä

eikä olisi sammuttajaa Beetelillä —

⁷

ja vanhurskauden maahan kukistatte.

⁸

ja muuttaa synkeyden aamuksi

ja pimentää päivän yöksi

ja kutsuu kokoon meren vedet

ja vuodattaa ne maan pinnalle —

Herra on hänen nimensä,

⁹hänen, joka äkisti tuottaa väkevälle hävityksen,

ja niin tulee hävitys linnoitukseen.

¹⁰He vihaavat sitä,

joka portissa oikeutta puoltaa,

ja totuuden puhuja on heille kauhistus.

¹¹

ja otatte häneltä viljaveroa,

niin vaikka te rakennatte taloja hakatusta kivestä,

te ette niissä asu;

vaikka te istutatte ihania viinitarhoja,

te ette niistä viiniä juo.

¹²Sillä minä tiedän,

että teidän rikoksenne ovat monet

ja teidän syntinne raskaat:

te vainoatte vanhurskasta

ja otatte lahjuksia

ja väännätte vääräksi portissa köyhäin asian.

¹³

tänä aikana, sillä se on paha aika.

¹⁴Etsikää hyvää, älkääkä pahaa,

että te eläisitte.

Silloin Herra, Jumala Sebaot,

on oleva teidän kanssanne,

niinkuin te sanotte.

¹⁵

ja saattakaa oikeus voimaan portissa:

ehkäpä Herra, Jumala Sebaot,

armahtaa Joosefin jäännöstä.

¹⁶

Kaikilla toreilla on valitus,

kaikilla kaduilla sanotaan: "Voi! Voi!"

Peltomiehiä kutsutaan surun viettoon

ja itkuvirren taitajia valittajaisiin.

¹⁷

sillä minä käyn sinun keskitsesi,

sanoo Herra.

¹⁸Voi teitä, jotka toivotte

Herran päivän tulemista.

Miksi hyväksi on teille Herran päivä?

Se on oleva pimeys, eikä valkeus —

¹⁹ikäänkuin jos joku pakenisi leijonaa

ja häntä kohtaisi karhu,

tahi joku tulisi kotiin

ja nojaisi kätensä seinään

ja häntä pistäisi käärme.

²⁰Eikö Herran päivä ole pimeys, eikä valkeus,

eikö se ole synkeys, jossa ei valoa ole?

²¹

enkä mielisty teidän juhlakokouksiinne.

²²

polttouhreja ja ruokauhrejanne,

eivät ne minulle kelpaa,

enkä minä katso teidän yhteysuhrienne,

syöttövasikkainne, puoleen.

²³Vie pois minun edestäni virttesi pauhina,

en tahdo kuulla sinun harppujesi soittoa.

²⁴Mutta oikeus virratkoon kuin vesi

ja vanhurskaus niinkuin ehtymätön puro.

²⁵

minulle erämaassa neljänäkymmenenä vuotena,

te Israelin heimo?

²⁶

ja Kijjunin-kuvianne,

tähtijumalaanne,

sitä, jonka te olette itsellenne tehneet.

²⁷Sentähden minä vien teidät

pakkosiirtolaisuuteen

tuolle puolelle Damaskon,

sanoo Herra.

Jumala Sebaot on hänen nimensä.