10¹Vellet, mie toivon koko šytämeštä ta molin Jumalua, jotta Israelin rahvaš pelaštuis. ²Voin tovistua, jotta hyö kaikešša tahotah olla Jumalalla mieleh, vain ei malteta millä keinoin. ³Hyö ei tiijetä, mitein ihmini vois kelvata Jumalalla. Hyö yritetäh kelvata Hänellä Sakonan käškyjä täyttämällä eikä tahota lähtie Jumalan tariččomalla ušontiellä. ⁴Hristossa niätšen pani jo lopun Sakonalla, ta šentäh Jumalalla kelpuau jokahini, ken uškou Häneh.

Pelaššuš on varuššettu kaikilla

⁵Šiitä mitein ihmini kelpuau Jumalalla Sakonan käškyjä täyttämällä, Moissei kirjuttau näin: «Ken ruatau, mitä Sakona käšköy, še šuau šiitä elämän». ⁶Ka šiitä, mitein ihmini kelpuau Jumalalla ušon kautti, šanotah näin: «Elä kyšy omašša šytämeššä: Ken voit noušša taivahah?» – toisin šanuon: tuomah Hristossa muan piällä. ⁷«Eläkä kyšy: Ken voit laškeutuo pohjattomah kaivoh?» – toisin šanuon: käymäh Hristossa ylähyäkši kuollehien joukošta. ⁸No mitäpä Pyhät Kirjutukšet šanotah?

– Jumalan Šana on lähellä šilma,

šiun šuušša ta šiun šytämeššä.

⁹Kun šie šuullaš šanot Iisussua Hospotiksi ta šytämeššäš ušot, jotta Jumala noššatti Hänet kuollehista, šie pelaššut. ¹⁰Kun ihmini šytämeššäh uškou, hiän kelpuau Jumalalla. Kun hiän šuullah šanelou oman ušon, hiän pelaštuu. ¹¹Pyhissä Kirjutukšissa on šanottu: «Ei yksikänä, ken Häneh uškou, jouvu häpieh». ¹²Jevrein ta kreikkalaisen välillä ei ole eruo. Kaikilla on šama Hospoti, ta Hiän äijälti plahosloviu kaikkie, ket kučutah Häntä avukši. ¹³Onhan Pyhissä Kirjutukšissa šanottu: «Jokahini, ken kuččuu avukši Hospotin nimie, pelaštuu».

¹⁴No a mitein ihmiset voitais kuččuo avukši Häntä, keneh ei ušota? Mitein hyö voitais uškuo Häneh, keštä ei ole kuultu? Mitein hyö voitais kuulla, kun kenkänä ei heilä šanele? ¹⁵Ta kenpä šanelis, kun ketänä ei ole toimitettu šanelomah? Pyhissä Kirjutukšissa šanotah: «Kuin ihanat ollah niijen jalat, ket tuuvvah rauhanviesti, niijen, ket tuuvvah iloviesti». ¹⁶Kuitenki kaikin ei toteltu Hyvyä Viestie. Isaijahan šanou: «Hospoti, kenpä uško šiih, mitä meiltä kuuli?» ¹⁷Uško šyntyy, konša Jumalan šana on kuultu. ¹⁸Nyt kyšyn: tosiehko ihmiset ei kuultu šitä šanomua? Tietyšti kuultih. Kirjutukšissa šanotah:

– Šanantuojien iäni kajahti ympäri muailmua,

muan rannoilla šuate lennettih heijän šanat.

– Mie noššan teissä kajehukšen šemmoista kanšua kohen,

kumpani ei ole mikänä kanša,

šytytän teissä vihan tietämättömän rahvahan piällä.

– Ne, ket ei Milma ečitty, löyvettih Miut,

Mie jiävin iččeni niillä, ket ei kyšytty Milma.