Uuši Šana vienankarjalakši (KAR11)
2

Päivännoušupuolen tietäjät

21Konša Iisussa šynty Juutijan Viflejemissä čuari Iirotin2:1 Iiroti oli čuari Iiroti Šuuri. aikana, Jerusalimih tuli päivännoušušta päin tietäjie. Hyö kyšyttih: 2«Missä on Še jevreijen Čuari, kumpani on šyntyn? Myö näkimä, jotta Hänen tähti šytty taivahalla, ta tulima kumartamah Hänellä.» 3Tämän kuultuo čuari Iiroti pöläšty, ta hänen kera pöläšty koko Jerusalimi. 4Hiän kučču luokšeh kaikki rahvahan ylipapit ta sakonanopaštajat2:4 Sakonanopaštajat oltih koulutettuja ta arvovaltasie Pyhien Kirjutukšien šelittäjie. ta tiijušteli heiltä, missä Hristossan pitäis šyntyö. 5Hyö vaššattih: «Juutijan2:5 Juutija oli riimalaini hallinto-aloveh. Riima oli Välimeren alovehen šuuri valtakunta, mi 63 e.Hr.s. vallotti Israelin muan. Viflejemissä, šentäh kun Jumalan viessintuojan kirjašša on šanottu näin:

6– Šie, Viflejemi, Juutan2:6 Juuta tarkottau Vanhan Šanan heimuo ta šen alovehta. muašša

et šuinki ole pienin Juutan linnoista,

šentäh kun šiušta lähtöy Halliččija,

kumpani pitäy huolen Miun rahvahašta Israelista.»

7Šilloin Iiroti kučču peitokkali tietäjät luokšeh ta tiijušteli heiltä, konša tähti oli tullun näkyvih taivahalla. 8Šiitä hiän työnsi tietäjät Viflejemih. Hiän šano: «Mänkyä šinne ta tiijuštakkua tarkkah, missä Vaštašyntyneh on. A kun löyvättä Hänet, niin tulkua šanomah miula, jotta mie niise voisin lähtie kumartamah Hänellä.» 9Čuarin šanat kuultuo tietäjät lähettih matkah. Tähti, kumpani hyö oli nähty šyttyvän taivahalla, kulki heijän ieššä. Kun še tuli šen paikan kohalla, missä Lapši oli, še pietty šiih. 10Tietäjät nähtih tähti ta oikein ihaššuttih. 11Hyö mäntih taloh ta nähtih Lapši ta Hänen Muamo Muarie. Šiitä hyö heityttih muah ta kumarrettih Lapšella, avattih uarrehlippahat ta annettih Hänellä lahjoja: kultua, luatanua ta miirua.

12Unissa Jumala varotti tietäjie mänömäštä Iirotin luokši, ta niin hyö myöššyttih toista tietä omah muah.

Pako Jegiptih

13Tietäjien lähettyö Hospotin anheli näyttäyty unissa Joosefilla ta šano: «Nouše, ota Lapši ta Hänen Muamo matkahaš ta pakene Jegiptih. Pisy šielä šini, kuni en käše šiun myöštyö. Iiroti meinuau löytyä Lapšen ta tappua Hänet.»

14Joosefi nousi, otti Lapšen ta Hänen Muamon ta šamašša yöllä läksi Jegiptih. 15Šielä hiän oli Iirotin kuolomah šuate. Näin kävi toteh še, mitä Hospoti oman viessintuojan kautti oli šanon: «Jegiptistä Mie kučuin Poikani».

Lapšien tappamini Viflejemissä

16Konša Iiroti näki, jotta tietäjät valeheltih häntä, hiän oikein šiänty. Hiän käški tappua Viflejemissä ta šen ympärillä kaikki kakšivuotiset ta šitä nuoremmat poikalapšet. Tämän ikärajan hiän pani tietäjiltä šuatujen tietojen mukah. 17Näin kävi toteh tämä Jumalan viessintuojan Jeremijan einuššuš:

18– Ramašta kuuluu iäni,

itku, valituš ta šuuri karjeh.

Rahil itköy lapšieh

eikä taho vakautuo,

šentäh kun heitä ei enämpi ole.

Jegiptistä tulo

19Konša Iiroti kuoli, Hospotin anheli näyttäyty Jegiptissä Joosefilla unissa 20ta šano: «Nouše, ota Lapši ta Hänen Muamo matkahaš ta myöššy Israelin muah. Ne, ket tahottih tappua Lapši, on jo kuoltu.»

21Joosefi nousi, otti matkah Lapšen ta Hänen Muamon ta läksi Israelin muah. 22Vain kun hiän kuuli, jotta Iirotin poika Arhelai oli tullun tuattoh jälkeh Juutijan čuariksi, hiän ei ruohtin männä šinne. Unissah hiän šai käšyn Jumalalta ta mäni Galileijah. 23Šielä hiän rupesi elämäh linnašša, min nimi oli Nasaretti. Näin kävi toteh Jumalan viessintuojan einuššuš Iisussašta, jotta Häntä ruvetah kuččumah Nasarettilaisekši.

3

Iisussa alottau työn

3–4

Iivana Kaštaja

(Mark. 1:1-8; Luk. 3:1-18; Iiv. 1:19-28)

31Niih aikoih tuli Iivana Kaštaja ta rupesi šanelomah ihmisillä Juutijan tyhjäššä muašša näin: 2«Jättäkkyä riähäššä elämini ta kiäntykkyä Jumalan puoleh, šentäh kun Taivahien Valtakunta on jo tullun lähellä!» 3Juuri Iivana oli še, keštä Jumalan viessintuoja Isaija šano näin:

– Karjujan iäni kuuluu tyhjäššä muašša:

«Raivakkua Hospotilla tie,

tašottakkua Hänellä polut!»

4Iivanalla oli verbl'udan karvašta luajittu vuate ta šen piällä vyötäröllä nahkavyö. Ruokana hänellä oltih rašvakatit ta villimehiläisien mesi. 5Hänen luokši tuli äijän rahvašta Jerusalimista, koko Juutijašta ta Jortanojoven lähišeutuloilta. 6Hyö šanottih omat riähät, ta Iivana kašto hiät Jortanošša.

7Vain kun Iivana näki, jotta monet farisseit3:7 Farisseit oltih jevreiläini sekta. Heilä oltih tärkeitä puhtahuš- ta pyhyššiännöt. ta saddukeit3:7 Pappi Sadokin jälkiläisinä saddukeit kuuluttih korkeimpah papistoh. tultih hänen luo kaššettavakši, hiän šano heilä: «Työ myrkkymavon šikiet! Ken teilä šano, jotta voitta piäššä pakoh Jumalan tulijua vihua? 8Anna tiän elämäštä näkyy, jotta jättijä riähäššä elämisen ta kiäntyjä Jumalan puoleh! 9Ei še auta teitä, jotta oletta Aprahamin lapšie. Mie šanon teilä, jotta Jumala voit näistä kivilöistäki luatie lapšie Aprahamilla. 10Kirveš on jo valmehena puun juurella. Joka puu, mih ei tule hyvyä marjua, kuatah ta lykätäh tuleh.»

11Šiitä Iivana pakasi kaikilla ta šano: «Mie kaššan tiät veješšä, šentäh kun työ tahotta jättyä riähäššä elämisen ta kiäntyö Jumalan puoleh. A Miun jälkeh tulou Toini, ken on milma väkövämpi. Mie en kelpua ni Hänen jalaččija kantamah. Hiän kaštau tiät Pyhäššä Henkeššä ta tulešša. 12Hänellä on kiäššä lapie. Šillä Hiän viskou puimapaikalla vil'l'at, jotta erottua jyvät ruumenista. Jyvät Hiän keryäy omah aittah, a ruumenet polttau tulešša, mi ei konšana šammu.»

Iisussa kaššetah

(Mark. 1:9-11; Luk. 3:21-22)

13Šiitä Iisussa tuli Galileijašta Jortanojovella Iivanan kaššettavakši. 14Iivana pijätteli Häntä ta šano: «Šiun še pitäis miut kaštua, a Šie tulet miun luo kaššettavakši!» 15Iisussa vaštasi hänellä: «Elä pane vaštah. Näin miän pitäy ruatua, jotta täyttäsimä Jumalan oikiemielisen tahon.» Šiitä Iivana myönty kaštamah Iisussan.

16Kaššannan jälkeh Iisussa šamašša nousi veještä. Šilloin taivahat avauvuttih, ta Iivana näki Jumalan Henken, kumpani laškeutu niin kuin kyyhkyni ta ašettu Iisussan piällä. 17Ta taivahista kuulu iäni: «Tämä on Miun armaš Poika, kumpaseh Mie olen mieltyn».

4

Juaveli muanittelou Iisussua

(Mark. 1:12-13; Luk. 4:1-13)

41Šiitä Pyhä Henki vei Iisussan tyhjäh muah juavelin muaniteltavakši. 2Šielä Iisussa pyhitti nelläkymmentä päivyä ta nelläkymmentä yötä, min jälkeh Hänellä tuli nälkä. 3Šilloin muanittelija tuli Hänen luokši ta šano: «Kun Šie kerran olet Jumalan Poika, niin käše näijen kivien muuttuo leiviksi». 4Iisussa vaštasi: «Pyhissä Kirjutukšissa on šanottu: ‘Ei ihmini elä yksistäh leiväštä, vain jokahisešta šanašta, mi lähtöy Jumalan šuušta’».

5Šiitä juaveli vei Iisussan pyhäh linnah, pani Hänet jumalankojin kurkihirrellä 6ta šano Hänellä: «Kun kerran Šie olet Jumalan Poika, niin hyppyä alaš. Onhan Pyhissä Kirjutukšissa šanottu: ‘Jumala käšköy omien anhelien šuojata Šilma. Hyö kannetah Šilma käsilläh, jotta et šatattais jalkuaš kiveh.’» 7Iisussa šano juavelilla: «Šielä on šanottu vieläi näin: ‘Elä kiušua Hospotie, šiun Jumalua’».

8Šiitä juaveli vei Iisussan hyvin korkiella vuaralla, näytti Hänellä muailman kaikki muat ta niijen elot 9ta šano: «Kaiken tämän mie annan Šiula, kun polvistunet miun eteh ta kumartanet miula». 10Šilloin Iisussa šano hänellä: «Mäne pois, šaatana! Pyhissä Kirjutukšissa on šanottu: ‘Hospotilla, omalla Jumalallaš, šiun pitäy kumartua, ta vain Hänellä šiun pitäy sluušie’.»

11Šilloin juaveli jätti Iisussan rauhah. Šamašša Hänen luo tuli anhelija, kumpaset piettih Häneštä huolta.

Iisussa lähtöy Galileijah

(Mark. 1:14-15; Luk. 4:14-15)

12Kun Iisussa šai tietyä, jotta Iivana Kaštaja on pantu tyrmäh, Hiän läksi Galileijah. 13Nasarettih Hiän ei enämpi jiänyn, vain mäni elämäh Kapernaumih, mi on järven rannalla, Savulonin ta Neffalimin heimojen mualla. 14Näin kävi, jotta täytyttäis nämä Jumalan viessintuojan Isaijan šanat:

15– Savulonin mua ta Neffalimin mua meren tien varrella,

Jortanon takani mua,

vierašmualaisien Galileija –

16rahvaš, mi eläy pimieššä,

näki šuuren valon.

Niillä, ket eletäh kuoloman pimieššä muašša,

rupesi loistamah valo.

17Täštä lähtien Iisussa rupesi šanelomah: «Jättäkkyä riähäššä elämini ta kiäntykkyä Jumalan puoleh! Taivahien Valtakunta on lähellä!»

Iisussan enšimmäiset opaššettavat

(Mark. 1:16-20; Luk. 5:1-11)

18Konša Iisussa kulki Galileijanjärven rantua, Hiän näki kakši velleštä, Simonin, kumpaista kučuttih vielä Petriksi, ta hänen vellen Ontrein. Hyö oltih järvellä heittoverkolla kalua pyytämäššä, hyö kun oltih kalaštajat. 19Iisussa šano heilä: «Lähtekkyä Miula matkah. Mie luajin teistä ihmisien kalaštajie.» 20Šamašša hyö jätällettih verkot ta lähettih Iisussan kera.

21Kotvasen matan piäštä Iisussa näki toiset kakši velleštä, Savvatein Juakon ta hänen vellen Iivanan. Hyö oltih veneheššä Savvatei-tuattoh kera verkkoja šelittämäššä. Hiät niise Iisussa kučču. 22Hyö heti jätällettih veneh ta tuatto ta lähettih Iisussan kera.

Iisussan maineh leviey

(Luk. 6:17-19)

23Iisussa käveli joka puolella Galileijašša. Hiän opašti šen šeuvun sinagogoissa, šaneli Hyvyä Viestie Taivahan Valtakunnašta ta parenti rahvašta kaikista tautiloista ta vaivoista. 24Šieltä tieto Häneštä levisi pitin koko Siirijan muata. Hänen luokši tuotih kaikki läsijät: eri tautien ta kipujen vaivuamat, piessojen valtah joutunehet, kuatumatautihiset ta hulvautunehet, ta Hiän piäšti hiät. 25Hänen peräššä kulki šuuri joukko rahvašta. Heitä oli tullun Galileijašta ta Dekapolin šeuvulta, Jerusalimista, Juutijašta ta vieläi Jortanon takuata.