Uuši Šana vienankarjalakši (KAR11)
3

Iisussa valmistautuu omah ruatoh

3:1–4:13

Iivana Kaštaja

(Matv. 3:1-12; Mark. 1:1-8; Iiv. 1:19-28)

31-2Saharein poika, Iivana, šai tyhjäššä muašša viessin Jumalalta. Še tapahtu keisari Tiverijan viijentenätoista halličentavuotena, konša Juutijašša halličči Ponttei Pilatti. Muan nellännekšien piämiehinä oltih nämä: Iiroti3:1-2 Tämä oli Iiroti Antipas. oli Galileijašša, hänen velli Hilippä oli Iturejan ta Trakonitin šeutuloilla, ta Lisanija oli Avilenešša. Ylipappiloina oltih Annas ta Kaijafa. 3Iivana käveli läpi koko Jortanojoven šeuvun ta šaneli rahvahalla, jotta heijän pitäy jättyä riähäššä elämini ta ottua kaššanta. Šiitä heijän riähät prostittais. 4Täštä on kirjutettu Jumalan viessintuojan Isaijan kirjašša näin:

– Karjujan iäni kuuluu tyhjäššä muašša:

«Raivakkua Hospotilla tie.

Tašottakkua Hänellä polut.

5Kaikki notkot pitäy täyttyä,

kaikki vuarat ta termät tašottua.

Mutkikkahat tiet pitäy luatie šuoriksi,

a kiviköt tašasiksi teiksi.

6Kaikin šuahah nähä Jumalan antama pelaššuš.»

7Ihmiset keräyvyttih Iivanan luokši, jotta hiän kaštais hiät. Iivana šano heilä: «Työ kiärmehen šikiet! Ken teilä šano, jotta voitta piäššä pakoh Jumalan tulijašta vihašta? 8Anna tiän elämäštä näkyy, jotta oletta jättän riähäššä elämisen ta kiäntyn Jumalan puoleh! Elkyä ajatelkua: ‘Olemmahan myö Aprahamin lapšie’. Mie šanon teilä: Jumala voit näistä kivilöistäki luatie lapšie Aprahamilla. 9Kirveš on jo valmehena puun juurella. Joka puu, mi ei kanna hyvyä marjua, kuatah ta lykätäh tuleh.»

10Ihmiset kyšyttih Iivanalta: «Mitä miän pitäis ruatua?» 11Hiän vaštasi heilä: «Jokahini, kellä on kakši paitua, antakkah šillä, kellä ei ole yhtäkänä. Ta kellä on ruokua, še jakakkah toisilla.» 12Veronkeryäjieki tuli šinne kaššettavakši. Hyö kyšyttih Iivanalta: «Opaštaja, mitä miän pitäis ruatua?» 13Hiän vaštasi: «Elkyä ottakkua veroja šen enämpyä, mitä tiän on käšetty». 14Saltatat niise kyšyttih häneltä: «A mitäpä miän pitäis ruatua?» Hiän vaštasi heilä: «Elkyä kiskokkua keltänä rahua väkisin elkyäkä varauttelomalla, vain olkua tyytyväiset omah palkkah».

15Rahvaš oli toivon vallašša. Kaikin mietittih Iivanašta: «Šuattaisko hiän olla Hristossa?» 16Iivana šano heilä: «Mie kaššan tiät veješšä, ka tulou milma väkövämpi. Mie en kelpua ni Hänen jalaččien nauhoja kerittämäh. Hiän kaštau tiät Pyhäššä Henkeššä ta tulešša. 17Hänellä on kiäššä lapie. Šillä Hiän viskou puimapaikalla vil'l'at, jotta erottua jyvät ruumenista. Jyvät Hiän keryäy aittah, a ruumenet polttau tulešša, mi ei konšana šammu.»

18Näillä ta monilla muilla šanoilla Iivana opašti rahvašta ta šaneli heilä Hyvyä Viestie. 19No muan nellännekšen piämieštä Iirotie hiän kirosi šentäh, kun še eli velleh naisen Irodiadan kera. Ta kun Iivana moitti Iirotie muuštaki pahašta, 20niin Iiroti ruato vielä šenki, jotta pani Iivanan tyrmäh.

Iisussa kaššetah

(Matv. 3:13-17; Mark. 1:9-11)

21Nyt kun äijän rahvašta oli kaššettu, Iisussa niise kaššettih. Konša Hiän rupesi moliutumah, taivaš avautu, 22ta Pyhä Henki laškeutu Hänen piällä – näkyväisenä, kyyhkysen moisena. Ta taivahašta kuulu iäni, mi šano: «Šie olet Miun armaš Poika. Šiuh Mie olen mieltyn.»

Iisussan šuku

(Matv. 1:1-17)

23Iisussa oli kolmissakymmenissä, konša Hiän alotti oman ruavon. Ihmiset toivottih, jotta Iisussa oli Joosefin poika.

Joosefi oli Elijan poika.

24Elija oli Matfatan poika.

Matfata oli Leevin poika.

Leevi oli Melhein poika.

Melhei oli Jannain poika.

Jannai oli Joosefin poika.

25Joosefi oli Mattafein poika.

Mattafei oli Amosin poika.

Amosi oli Nauman poika.

Nauma oli Jesliman poika.

Jeslima oli Nahhein poika.

26Nahhei oli Maafin poika.

Maafi oli Mattafein poika.

Mattafei oli Semein poika.

Semei oli Josifin poika.

Josifi oli Juutan poika.

27Juuta oli Joanan poika.

Joana oli Risain poika.

Risai oli Sorovavelin poika.

Sorovaveli oli Salafiilin poika.

Salafiili oli Nirein poika.

28Nirei oli Melhein poika.

Melhei oli Addein poika.

Addei oli Kosman poika.

Kosma oli Elmodamin poika.

Elmodami oli Erin poika.

29Eri oli Josien poika.

Josie oli Elijeserin poika.

Elijeseri oli Joriman poika.

Jorima oli Matfatan poika.

Matfata oli Leevin poika.

30Leevi oli Simeonin poika.

Simeoni oli Juutan poika.

Juuta oli Joosefin poika.

Joosefi oli Jonaman poika.

Jonama oli Jeliakimin poika.

31Jeliakimi oli Melean poika.

Melea oli Mainanan poika.

Mainan oli Mattafain poika.

Mattafai oli Nafanan poika.

Nafana oli Tuavitan poika.

32Tuavitta oli Jessein poika.

Jessei oli Ovitin poika.

Oviti oli Voosin poika.

Voosi oli Salmonin poika.

Salmoni oli Naassonin poika.

33Naassoni oli Aminadavin poika.

Aminadavi oli Aramin poika.

Arami oli Esromin poika.

Esromi oli Faresin poika.

Faresi oli Juutan poika.

34Juuta oli Juakon poika.

Juakko oli Issakan poika.

Issakka oli Aprahamin poika.

Aprahami oli Farrin poika.

Farri oli Nahoran poika.

35Nahora oli Seruhan poika.

Seruha oli Ragavan poika.

Ragava oli Falekan poika.

Falekka oli Jeveran poika.

Jevera oli Salin poika.

36Sali oli Kainanan poika.

Kainana oli Arfaksadan poika.

Arfaksada oli Siman poika.

Sima oli Noijan poika.

Noija oli Lamehan poika.

37Lameha oli Mafusalan poika.

Mafusala oli Jenohan poika.

Jenoha oli Jaredan poika.

Jareda oli Maleleilan poika.

Maleleila oli Kainanan poika.

Kainana oli Jenosan poika.

38Jenosa oli Sifan poika.

Sifa oli Aatamin poika.

Aatami oli Jumalan poika.

4

Juaveli muanittelou Iisussua

(Matv. 4:1-11; Mark. 1:12-13)

41Iisussa myöšty Jortanojovelta täytenä Pyhyä Henkie. Henki vei Hänet tyhjäh muah. 2Iisussa oli šielä nelläkymmentä päivyä, ta juaveli muanitteli Häntä. Kaikki nämä päivät Iisussa oli šyömättä, ta kun tämä aika loppu, Hänellä tuli nälkä. 3Šilloin juaveli šano Hänellä: «Kun kerran olet Jumalan poika, niin käše tämän kiven muuttuo leiväkši». 4Iisussa vaštasi hänellä: «Pyhissä Kirjutukšissa on šanottu: ‘Ei ihmini elä yksistäh leiväštä, vain jokahisešta Jumalan šanašta’».

5Šiitä juaveli vei Iisussan korkiella vuaralla, šilmän räpähykšeššä näytti Hänellä kaikki muailman valtakunnat 6ta šano: «Kaikki nämä valtakunnat ta niijen pohasvuot Mie annan Šiula, ne kun niät on annettu miula ta mie voin lahjottua ne kellä tahtonen. 7Kun kumartanet miula, niin kaikki tämä on Šiun.» 8Iisussa vaštasi hänellä: «Jätä Miut, šaatana. Pyhissä Kirjutukšissa on šanottu: ‘Hospotilla, omalla Jumalallaš, šiun pitäy kumartua ta vain Hänellä šiun pitäy sluušie’.»

9Šiitä juaveli vei Iisussan Jerusalimih, pani Hänet jumalankojin kurkihirrellä ta šano Hänellä: «Kun kerran olet Jumalan Poika, niin hyppyä tiältä alaš. 10Onhan Pyhissä Kirjutukšissa šanottu: ‘Jumala käšköy omilla anheliloillah šuojata Šilma. 11Hyö kannetah Šilma käsilläh, jotta et šatattais jalkuaš kiveh.’» 12Iisussa vaštasi juavelilla: «Šielä on šanottu vieläi näin: ‘Elä kiušua Hospotie, šiun Jumaluaš’».

13Kun juaveli oli kaikilla keinoin kuihutellun Iisussua, hiän jätti Häntä kotvakši aikua rauhah.

Iisussan ruato Galileijašša

4:14–9:50

Iisussa alkau ruavon

(Matv. 4:12-17; Mark. 1:14-15)

14Pyhän Henken voimua täytenä Iisussa myöšty Galileijah, ta kohta Häneštä paistih joka puolella. 15Hiän opašti sinagogoissa, ta kaikin kiitettih Häntä.

Kotilinna kieltäytyy Iisussašta

(Matv. 13:53-58; Mark. 6:1-6)

16Iisussa tuli Nasarettih, missä Hiän oli kašvan. Šuovattapäivänä Hiän läksi sinagogah, niin kuin Hänellä oli tapana. Hiän nousi lukomah, 17ta Hänellä annettih Jumalan viessintuoja Isaijan kirja. Hiän avasi kirjan ta löysi paikan, missä oli kirjutettu:

18– Hospotin Henki on Miun piällä,

šentäh kun Hiän voiti4:18 Piiplijan Vanhan Šanan aikana jevreit voijettih pyhävoilla niitä, ketä pantih čuariksi, papiksi ta Jumalan viessintuojakši. Pyhävoi on Pyhän Henken vertauškuva. Miut

šanelomah Hyvyä Viestie köyhillä.

Hiän työnsi Miut auttamah niitä,

kellä on mureh šiämeššä.

Hiän työnsi Miut tiijottamah,

jotta vankit piäššäh tyrmäštä,

šokiet šuahah näkö,

ta ahissetut šuahah oma valta.

19Hiän työnsi Miut šanelomah,

jotta nyt on Hospotin hyväntahon vuosi.

20Šiitä Iisussa pani kirjan kiini, anto šen sinagogan ruatajalla ta istuutu. Kaikki sinagogašša olijat kačottih Häneh. 21Hiän rupesi pakajamah heilä: «Tämä Miun lukoma kirjutuš kävi toteh tänäpiänä tiän korvien kuullen». 22Kaikki ihmiset kiitettih Iisussua ta kummekšittih niitä armon šanoja, mit lähettih Hänen huulilta.

Kuitenki hyö šanottih: «Ka tämähän on vain Joosefin poika!» 23Iisussa šano: «Kohta työ šanotta Miula šananpolven: ‘Liäkäri, parenna iččeš!’ ta tarkotatta šillä: ‘Rua tiäläki, omašša kotilinnašša kaikkie šitä, mitä Šie ruavoit Kapernaumissa, kaikkie, mištä myö olemma kuullun’.» 24Ta Hiän šano vielä: «Šanon teilä toven: yhtänä Jumalan viessintuojua ei pietä arvošša omašša kotilinnašša. 25Uškokkua Milma: Israelissa oli monta leškie Il'l'an aikoina, konša kolme ta puoli vuotta peräkkäh ei ollun vihmua ta koko muah tuli šuuri nälkä. 26No kumminki Il'l'ua ei työnnetty heijän luo, vain työnnettih yhen lešen luo Sareptah, mi on Sidonissa. 27Šamoin Israelissa oli hyvin äijän prokasatautisie Jumalan viessintuojan Jelissein aikoina. No kenkänä heistä ei puhistun tauvistah, vain yksistäh Neemani, kumpani oli siirijalaini.»

28Tämän kuultuo kaikki sinagogašša olijat šiännyttih kovašti. 29Hyö hypättih pistyh ta ajettih Iisussa linnašta, a heijän linna oli vuaralla. Šuatettuo Hänet vuaran jyrkällä rintiellä, hyö meinattih työnnältyä Hänet mänömäh äkkijyrkäštä alaš. 30No Iisussa aštu rahvašjoukošta läpi ta mäni mänöjäh.

Iisussa Kapernaumin sinagogašša

(Mark. 1:21-28)

31Iisussa matkeutu Kapernaumin linnah, mi on Galileijašša. Hiän opašti šielä rahvašta šuovattana. 32Ihmiset kummekšittih Hänen opaššušta, šentäh kun Hiän pakasi niin kuin pakajau še, kellä on valta.

33Sinagogašša oli mieš, kumpasešša oli piessa. Še karjeutu kovalla iänellä: 34«Häh! Mitä Šiula meistä pitäy, Iisussa Nasarettilaini? Tulitko Šie meitä hävittämäh? Mie tiijän, ken Šie olet, Jumalan Pyhä!» 35No Iisussa komenti piessua šanoilla: «Ole iänettäš! Lähe häneštä.» Šiitä piessa pačkasi miehen muah rahvašjoukon keškeh ta läksi häneštä, mitänä pahua hänellä ruatamatta.

36Kaikin pöläššyttih ta ihmeteltih keškenäh: «Mitä pakinoja nämä on? Hänellä on šemmoni voima ta valta, jotta kun Hiän käšköy piessoja, ne lähetäh ihmisistä.» 37Ta niin tieto Iisussašta levisi koko šillä šeuvulla.

Iisussa parentau Simonin anopin ta toisie läsijie

(Matv. 8:14-17; Mark. 1:29-34)

38Iisussa läksi sinagogašta ta mäni Simonin taloh. Simonin anoppi veny šuurešša kuumiešša, ta Iisussalta kyšyttih, jotta voisko Hiän auttua. 39Iisussa kumartu naisen piällä, käški pois kuumetautie, ta še läksi häneštä. Šamašša naini nousi ta rupesi paššuamah heitä.

40Monilla oli koissah läsijie, ken missäki tauvissa. Päiväsen laškies's'a läsijie tuotih Iisussan luo, ta Iisussa pani käteh jokahisen piällä ta parenti hiät. 41Monista läksi piessoja, kumpaset karjuttih: «Šie olet Hristossa, Jumalan Poika!» Ka Iisussa kielti niitä, ei antan niijen paissa, hyö niätšen tiijettih, jotta Hiän on Hristossa.

Iisussa lähtöy Kapernaumista

(Mark. 1:35-39)

42Konša päivä valkosi, Iisussa läksi linnašta ta mäni šemmoseh paikkah, missä ei ollun ketänä. Ihmiset kuitenki lähettih eččimäh Häntä. Hyö löyvettih Hänet ta reisseltih pijätellä Häntä lähtömäštä šieltä. 43No Iisussa šano heilä: «Miun pitäy viijä Hyvyä Viestie Jumalan Valtakunnašta vielä toisihki linnoih. Šitä varoin Miut on työnnetty.» 44Ta niin Hiän šaneli Jumalan šanua Galileijan sinagogoissa.

5

Iisussan enšimmäiset opaššettavat

(Matv. 4:18-22; Mark. 1:16-20)

51Kerran Iisussa šeiso Gennisaretinjärven rannalla Galileijašša. Ihmiset tunkeuvuttih Hänen luokši jotta kuulla Jumalan šanua. 2Iisussa näki kakši venehtä järven rannašša. Kalaštajat oli nouštu venehistä ta huuhottih verkkoja. 3Iisussa mäni yhteh veneheh, kumpani oli Simonin, ta käški hänen šoutua vähäsen loitommakši rannašta. Šiitä Hiän istu veneheššä ta opašti rahvašta.

4Konša Iisussa lopetti pakinan, Hiän šano Simonilla: «Šouva veneh šyvemmällä ta laškekkua apaja veteh». 5Simoni vaštasi Hänellä: «Opaštaja, koko yön myö ruatoma emmäkä šuanun mitänä. No kun kerran Šie käšet, mie vielä lašen verkot.» 6Hyö ruattih niin ta šuatih niin äijän kalua, jotta verkot ruvettih repielömäh. 7Šiitä hyö annettih merkki toisešša veneheššä olijilla tovarissoilla, jotta ne tultais apuh. Ne tultih, ta hyö täytettih molommat venehet kalalla, niin jotta ne oltih uppuomaisillah. 8Konša Simoni Petri näki šen, hiän heittäyty polvusillah Iisussan eteh ta šano: «Hospoti, mäne pois miun luota! Mie olen riähkähini mieš.» 9Hiän ta hänen venehkunta kummekšittih kalašualista ta ihan pöläššyttih, 10šamoin Savvatein Juakko ta Iivana, kumpaset oltih Simonin kalakunnašta. No Iisussa šano Simonilla: «Elä varaja, täštä lähtien šie olet ihmisien kalaštaja». 11Hyö vejettih venehet rantoih, jätettih kaikki ta lähettih Iisussan kera.

Iisussa parentau prokasatautisen

(Matv. 8:1-4; Mark. 1:40-45)

12Eryähäššä linnašša Iisussa näki miehen, kumpani oli prokasatauvin rikkoma. Iisussan nähtyö mieš heittäyty očin Hänen eteh ta rupesi molimah Häntä: «Hospoti, kun vain tahtonet, Šie voit puhistua miut». 13Iisussa ojenti käteh, košetti mieštä ta šano: «Mie tahon. Puhissu.» Šillä kertua tauti läksi mieheštä. 14Iisussa šano hänellä: «Elä vain virka täštä kellänä. Mäne näytä iččeš papilla ta vie Moissein Sakonan mukaset uhrilahjat Jumalalla. Šiitä ihmiset tiijetäh, jotta šie parenit.» 15Nyt Iisussašta paistih jo joka puolella, ta šuuret joukot ihmisie keräyty kuuntelomah Häntä ta parentautumah vaivoista. 16Šilloin Iisussa tuaš läksi rahvahattomih paikkoih moliutumah.

Iisussa parentau hulvautunehen

(Matv. 9:1-8; Mark. 2:1-12)

17Yhtenä päivänä, konša Iisussa oli opaštamašša rahvašta, kuuntelijien joukošša istu farisseita5:17 Farissei kačo šelityštä Matv. 3:7. ta sakonanopaštajie5:17 Sakonanopaštaja kačo šelityštä Matv. 2:4.. Hyö oli tultu kaikista Galileijan ta Juutijan kylistä ta Jerusalimista. Hospotin voima oli Iisussan kera, niin jotta Hiän šuatto parentua ihmisie.

18Šinne tuli miehie, kumpaset kannettih hulvattuo šijalla. Hyö reistattih viijä Hänet pirtin šiämeh ta panna Iisussan eteh. 19Kun hyö rahvašjoukon tähen ei piäšty pirttih, niin nouštih katolla, luajittih reikä kattoh ta šolahutettih voimatoin šijoneh päivineh keški lattiella, juštih Iisussan eteh. 20Kun Iisussa näki heijän ušon, Hiän šano miehellä: «Velli, šiun riähät on prostittu!»

21Šilloin sakonanopaštajat ta farisseit ajateltih: «Ken tämä mieš on? Pitäykö Hiän Iččieh Jumalana, kun tuommoista pakajau? Eihän še kenkänä muu voi prostie riähkie kuin yksistäh Jumala.» 22No Iisussa tiesi heijän mielet ta šano heilä: «Mintäh työ šemmoista piettä šiämeššä? 23Mi on helpompi, šanuoko hulvautunehella: ‘Šiun riähät on prostittu’, vain šanuoko: ‘Nouše ta aššu’? 24Kaččokkua, kun Mie näytän teilä, jotta Ihmisen Pojalla5:24 Ihmisen Poika kačo šelityštä Matv. 8:20. on valta muan piällä prostie riähkie» – Hiän kiänty nyt hulvatun puoleh ta šano hänellä – «šanon šiula, nouše, ota šijaš ta mäne kotihis.»

25Šamašša mieš nousi kaikkien nähen, otti šijan ta läksi kotih. Matateššah hiän kiitti Jumalua. 26Kaikin oltih oikeista oikein ihmeissäh ta kiitettih Jumalua. Pöläššykšissä hyö paistih: «Tänäpiänä myö näkimä šemmoista, mitä ei vois tovekši uškuo».

Iisussa kuččuu Leevin

(Matv. 9:9-13; Mark. 2:13-17)

27Tämän jälkeh Iisussa läksi šieltä ta näki Leevi-nimisen veronkeryäjän, kumpani istu tullissa. Iisussa šano hänellä: «Lähe Miun kera». 28Leevi jätti kaiken, nousi ta läksi Iisussan matkah.

29Leevi luati koissah Iisussalla šuuren kostitukšen. Äijän veronkeryäjie ta muita ihmisie oli šyömäššä hiän kera. 30A sakonanopaštajat ta farisseit töräistih tätä ta valitettih Iisussan opaššettavilla: «Mintäh työ šyöttä ta juotta veronkeryäjien ta muijen riähkähisien kera?» 31Iisussa vaštasi heilä: «Eihän tervehet tarvita liäkärie, vain läsijät. 32En Mie tullun kuččumah oikiemielisie, vain riähkähisie, jotta hyö jätettäis riähäššä elämini ta kiännyttäis Jumalan puoleh.»

Hiävierahat ei pyhitetä

(Matv. 9:14-17; Mark. 2:18-22)

33Iisussalla šanottih: «Iivanan opaššettavat rikeneh pyhitetäh ta moliuvutah, šamoin farisseijen opaššettavat, a Šiun opaššettavat ne vain šyyvväh ta juuvvah». 34Iisussa vaštasi heilä: «Voisijako työ käškie hiäväkie pyhittämäh, kuni šulhani on hiän kera? 35Ka tulou vielä aika, konša šulhani otetah heiltä pois. Šilloin, niinä päivinä hyö pyhitetäh.»

36Iisussa šano heilä vielä peittopakinan: «Kenkänä ei ota tilkkuo uuvvešta vuattiešta, jotta paikata šillä vanhua vuatetta. Šiitähän uuši vuate mänöy pilalla, eikä uuvvešta vuattiešta otettu paikka paššua vanhah vuattieh. 37Ta eihän kenkänä kua uutta viinua käymäh vanhoih nahkavärččilöih. Šilloinhan uuši viina revittäy ne, viina valuu muah ta nahkavärčit pilauvutah. 38Nuori viina pitäy kuatua uuših värččilöih. Šilloin molommat šäilytäh. 39Eikä kenkänä välitä uuvvešta viinašta, kun ollou juonun vanhua. Hiän šanou: ‘Vanha on parempua’.»