Uuši Šana vienankarjalakši (KAR11)
4

Viärät opaššukšet

41Pyhä Henki šanou šelväh, jotta viimesinä aikoina eryähät kieltäyvytäh ušošta ta aletah kuunnella muanittelijie henkijä ta piessojen opaššukšie. 2Niitä levitetäh pyhiksi luatiutujat valehtelijat, kumpasien omahenki on kuin palavalla rauvalla poltettu. 3Hyö kielletäh akottumašta ta mänömäštä miehellä, ta hyö kielletäh šyömäštä eryähie ruokie. No Jumala on antan nämäki šyömiset. Ne, ket ušotah ta tiijetäh tosišanoma, šuahah šyyvvä niitä ruokie Jumalua kiittyän. 4Niätšen kaikki, min Jumala on luatin, on hyvyä. Mitänä šiitä ei tarviče heittyä pois, kun še kiittyän otetah vaštah. 5Jumalan šana ta malittu luajitah še luvallisekši.

Iisussan Hristossan hyvä käškyläini

6Kun näin opaššat vellijä, olet hyvä Hristossan Iisussan käškyläini. Šie iče niise šuat voimua ušon ta oikien opaššukšen šanoista, kumpasien mukah olet elän. 7Jumalattomie ta tyhjänpäiväsie starinoja elä kuuntele, vain totuta iččeš oikieh uškoh. 8Runkon harjottelušta on vain vähäsen hyötyö, ka oikiešta ušošta on hyötyö kaikkeh, šentäh kun še lupuau elämän nykyseššä ta tulijašša ajašša. 9Tämä šana on tosi ta še kannattau ottua vaštah. 10Šitä vaššenhan myö ruamma ta käršimmä ahissukšie, kun panima toivon eläväh Jumalah, kumpani on kaikkien ihmisien Pelaštaja, šemminki uškojien.

11Näitä as's'oja neuvo ta opašša. 12Kenkänä ei šua vähekšie šilma nuoren ijän tähen. Ole uškojilla mallina pakinoissaš ta elämäššäš, toisien tykkyännäššä, henkeššä, ušošša ta puhtahuošša. 13Luve uškojakunnalla Pyhie Kirjutukšie, neuvo ta opašša šini, kuni mie en tule. 14Elä jätä käyttämättä šitä henkellistä lahjua, kumpasen šait Jumalalta tullehen viessin kautti, konša uškojakunnan vanhimmat pantih käteh šiun piällä. 15Pie huolta täštä kaikešta ta rua aina näin, jotta kaikin nähtäis šiun eistymini. 16Kačo tarkkah, mitein elät ta mitä opaššat. Pie kiini näistä neuvoista! Šilloin pelaššat iččeš ta ne, ket kuullah šilma.

5

Ole uškojien kera niin kuin omahisien kera

51Elä kiruo vanhua mieštä kovilla šanoilla, kun neuvo häntä niin kuin tuattuoš, nuorempie miehie niin kuin vellijäš, 2vanhoja naisie kuin muamuoš. Nuorempie naisie neuvo kuin čikkojaš, kaikešša puhtahin mielin.

Pie huolta leškilöistä

3Kunnivoita ta pie huolta leškinaisista, kumpaset on jiäty aivan yksinäh. 4A kun lešellä ollou lapšie tahi punukkoja, niin niijen pitäis enšin opaštuo huolehtimah omašta pereheštä ta makšamah omien vanhempien vaivat. Še on Jumalan mielen mukahista. 5Aivan yksin jiänyt leškinaini panou toivon Jumalah ta omissa malituissa kyšyy Häneltä apuo yötä päivyä. 6A makieta elämyä eläjä leški on jo elyässäh kuin kuollut. 7Muissuta leškilöillä täštä, jotta ihmiset ei piäštäis moittimah heitä. 8Še, ken ei huolehi omahisista ta šemminki omašta pereheštä, on kieltäytyn ušošta. Hiän on pahempi kuin še, ken ei ušo.

9Leškien listoih kelpuau vain šemmoni, ken on täyttän kuušikymmentä vuotta ta ken on ollun vain yhen miehen naisena. 10Listoih šuau ottua vain šemmosen, kenet tunnetah hyvistä ruatoloista, ken on kašvattan lapšie, pitän koissah matkalaisie, peššyn uškovaisien vierahien jalat, auttan hätäh joutunehie ta on starainun ruatua kaikkie muuta hyvyä. 11Nuorempie leškijä elä ota listoih. Heti kun heijän runkon himot piäššäh valtah, hyö vierauvutah Hristossašta ta tahotah männä miehellä. 12Näin heistä tulou viäräpäitä, šentäh kun hyö rikottih še, mitä aikasempah oli luvattu Jumalalla. 13Šiitä vielä joutavina olleššah hyö aletah kierrellä talošta toiseh ta totutah olomah laiskoina. Šen lisäkši hyö kielitelläh ta šotkeuvutah toisien as's'oih, paissah šemmoista, mitä ei šais paissa. 14Šentäh mie tahon, jotta nuoret lešet mäntäis miehellä, šuatais lapšie ta ruattais kotitöitä. Šilloin miän vaššuštajat ei löyvetä meissä mitänä haukuttavua. 15Muutomat lešet niätšen on jo kiännytty aštumah šaatanalla jälkeh. 16Kun kellä uškojista, miehellä tahi naisella, ollou koissa leškijä, hänen pitäy huolehtie heistä. Heijän tähen ei pie vaivata uškojakuntua, jotta še vois pityä huolta aivan yksin jiänehistä leškilöistä.

Uškojakunnan vanhimmat

17Vanhimmat, kumpaset hyvin ohjatah omua uškojakuntua, ollah kakšinkertasen kunnivon arvosie, šemminki ne, ket ruatah Hyvän Viessin šanelijina ta opaštajina. 18Vet Pyhissä Kirjutukšissa šanotah: «Elä šivo puimašša olijan härän šuuta» ta «Ruataja on tienannun oman palkan». 19Elä kuuntele, konša viäritetäh uškojakunnan vanhimpua, kun šitä viärityštä ei tovistane oikiekši kakši tahi kolme tovistajua. 20Riähkäytynehie ihmisie kiruo kaikkien kuullen, jotta toisetki varattais. 21Jumalan ieššä, Hospotin Iisussan Hristossan ieššä ta valittujen anhelien ieššä mie vakotan šilma, jotta elä šie näijen neuvojen mukah. Elä ole kenenkänä puolella eläkä pie yhtä ihmistä toista parempana. 22Elä kiirehä panomah käsieš kenenkänä piällä ta plahoslovimah häntä ruatoh, jotta et šekois toisien riähkih. Šäilytä iččeš puhtahana. 23Elä enämpi juo pal'l'ašta vettä, kun ota vaččaš tähen ta ainasien vaivoješ tähen vähäsen viinuaki.

24Eryähien ihmisien riähät nävytäh kaikilla ta ne viijäh šuorah suutuh, a toisien riähät tullah näkyvih jälešti. 25Šamoin hyvät ruavot nävytäh kaikilla, ta neki, mit ei nävytä, ei voija pisyö peitošša.

6

Orjat ta isännät

61Niijen, ket ollah orjan länkilöissä, pitäy kaikilla keinoin kunnivoittua omie isäntie, jotta Jumalan nimie ta miän opaššušta ei haukuttais. 2Orjien ei pie vähekšie uškovaisie isäntie šen takie, kun hyö ollah uškovellijä. Tämmösie isäntie pitäy paššata vielä paremmin šen takie, kun hyö ruatah hyvyä ta ollah armahie uškovellijä. Tätä kaikkie opašša ta neuvo.

Uško on šuuri rikkahuš

3Ken opaštau toisin kuin mie eikä elä miän Hospotin Iisussan Hristossan tervehien šanojen mukah ta miän ušon opaššukšien mukah, 4še šuurenteliutuu eikä malta mitänä. Hänellä on kovuan šuuri himo riijellä ta kiissellä šanoista. Šemmosešta tulou kajehušta, riitua, pahoja pakinoja, ilkeitä ajatukšie toisista 5ta tyhjänpäiväsie kiistoja mielettömien ihmisien välillä. Nämä kiistelijät on unohettu Hyvän Viessin opaššukšet ta smietitäh, jotta ušolla voit pohattuo. Šemmosista pisy loitompana. 6Uško tosieh onki šuuri rikkahuš, kun vain tyyvvymmä šiih, mitä meilä on. 7Šyntyössä myö emmä tuonun mitänä täh muailmah, ta konša kuolemma, emmä voi viijä tiältä mitänä. 8Kun meilä on ruokua ta vuattiet piällä, niin šiitä meilä riittäkkäh. 9Ne, ket tahotah pohattuo, jouvutah muanitukših ta puututah anšah. Hyö jouvutah monenmoisien mielettömien ta vahinkuo tuojien himojen valtah. Ne vejetäh ihmisie hätäh ta tuhoh. 10Rahanhimo on kaiken pahan juuri. Rahua šuahuštuas's'a monet kiännyttih pois ušošta ta šuatih ičelläh monenmoisie murehie.

Puavilan jälkimmäiset neuvot Timofeilla

11Ka šie, Jumalan ihmini, pisy loitompana kaikešta tämmöseštä! Kuottele elyä oikein ta olla jumalahini, kašva ušošša, ole käršivällini ta leppie. 12Šoji hyvä ušonšota ta voita omakšeš ilmasenikuni elämä. Šiih Jumala šiut kučču, konša šie hyvin šanelit ušoštaš monien tovistajien ieššä. 13Jumala, kaiken elämän antaja, ta Hristossa Iisussa, kumpani Ponttei Pilatin ieššä tovisti omašta ušoštah, olkah miun tovistajina. Tovistakkah hyö, kun mie pyritän šilma näin: 14rua hyväsisti kaikki, mitä šiula on annettu ruattavakši, kuni miän Hospoti Iisussa Hristossa ei tule jälelläh. Šiitä kenkänä ei voi šilma moittie.

15– Kiitetty Jumala, ainut Halliččija,

čuarien Čuari ta isäntien Isäntä,

antau omalla ajallah

Hospotin Iisussan Hristossan jiäviytyö.

16Jumala yksin on kuolomatoin,

Hiän eläy valošša, kumpaista ei šua tulla lähellä.

Häntä yksikänä ihmini ei ole nähnyn eikäi voi nähä.

Hänen on kunnivo ta ilmasenikuni valta. Amin.

17Varota niitä, ket täššä muailmašša ollah pohattoja, jotta hyö ei šuurenteliuvuttais. Kačo, jotta hyö ei pantais omie toivoja epävarmah pohasvuoh, vain eläväh Jumalah. Hiän antau meilä hyväkši mielekši kaikkie kyllitellein. 18Pyritä heitä ruatamah hyvyä, keryämäh pohasvuokši hyvie ruatoja ta šiäštämättä jakamah omie eloja muilla. 19Näin hyö kerätäh ičelläh pohasvuon, mi on hyvä alušta tulijua aikua vaššen, ta niin hyö šuahah omakšeh ilmasenikuni elämä.

20Timofei, pie tallešša še, mi on ušottu šiun huolih! Pisy loitompana jumalattomista ta tyhjistä pakinoista. Eläkä rupie kiistelömäh mistänä, mitä valehellen šanotah tositiijokši. 21Eryähät väitetäh, jotta heilä on še tieto, ta on šentäh ekšytty pois ušošta.

Jumalan armo olkah šiun kera! Amin.