Uuši Šana vienankarjalakši (KAR11)
2

Neuvoja uškojakunnan sluušpah nähen

21Mie neuvon teitä, jotta ennein kaikkie muuta anotta Jumalalta apuo, moliuvutta, luvetta malittuja ta passipoitatta Jumalua kaikkien ihmisien puolešta. 2Moliutukkua čuarien ta kaikkien vallanpitäjien puolešta, jotta myö voisima elyä tyyntä ta rauhallista elošta Jumalua varaten ta arvokkahašti. 3Tämmöni malittu on hyvä ta še on mielehini Jumalalla, miän Pelaštajalla. 4Hiän tahtou, jotta kaikki ihmiset pelaššuttais ta šuatais tietyä, mitä Hyvä Viesti opaštau.

5– On vain yksi Jumala,

ta vain yksi voit yhistyä Jumalan ta ihmisen,

ihmini Hristossa Iisussa.

6Hiän anto oman henkeh makšukši kaikkien puolešta,

näin Hiän tovisti oikieh aikah Jumalan hyväštä tahošta.

7Tämän viessin šanelijakši ta apostoliksi miut on pantu. Mie pakajan totta Hristossan nimeššä, en valehtele. Miut on pantu toisenvierosilla kanšoilla oikien ušon opaštajakši.

8Šentäh mie tahon, jotta miehet joka paikašša moliuvuttais, noššettais käteh Jumalan puoleh puhtahin mielin, ilmain vihua ta mitänä epyälömättä. 9Šamoin tahon, jotta naiset šuoriuvuttais šiivon vuatteih, kaunissettais iččieh šiivošti ta huikieta varaten – ei tukkie pöyhistämällä, ei kultakoruloilla, simčukoilla tahi kallehilla vuatteilla. 10Jumalah uškojilla naisilla paššatah kaunissukšekši hyvät ruavot. 11Naisen pitäy kuunnella opaššušta pakajamatta ta tottelijaisena. 12Mie kiellän naista opaštamašta tahi komentelomašta omua mieštäh. Hänen pitäy elyä hil'l'asena. 13Enšinhän Jumala luati Aatamin ta šiitä vašta Ievan. 14Ta ei šitä Aatamie petetty, kun naini anto pettyä iččeh ta rikko Jumalan käšyn. 15Lapšenšuajana naini kuitenki pelaštuu, kun vain pisynöy ušošša, tykännöy toisie ta elänöy šiivošti pyhyä elämyä.

3

Mimmosena uškojakunnan piämiehen pitäy olla?

31Tämä šana on varmašti totta: ken pyrkiy uškojakunnan piämiehen virkah, še tahtou hyväh ruatoh. 2Uškojakunnan piämiehen pitäy olla šemmoni, keneššä ei ole mitänä moitittavua. Hänen pitäy olla yhen naisen mieš, šelväpäini, vakava, rehellini, hänen pitäy hyvin vaššata vierahie ta olla hyvä opaštaja. 3Hänen ei šua olla viinah mänijä, ei toračču, ei riitelijä, ei oman hyövyn šuahuštaja, vain hyväšanani ta šopusa, ei rahalla ahneh. 4Pitäkkäh hiän hyvyä huolta omašta kotiväještä, kašvattakkah lapšieh, jotta ne oltais tottelijat ta kunnivoitettais kaikkie. 5Kun ken ei šuattane pityä huolta kotiväještäh, niin mitein hiän vois huolehtie Jumalan uškojakunnašta? 6Piämiehenä ei šua olla vašta uškoh kiäntynyt, jotta hiän ei rupieis šuurenteliutumah eikä joutuis suutittavakši yheššä juavelin kera. 7Hänen pitäy olla hyväššä luvušša uškojakunnan ulkopuolella niise, jotta häneštä ei paistais pahua ta jotta hiän ei puuttuis juavelin anšah.

Mimmosina pitäy olla uškojakunnan tijakonien?

8Uškojakunnan tijakonien niise pitäy olla kunnon ihmisie, ei kakšinuamasie. Heijän ei šua tottuo viinah eikä šuahuštua omua hyötyö. 9Heijän pitäy hyvin tietyä miän ušon opaššukšet ta pityä omahenki riähättömänä. 10Heitä niise pitäy enšin tutkie, ta kun heistä ei löyvettäne mitänä moitittavua, hyö šuahah ruatua tijakonina. 11Šamoin heijän naisien pitäy olla kunnon ihmisie, hyö ei šuaha paissa muista pahua. Heijän pitäy olla šelväpäisie ta šemmosie, jotta heih voipi kaikešša uškuo. 12Tijakonin pitäy olla yhen naisen mieš, ta hänen pitäy hyvin huolehtie omista lapšista ta kotiväještä. 13Niitä, ken hoitau tijakonin työn hyvin, pietäh hyväššä luvušša ta hyö voijah rohkiešti paissa ušošta Hristossah Iisussah.

Ušon peittoas's'at

14Tätä kirjuttuas's'a toivon, jotta piäšen ruttoh šiun luokši. 15Ka kun viikoštunen, šuat täštä kirjasešta tietyä, mitein pitäy olla Jumalan kojissa. Še koti on elävän Jumalan uškojakunta, kaiken tositiijon pylväš ta kivijalka. 16Miän pyhän ušon peittoas's'a on šuuri:

– Jumala tuli muailmah ihmisen runkošša,

Henki tovisti, jotta Hiän kelpuau Jumalalla.

Anhelit nähtih Hänet,

Häneštä šaneltih muailman kanšoilla,

Häneh ušottih muailmašša,

Hänet otettih jumalalliseh valoh.

4

Viärät opaššukšet

41Pyhä Henki šanou šelväh, jotta viimesinä aikoina eryähät kieltäyvytäh ušošta ta aletah kuunnella muanittelijie henkijä ta piessojen opaššukšie. 2Niitä levitetäh pyhiksi luatiutujat valehtelijat, kumpasien omahenki on kuin palavalla rauvalla poltettu. 3Hyö kielletäh akottumašta ta mänömäštä miehellä, ta hyö kielletäh šyömäštä eryähie ruokie. No Jumala on antan nämäki šyömiset. Ne, ket ušotah ta tiijetäh tosišanoma, šuahah šyyvvä niitä ruokie Jumalua kiittyän. 4Niätšen kaikki, min Jumala on luatin, on hyvyä. Mitänä šiitä ei tarviče heittyä pois, kun še kiittyän otetah vaštah. 5Jumalan šana ta malittu luajitah še luvallisekši.

Iisussan Hristossan hyvä käškyläini

6Kun näin opaššat vellijä, olet hyvä Hristossan Iisussan käškyläini. Šie iče niise šuat voimua ušon ta oikien opaššukšen šanoista, kumpasien mukah olet elän. 7Jumalattomie ta tyhjänpäiväsie starinoja elä kuuntele, vain totuta iččeš oikieh uškoh. 8Runkon harjottelušta on vain vähäsen hyötyö, ka oikiešta ušošta on hyötyö kaikkeh, šentäh kun še lupuau elämän nykyseššä ta tulijašša ajašša. 9Tämä šana on tosi ta še kannattau ottua vaštah. 10Šitä vaššenhan myö ruamma ta käršimmä ahissukšie, kun panima toivon eläväh Jumalah, kumpani on kaikkien ihmisien Pelaštaja, šemminki uškojien.

11Näitä as's'oja neuvo ta opašša. 12Kenkänä ei šua vähekšie šilma nuoren ijän tähen. Ole uškojilla mallina pakinoissaš ta elämäššäš, toisien tykkyännäššä, henkeššä, ušošša ta puhtahuošša. 13Luve uškojakunnalla Pyhie Kirjutukšie, neuvo ta opašša šini, kuni mie en tule. 14Elä jätä käyttämättä šitä henkellistä lahjua, kumpasen šait Jumalalta tullehen viessin kautti, konša uškojakunnan vanhimmat pantih käteh šiun piällä. 15Pie huolta täštä kaikešta ta rua aina näin, jotta kaikin nähtäis šiun eistymini. 16Kačo tarkkah, mitein elät ta mitä opaššat. Pie kiini näistä neuvoista! Šilloin pelaššat iččeš ta ne, ket kuullah šilma.