Uuši Šana vienankarjalakši (KAR11)
2

Puavilan ruato Fessalonikašša

21Vellet, työ iče tiijättä, jotta miän käynti tiän luona ei männyn tyhjäh. 2Työhän tiijättä, mimmosih muokkih myö joutuma ennein šinne tuluo Hilipissä ta mitein meitä šielä kiušattih. Kuitenki Jumala anto meilä rohkevutta tuuvva teilä Hänen Hyvä Viesti, vaikka meitä šuurešti vaššuššettih. 3Konša myö kučumma ihmisie uškomah, myö emmä viäristele as's'oja. Miän pakinat ei noušša pakanašta mieleštä, emmäkä myö muanita ketänä. 4Jumala kaččo miät pätöviksi viemäh Hyvyä Viestie, ta niin myö ni šanelemma šitä. Täššä ruavošša myö emmä taho olla ihmisillä mieliksi kun Jumalalla, kumpani tutkiu miän šytämet. 5Emmä ole konšana tahton ukotie kellänä, šen työ tiijättä. Emmäkä ole peitočči ahnuštan mitänä, šen Jumala tovistau. 6Myö emmä ole kuotellun šuaha passipoja ihmisiltä, emmä teiltä emmäkä muilta, 7vaikka Hristossan apostoliloina myö oisima voinun näyttyä, mitein tärkeitä olemma. Kuitenki tiän luona ollešša myö olima leppeitä niin kuin muamo, kumpani lellittäy omie lapšie. 8Myö tykkäsimä teitä niin helläšti, jotta olima valmehet antamah teilä Jumalan Hyvän Viessin lisäkši oman iččenä. Niin armahie työ meilä olija. 9Vellet, työ varmašti muissatta, mitein myö staraiččima ruatua ta näkimä vaivua. Konša šanelima teilä Jumalan Hyvyä Viestie, tienasima šen rinnalla yötä päivyä omua elätyštä, jotta emmä ois ollun tiän vaivana. 10Työ, ta Iče Jumala, oletta tovistajina, mitein puhtahat ta oikiemieliset myö olima teitä uškovaisie kohen. Meissä ei ollun mitänä moitittavua. 11Työ tiijättä, jotta myö pitimä teitä niin kuin tuatto omie lapšie. 12Myö neuvoma ta rohkistima teitä ta molima, jotta eläsijä Jumalalla kelpuavah tapah. Hiän kuččuu teitä omah Valtakuntah ta jumalalliseh valoh.

13Myö vaipumatta kiitämmä Jumalua vieläi šiitä, jotta työ ottija vaštah Jumalan šanan, kumpasen kuulija meiltä. Työ ottija šen vaštah, ei ihmisien šanana kun Jumalan šanana – mi še tovella onki. Ta še šana ruatau omua ruatuoh teissä, kumpaset ušotta. 14Teilä, vellet, kävi niin kuin Juutijašša olijilla Jumalan uškojakunnilla, kumpaset ollah Iisussašša Hristossašša. Tiän omat muanmiehet on pietty teitä yhtä pahoin kuin jevreit šikäläisie uškojie. 15Jevreit tapettih Hospoti Iisussa ta Jumalan viessintuojat, ta meitä niise hyö ajeltih. Hyö ei olla Jumalalla mielehiset ta ollah kaikkien ihmisien vihamiehie. 16Hyö reisselläh eštyä meitä pakajamašta toisenvierosilla kanšoilla šitä šanua, mi voipi hiät pelaštua. Näin hyö täytetäh omien riähkien aštieta. Ka nyt Jumalan viha viimein tavottau hiät.

Puavila tahtou käyvä Fessalonikašša

17Vellet, kun myö joutuma olomah teistä kotvasen aikua erošša, niin työ kuitenki olija miän šytämeššä, vaikka šilmillä emmä teitä nähnyn. Myö kovašti kaipasima teitä ta miän himotti teitä nähä. 18Šentäh meinasima tulla käymäh tiän luo – miula, Puavilalla, oli montaki kertua meininki tulla – ka šaatana pijätteli meitä. 19Juuri työ oletta miän toivo, ilo ta ylpevyš miän Hospotin Iisussan Hristossan ieššä, konša Hiän tulou. 20Teistä myö šuamma kunnivuo ta iluo.

3

31Kun emmä voinun enämpi keštyä eruo, piättimä iče jiähä Afiinah, 2a tiän luo työnsimä Timofein. Timofei on miän uškovelli ta Jumalan ruatotovarissa, kumpani yheššä miän kera šanelou Hyvyä Viestie Hristossašta. Työnsimä hänet lujentamah teitä ta rohkistamah ušošša, 3jotta kenkänä teistä ei horjuis nykysissä ahissukšissa. Vet työ tiijättä, jotta tämä on miän oša. 4Tiän luona ollešša, myö jo ieltäpäin pakasima, jotta meitä ruvetah ajelomah. Ta juštih niin käviki, niin kuin tiijättä. 5Šentäh en keštän pitemmälti, ka työnsin Timofein tiijuštamah, pisyykö tiän uško lujana. Mie niät varasin, jotta muanittaja šai tiät muanittua, ta kaikki miän staraimini mänöy tyhjäh.

6Nyt Timofei on tullun tiän luota jälelläh tänne ta tuonun meilä hyvie uutisie tiän ušošta ta toini toisen tykkyämiseštä. Hiän šano, jotta työ muisteletta meitä aina hyvällä ta ikävöičettä meitä kuin ni myö teitä. 7Vellet, kaikkien miän vaivojen ta ahissukšien kešeššä viesti tiän ušošta anto meilä rohkevutta. 8Nyt myö voimma tuaš elyä ielläh, kun kerran työ pisyttä lujašti Hospotissa. 9Mitein voisima tarpehekši kiittyä Jumalua teistä ta kaikešta šiitä ilošta, mi meilä on Jumalan ieššä tiän vuokši? 10Yötä päivyä myö täyveštä šytämeštä moliuvumma, jotta šaisima nähä teitä ta voisima antua teilä šen, mitä vailla tiän uško vielä on.

11Iče Jumala, miän Tuatto, ta miän Hospoti Iisussa Hristossa avakkah meilä tien tiän luo. 12Lisäkkäh Hospoti teilä aina vain enämmän toini toisen ta kaikkien ihmisien tykkyämistä. Tykäkkyä työ heitä, niin kuin myö tykkyämmä teitä. 13Lujentakkah Hospoti tiän šytämet, jotta ne oltais pyhät ta vijattomat miän Jumalan ta Tuaton ieššä, konša miän Hospoti Iisussa Hristossa tulou kaikkien omien pyhien kera. Amin.

4

Jumalan tahon mukani elämä

41Ta vielä, vellet! Työ oletta opaštun meiltä, mitein pitäy elyä, jotta oisija Jumalalla mieleh. Ta juštih niinhän työ elättäki. Hristossan Iisussan nimeššä myö kuitenki molimma ta vakotamma teitä staraimah vielä enämmän. 2Työhän muissatta, mitä Hospotin Iisussan käškyjä myö antoma teilä. 3Jumalan tahto on, jotta teistä tulis pyhie. Elkyä käykyä huorih! 4Jokahini teistä opaštukkah pitämäh omua runkuo kurissa, pitäkkäh hiän šen pyhänä ta kunnivošša. 5Elkyä antakkua omua runkuo himon tulen valtah niin kuin ruatah toisenvieroset rahvahat, kumpaset ei tunneta Jumalua. 6Elkäh kenkänä teistä näissä as's'oissa ruatakkah šitä, mi on kiellettyö, elkäh hiän ruatakkah mitänä pahua omalla uškovellelläh. Hospoti tašuau kaikešta šemmosešta, niin kuin olemma teilä jo ennein šanon ta varottan. 7Jumala niät ei šitä vaššen kuččun meitä, jotta eläsimä riähäššä, kun kučču pyhäh elämäh. 8Šentäh še, ken kieltäytyy näistä neuvoloista, ei kieltäyvy ihmiseštä vain Jumalašta, kumpani antau meilä Pyhän Henken.

9Uškovellien tykkyämiseštä teilä ei tarviče kirjuttua, šentäh kun Jumala Iče opašti tiät tykkyämäh toini toista. 10Työ vet tykkyättä kaikkie uškovellijä koko Makedonijašša. Myö kuitenki pyritämmä teitä, vellet, tykäkkyä toini toista vielä lujempah. 11Yrittäkkyä kaikin voimin elyä vakavašti. Hoitakkua omat as's'at ta omin käsin tienakkua oma elätyš, niin kuin myö olemma käšken. 12Tällä keinoin kun elättä, niin ulkopuolisetki kunnivoitetah teitä. Ta työ iče että tarviče apuo keltänä.

Konša Hospoti tulou?

13Vellet, mie tahon šelittyä teilä, mitein käyt niillä, ket kuoltih Hristossah uškuon. Šilloin teilä ei ois pahua mieltä niin kuin noilla toisilla, kumpasilla ei ole toivuo. 14Myö ušomma, jotta Iisussa kuoli ta nousi kuollehista. Šamoin ušomma, jotta konša Iisussa tulou, Jumala tuou Hänen kera jälelläh elämäh ne, ket kuoltih ušošša Iisussah. 15Šanomma teilä šen, mitä Hospoti on šanon: Myö elošša olijat, kumpaset jiämmä tänne Hospotin tulentah šuate, emmä kerkie Hänellä vaštah ennein kuollehie. 16Konša ylianheli karjahtau käšyn ta Jumalan torvi toitottau, šiitä Iče Hospoti laškeutuu taivahašta. Enšin nouššah eloh ne, ket kuoltih Hristossah uškojina. 17Šiitä miät, kumpaset olemma vielä elošša, olemma näillä ilmoilla, temmatah yheššä hiän kera pilvissä yläilmoih Hospotilla vaštah. Ta niin myö šuamma aina olla Hospotin kera. 18Rohkistakkua toini toista näillä šanoilla.