Jeesuksen toiminta Jerusalemissa
11–12
111Jeesus ja hänen oppilaansa lähestyivät Jerusalemia. Tullessaan Öljymäen rinteelle, Betfagen ja Betanian kylien edustalle, Jeesus pyysi kahta oppilastaan menemään edeltä. 2Hän sanoi heille: »Menkää edessä näkyvään kylään. Kun olette perillä, löydätte kiinni sidotun aasinvarsan, jonka selässä kukaan ei ole istunut. Ottakaa varsa ja tuokaa se tänne. 3Jos joku ihmettelee puuhianne, sanokaa, että Herra tarvitsee sitä, mutta eläin palautetaan kyllä pian.»
4Oppilaat lähtivät ja löysivät kujalta varsan oven eteen sidottuna. He irrottivat sen ja ottivat mukaansa. 5Paikallaolijat ihmettelivät: »Mitä te oikein teette? Miksi viette varsan?» 6He vastasivat niin kuin Jeesus oli käskenyt, ja heidän annettiin mennä. 7Oppilaat toivat varsan Jeesukselle ja heittivät vaatteitaan sen selkään. Sitten Jeesus nousi ratsaille. 8Ihmiset kunnioittivat Jeesuksen tuloa levittämällä tielle vaatteitaan ja lehviä, joita he katkoivat tienvarresta. 9Väkeä kulki Jeesuksen edellä ja perässä. Ihmiset riemuitsivat:
– Hoosianna! Ylistys Jumalalle!
Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä!
10Siunattu olkoon isämme Daavidin valtakunta, joka nyt tulee!
Hoosianna, ylistetty olkoon Jumala taivaan korkeudessa!
11Niin Jeesus saapui Jerusalemiin. Hän meni temppelialueelle ja katseli kaikkea, mitä ympärillä oli. Koska oli jo myöhä, hän lähti 12 oppilaansa kanssa yöksi Betaniaan.
12Seuraavana päivänä Jeesus ja oppilaat lähtivät Betaniasta. Pian Jeesukselle tuli nälkä. 13Hän näki kauempana viikunapuun, joka oli lehdessä. Hän meni katsomaan, löytyisikö siitä hedelmiä. Hän kuitenkin löysi pelkkiä lehtiä, koska vielä ei ollut satokausi. 14Silloin Jeesus kirosi puun: »Kukaan ei saa enää ikinä syödä sinun hedelmiäsi!» Jeesuksen oppilaat kuulivat tämän.
15Jeesus ja hänen oppilaansa tulivat Jerusalemiin. Ensi töikseen Jeesus meni temppelialueelle ja alkoi häätää myyjiä ja ostajia pois. Hän kaatoi rahanvaihtajien pöydät ja kyyhkysenmyyjien tuolit 16eikä antanut kenenkään kantaa tavaroita temppelialueen läpi. 17Hän opetti ihmisiä: »Pyhissä kirjoituksissahan sanotaan: Minun temppelini on rukouspaikka kaikille kansoille’. Mutta te olette tehneet siitä rosvojen luolan!»
18Ylipapit ja oppineet kuulivat tämän ja miettivät, miten tappaisivat Jeesuksen. He pelkäsivät häntä, sillä Jeesuksen opetus oli tehnyt kansaan syvän vaikutuksen.
19Illan tultua Jeesus lähti oppilaineen kaupungin ulkopuolelle.
20Seuraavana aamuna Jeesus kulki oppilaidensa kanssa viikunapuun ohi. He näkivät, että puu oli kuivettunut juuriaan myöten. 21Silloin Pietari muisti, mitä oli tapahtunut. Hän sanoi Jeesukselle: »Opettaja, katso! Tuo on se puu, jonka kirosit. Nyt se on kuivettunut.» 22Jeesus vastasi: »Uskokaa ja luottakaa Jumalaan. 23Asia on näin: tätä vuortakin voi käskeä nousemaan paikaltaan ja heittäytymään mereen. Niin myös tapahtuu, kunhan vain ei epäile sydämessään vaan luottaa siihen, että asia käy toteen. 24Siksi sanon teille: Mitä ikinä rukouksessa pyydättekin, uskokaa, että olette jo saaneet sen. Silloin se on teidän. 25Ja kun seisotte rukoilemassa, antakaa anteeksi kaikki, mitä teillä on muita ihmisiä vastaan. Silloin myös Taivaallinen Isänne antaa teidän rikkomuksenne anteeksi.» 2611:26 Jae 26 ei kuulu Markuksen evankeliumin alkuperäiseen tekstiin. Sitä ei siksi ole evankeliumin parhaissa muinaisissa käsikirjoituksissa. Se on lisätty tähän jakeen Matt. 6:15 perusteella.
27Jeesus palasi oppilaineen Jerusalemiin. Kun hän käveli temppelialueella, ylipapit, oppineet ja kansan vanhimmat tulivat hänen luokseen. 28He kysyivät: »Mikä oikeus sinulla on toimia näin? Kuka sinulle on antanut valtuudet kaikkeen tähän?» 29Jeesus vastasi: »Minullakin on teille kysymys. Vastatkaa te ensin. Sen jälkeen saatte tietää valtuuksistani. 30Kertokaahan, oliko Johanneksen kaste peräisin taivaasta vai ihmisistä. Mitä sanotte?»
31Miehet neuvottelivat keskenään: »Jos väitämme, että kaste on peräisin taivaasta, Jeesus pääsee kysymään, miksemme sitten uskoneet häntä. 32Vastaisimmeko sitten, että kaste on peräisin ihmisistä?» Niin he eivät kuitenkaan uskaltaneet vastata, sillä kansan mielestä Johannes oli todella ollut Jumalan sanoman välittäjä. 33Lopulta he vastasivat: »Emme tiedä.» Silloin Jeesus sanoi: »Siinä tapauksessa minäkään en kerro teille, millä oikeudella minä toimin.»