Davvisámegiel Biibbal 2019 (Biibbal)
12

Hearrá moaráhuvvá Mirjamii ja Aronii

121Mirjam ja Aron moittiiga Mosesa dan nubialaš nissona dihte gean son lei váldán áhkkán. Son lei oainnat váldán áhkkánis nubialaš nissona. 2

12,2
2 Mos 15,20
Mi 6,4
Soai dajaiga: “Leago Hearrá sárdnon duššefal Mosesii? Iigo son leat sárdnon maiddái munnuide?” Ja Hearrá gulai dan. 3Muhto Moses lei hui vuollegaš olmmoš, vuollegeabbo go oktage eará olmmoš eatnama alde.

4Fáhkkestaga Hearrá celkkii Mosesii, Aronii ja Mirjamii: “Mannet buot golmmas almmustusgoađi lusa!” Go sii manne dohko, 5

12,5
11,25
de Hearrá njiejai balvabácci siste, čuoččastii goahteuksanjálbmái ja rávkkai Arona ja Mirjama, ja soai loaiddasteigga ovdan. 6Hearrá celkkii:

Gulli mu sániid!

Jos din gaskkas lea profehta,

de mun almmustuvan

sutnje oainnáhusas,

sártnun sutnje niegus.

7

12,7
Hebr 3,2
Nu in sártno Mosesiin, bálvaleddjiinan,

mun lean oskkildan sutnje

oppa iežan viesu.

8

12,8
2 Mos 33,11
5 Mos 34,10
1 Kor 13,12
Suinna mun sártnun muođus muhtui,

njuolga, in árvádusaiguin.

Son oažžu oaidnit Hearrá hámi.

Manne doai eahppi dalle ballan láitimis

Mosesa, mu bálvaleaddji?

9Hearrá moarri cahkiidii sudno vuostá, ja son manai eret. 10
12,10
5 Mos 24,9
Go balva lei gáidan eret goađis, de spihtáldávda lei dahkan Mirjama vielgadin dego muohta. Aron jorgalii Mirjama guvlui, ja go son oinnii ahte Mirjamis lei spihtáldávda, 11de son dajai Mosesii: “Hearrán, atte ándagassii, ale ráŋggáš munno dan suttu dihte maid dagaime jallavuođas. 12Ale goit divtte Mirjama leat dego jápma ohki man oažži lea belohahkii guohcagan go dat boahtá eatnis goaŧus.” 13Moses čuorvvui Hearrá: “Vuoi, mu Ipmil! Dearvvašmahte datte su!” 14
12,14
3 Mos 13,46
Hearrá celkkii Mosesii: “Jos su áhčči livččii čolgadan su muođuid njeaiga, iigo son dalle galggaše heahpanaddat čieža beaivvi? Son galgá biddjojuvvot siidda olggobeallái čieža beaivái, ovdal go son luitojuvvo siidii.”

15De Mirjam biddjojuvvui siidda olggobeallái čieža beaivái, iige álbmot vuolgán johtui ovdal go Mirjam lei luitojuvvon siidii. 16

12,16
10,12
Dasto álbmot vulggii Haserotis ja luoitalii Paranmeahccái.

13

Israellaččat iskkadit Kanaana

131Hearrá sártnui Mosesii: 2

13,2
5 Mos 1,22
“Vuolggat olbmáid iskkadit Kanaana, dan eatnama maid mun attán israellaččaide. Vuolggahehket dohko ovtta olbmá guđege čearddas; juohkehaš sis galgá leat oaivámuš.”

3Moses vuolggahii iskkadeddjiid Paranmeahcis, nugo Hearrá lei rávven. Sii buohkat ledje israellaččaid oaivámuččat. 4Dát ledje sin namat: Rubena čearddas Šammua, Sakkura bárdni, 5Simeona čearddas Šafat, Hori bárdni, 6

13,6
Jos 14,6č
Juda čearddas Kaleb, Jefunne bárdni, 7Isaskara čearddas Jigal, Josefa bárdni, 8Efraima čearddas Hosea, Nuna bárdni, 9Benjamina čearddas Palti, Rafu bárdni, 10Sebulona čearddas Gaddiel, Sodi bárdni, 11Josefa bártni Manasse čearddas Gaddi, Susi bárdni, 12Dana čearddas Ammiel, Gemalli bárdni, 13Ašera čearddas Setur, Mikaela bárdni, 14Naftali čearddas Nahbi, Vofsi bárdni, 15ja Gada čearddas Geuel, Maki bárdni. 16
13,16
Matt 1,21
Dát ledje dat olbmát geaid Moses vuolggahii iskkadit eatnama. Moses gohčui Hosea, Nuna bártni, Josuan.

17Go Moses vuolggahii olbmáid iskkadit Kanaana, de son dajai sidjiide: “Mannet Negevii ja doppe de várreeatnamii. 18Geahčadehket makkár eanan dat lea, leago álbmot doppe gievra vai rašši, leatgo olbmot uhccán vai ollu. 19Gehččet leago eanan buorre vai heittot ja ássetgo dan olbmot siiddain vai ladnegávpogiin? 20Gehččet leago eanan šattolaš vai guorbbas ja šaddetgo doppe muorat vai eai? Lehket roahkkadat ja buktet mielddádet dan eatnama šaddosiid.” Lei oainnat dat áigi jagis go vuosttaš viidnemuorjjit láddet.

2113,21 Sinmeahcci Kanaana rájá alde, Negeva lulábealde. Nubbi Sinmeahcci lea namuhuvvon 2 Mos 16,1č. Lebo-Hamat Aramealaš riika Hamata lullerájá lahka. aramealaččat.Olbmát manne iskkadit eatnama ja vádjoledje Sinmeahcis Lebo-Hamata guvlui Rehoba rádjái. 22

13,22
1 Mos 13,18
5 Mos 1,28
9,2
13,22 Soan gávpot Niletnonjálmmis (Tanis), dovddus čáppa visttiidis dihte.Sii manne Negeva rastá ja bohte Hebronii, gos ásse anaklaččat Ahiman, Šešai ja Talmai. Hebron lei huksejuvvon čieža jagi ovdal go Soan Egyptas.

2313,23 Eškolleahki hebreagillii eškol mearkkaša “viidnemuorjegihppu”.Dasto sii bohte Eškolleahkái ja čuhppe doppe viidnemuorraoavssi mas lei okta áidna muorjegihppu. Dat lei nu lossat ahte guokte olbmá fertiiga guoddit dan guoddinholgga veagas. Sii válde mielddiset maiddái granáhtaehpeliid ja fiikoniid. 24Dat báiki gohčoduvvui Eškolleahkin dan viidnemuorjegihpu mielde maid israellaččat doppe čuhppe.

25Go olbmát ledje iskkadan eatnama njealljelogi beaivvi, de sii vulge ruoktot 26ja bohte Mosesa, Arona ja Israela searvegotti lusa Kadešii Paranmeahccái. Sii čilgejedje sudnuide ja oppa searvegoddái iežaset mátkki ja čájehedje sidjiide dan eatnama šaddosiid. 27

13,27
2 Mos 3,8
Sii muitaledje Mosesii: “Mii manaimet dan eatnamis gosa don min vuolggahit, ja dan eatnamis golgá mielki ja honnet. Geahča dan šaddosiid! 28Muhto álbmot mii ássá doppe, lea gievra, ja gávpogat leat stuorra ladnegávpogat. Mii oinniimet doppe maiddái anaklaččaid. 29Negevis ásset amaleklaččat, várreeatnamis hetlaččat, jebuslaččat ja amorlaččat ja áhpegáttis ja Jordana siste kanaanlaččat.”

30

13,30
14,6č
Álbmot nimmorišgođii Mosesa vuostá, muhto Kaleb geahččalii lotkkodahttit sin ja dajai: “Vulgot dohko ja váldot eatnama oapmineamet, mii vissásit vuoitit.” 31Muhto olbmát geat ledje fitnan doppe suinna, dadje: “Eat mii sáhte fallehit dan álbmoga, sii leat gievrrabut go mii.” 32Sii gilve bahás ságaid israellaččaid gaskii dan eatnama birra maid ledje iskkadan. Sii dadje: “Dat eanan man čađa mii manaimet ja maid iskkadeimmet, loaktá iežas ássiid. Buot olbmot geaid doppe oinniimet, ledje stuorrát ja gievrrat. 33
13,33
5 Mos 9,2
Mii oinniimet doppe maiddái jiehtanasaid, jiehtanasmahtosaš anaklaččaid. Iežamet mielas mii leimmet sin ektui dego rásselohkut, ja dakkárat mii leimmet várra sin mielasge.”

14

Álbmot stuibmida

141

14,1
21,5
5 Mos 1,26č
De álbmot bárgugođii ja čierui geažos ija. 2
14,2
2 Mos 16,3
Buot israellaččat nimmoredje Mosesa ja Arona vuostá ja dadje sudnuide: “Vare mii livččiimet jápmán Egyptii dahje dán meahccái! 3Manne Hearrá doalvu min dan eatnamii gahččat miehkkái, ja min nissonat ja min mánát šaddet vašálačča sálašin. Buoret livččii máhccat Egyptii.” 4Sii dadje guhtet guoibmáseaset: “Mii válljet ođđa jođiheaddji ja máhccat Egyptii!”

5Dalle Moses ja Aron luoitádeigga muđolassii eatnamii israellaččaid ovdii geat ledje čoagganan dasa. 6

14,6
13,30
14,6 gaikkodeigga biktasiiddiska morraša dahje suorganeami mearka. ▶ moraštanvierut.Muhto Josua, Nuna bárdni, ja Kaleb, Jefunne bárdni, geat leigga leamaš iskkadeamen eatnama, gaikkodeigga biktasiiddiska 7ja dajaiga israellaččaide: “Eanan maid mii finaimet iskkadeamen, lea buorre ja hearvás eanan. 8Jos Hearrá lea duhtavaš midjiide, de son doalvu min dan eatnamii mas golgá mielki ja honnet, ja addá dan midjiide. 9
14,9
5 Mos 20,3č
32,30č
Sál 121,5
Allet stuibmit Hearrá vuostá! Allet bala dan eatnama olbmuin, sii leat midjiide dego láibebihttá. Sin suodji lea sis gáidan, muhto minguin lea Hearrá. Allet bala sis!” 10
14,10
2 Mos 17,4
1 Sam 30,6
Searvegoddi áittii geađgádit Josua ja Kaleba jámas. Dalle Hearrá hearvásvuohta almmustuvai almmustusgoađis buot israellaččaide.

11Hearrá sártnui Mosesii: “Man guhká dát álbmot áigu badjelgeahččat mu? Man guhká sii biehttalit luohttimis munnje, vaikko mun lean dahkan eatnat mearkkaid sin gaskkas? 12

14,12
2 Mos 32,10č
5 Mos 9,14
Mun časkkán sin rohttudávddain ja duššadan sin, muhto du mun dagan stuorit ja gievrrat álbmogin go dat.”

13Moses dajai Hearrái: Egyptalaččat leat gullan ahte don fámuinat dolvot dán álbmoga eret sin luhtte 14

14,14
2 Mos 13,21
Jos 9,9
ja sii leat muitalan dan buot dán eatnama ássiide. Sii leat gullan ahte don, Hearrá, leat dán álbmoga gaskkas, ahte sii leat oaidnán du muođus muhtui ja ahte du balva lea sin badjelis ja ahte don jođát sin ovdal balvabáccis beaivet ja dollabáccis ihkku. 15Jos don dál duššadat dán álbmoga ovttain časkkástagain, de eará álbmogat mat leat gullan du daguid, dadjet: 16
14,16
5 Mos 9,28
Esek 20,14
“Hearrá ii nagodan doalvut dán álbmoga dan eatnamii maid son lei vurdnon addit sidjiide. Danin son gottii sin meahccái.”

17Hearrá, čájet dál iežat stuorra fámu nugo don leat cealkán: 18

14,18
2 Mos 20,5
34,6č+
“Hearrá lea guhkesmielalaš, ja su árbmugasvuohta lea stuoris. Son addá ándagassii vearredaguid ja rihkkumiid, muhto ii divtte sivalačča ráŋggáškeahttá. Gitta goalmmát ja njealját buolvva rádjái son bidjá mánáid vástidit áhčiideaset vearredaguin.” 19Go du árbmu lea nappo stuoris, de atte dán álbmogii ándagassii dan vearredaguid, nugo leat addán dasa ándagassii dan rájes go dat vulggii Egyptas.

20Hearrá celkkii: “Mun attán ándagassii, nugo don átnot. 21

14,21
Jes 6,3
Muhto nu duohta go mun ealán ja nu duohta go Hearrá hearvásvuohta deavdá oppa eatnama: 22Ii oktage dain olbmáin geat leat oaidnán mu hearvásvuođa ja mearkkaid maid mun lean dahkan Egyptas ja dán meahcis, ja almmatge leat geahččalan mu nu máŋgii eaige leat gullan mu jiena, 23
14,23
26,65
5 Mos 1,35
duođaid, ii oktage sis oainne dan eatnama maid mun vuordnumiin lohpidin sin áhčiide. Ii oktage dain geat leat futnon mu, beasa dohko. 24
14,24
Jos 14,6–14
Muhto mu bálvaleaddjis Kalebis lea eará vuoigŋa, ja son lea oskkáldas munnje. Danin mun doalvvun su dan eatnamii gos son lea fitnan, ja su nálli váldá dan oapminis. 2514,25 Ruksesmearra dás Akabaluokta.Dál amaleklaččat ja kanaanlaččat ásset legiin. Ihttin dii galgabehtet jorgalit nuppos ja mannat meahccái Ruksesmeara guvlui.”

26Hearrá sártnui Mosesii ja Aronii:

27“Man guhká mun galggan vel gierdat dán bahás álbmoga mii álohii nimmora mu vuostá? 28

14,28
14,2
Cealkke sidjiide: Nu duohta go mun ealán, cealká Hearrá, mun dagan didjiide nugo lean gullan din iežadet sárdnumin. 29
14,29
1,45č
Dán meahccái dii roahppánehpet, buot geahčaduvvon olbmát, juohke guoktelogijahkásaš dahje boarráseabbo, dii buohkat geat lehpet nimmoran mu vuostá. 30
14,30
26,65
Ii oktage dis beasa dan eatnamii maid mun vuordnumiin lohpidin din ássansadjin, earret Kaleba, Jefunne bártni, ja Josua, Nuna bárdni. 31
14,31
5 Mos 1,39
Muhto din mánáid geaid dajaidet šaddat vašálačča sálašin, mun doalvvun dohko, ja sii sajáiduvvet dan eatnamii maid dii lehpet hilgon. 32Din rupmašat báhcet njaŋgát dán meahccái, 33
14,33
Sál 95,10č
1 Kor 10,5
Hebr 3,17
Jud 5
ja din bártnit gártet guođohit omiideaset meahcis njealljelogi jagi. Sii ráŋggáštuvvojit din oskkáldasmeahttunvuođa dihte, dassážii go dii buohkat lehpet šaddan liikan dán meahcis. 34
14,34
13,25
Esek 4,6
Seammá láhkái go dii iskkadeiddet eatnama njealljelogi beaivvi, de dii ráŋggáštuvvobehtet njealljelogi jagi, ovtta jagi guđege beaivvi ovddas. Dalle dii dovdabehtet mu vuostehágu. 35Mun, Hearrá, lean sárdnon. Ná mun dagan dán bahás álbmogii mii lea lihtodan mu vuostá: Dán meahccái sii duššet, deike sii jápmet.”

36Dat olbmát geaid Moses lei vuolggahan iskkadit eatnama ja geat ledje ávžžuhan oppa searvegotti nimmorit Mosesa vuostá, 37

14,37
13,32
dat geat ledje buktán bahás ságaid eatnama birra, jápme go Hearrá ráŋggáštus deaividii sin. 38Dain olbmáin geat ledje mannan iskkadeamen eatnama, bisuiga heakkas dušše Josua, Nuna bárdni, ja Kaleb, Jefunne bárdni.

Israel vuoittáhallá

39Go Moses lei almmuhan Hearrá sániid israellaččaide, de sii moraštišgohte sakka. 40

14,40
5 Mos 1,41–44
Árrat iđedis sii mearridedje vuolgit várreeatnamii ja dadje: “Mii leat suddudan, muhto dál mii vuolgit dan eatnamii man birra Hearrá sártnui.” 41Muhto Moses dajai: “Manne dii vuostálastibehtet Hearrá gohččuma? Dat ii lihkostuva. 42Allet vuolgge dohko, dasgo Hearrá ii leat dinguin. Allet mana, vai vašálaš ii časkke din. 43Doppe amaleklaččat ja kanaanlaččat sohtet dinguin, ja dii gahččabehtet miehkkái. Dii lehpet jorgalan eret Hearrás, ja dan dihte son ii leat dinguin.”

44Sii goitge ceakkastedje ja vulge várreeatnamii, muhto Hearrá lihtuárka ja Moses báhce siidii. 4514,45 Horma hebreagiela mielde “vihahuvvon duššadeapmái”; gč. 4 Mos 21,3. Gávpot lea Kanaana lulimus guovllus, Beer Šeba lahka. Ovdal dan namma lei Sefat. Gč. Duop 1,17.Dalle amaleklaččat ja kanaanlaččat fallehedje israellaččaid váriid bealde, časke sin ja doarridedje sin gitta Horma rádjái.