Davvisámegiel Biibbal 2019 (Biibbal)
6

Sabbaha hearrá

61

6,1
5 Mos 23,25
Muhtun sabbaha Jesus váccii gordnebealddu čađa, ja su máhttájeaddjit dohpo gordneoivviid, ruvvejedje daid gieđaid gaskkas ja borre. 2Muhtun farisealaččat dadje: “Manne dii dahkabehtet dan mii ii leat lobálaš sabbahin?” 3
6,3
1 Sam 21,1eč
Jesus vástidii: “Ehpetgo dii leat lohkan maid David dagai, go son ja su olbmát ledje nealgumin? 46,4 Ipmila vissui dán oktavuođas Noba bassibáiki Jerusalema lahka. Gč. 1 Sam 21,1. oaffarláibbiid láibi mii biddjojuvvui bassibáikki ovdii oaffarattáldahkan Hearrái. Báhpat molso daid juohke sabbaha ja dalle lei lohpi borrat láibbiid. Vrd. 3 Mos 24,5–9; 1 Sam 21,1–6. ▶ oaffar ja soabahus.Son manai Ipmila vissui ja válddii oaffarláibbiid, borai ja attii maiddái olbmáidasas, vaikko dušše báhpain lea lohpi daid borrat.” 5Ja Jesus celkkii sidjiide: “Olbmobárdni lea sabbaha hearrá.”

6Muhtun eará sabbaha Jesus manai synagogai ja oahpahii. Doppe lei olmmái gean olgeš giehta lei ástan. 7

6,7
14,1eč
6,7 sabbahin >4,16.Čáloahppavaččat ja farisealaččat dárkojedje Jesusa, buoridivččiigo son sabbahin, danne go sii ohce ákka vai besset váidit su. 8Muhto Jesus diđii maid sii jurddašedje, ja celkkii olbmái gean giehta lei ástan: “Čuožžil ja boađe deike.” Olmmái čuožžilii ja loaiddastii ovdan. 9Jesus celkkii: “Vástidehket munnje: Goabbá lea lobálaš sabbahin, dahkat buriid vai dahkat baháid, gádjut heakka vai heavahit olbmo?” 10Son geahčai buohkaide geat ledje das čuožžumin, ja celkkii olbmái: “Geige gieđa.” Olmmái dagai nu, ja su giehta šattai fas dearvvašin. 11Dalle láhkadovdit ja farisealaččat vašáskedje ja árvališgohte gaskaneaset maid galggašedje dahkat Jesusii.

Guoktenuppelohkái apostala

12Daid áiggiid Jesus manai várrái rohkadallat, ja oppa ija son rohkadalai doppe Ipmila. 13

6,13
Apd 1,13č
6,13 apostalin greikkagiel sátni mii mearkkaša “áirras”. Olbmos lei váldi sárdnut iežas hearrá sajis. ▶ apostal.Go beaivi šattai, de son rávkkai lusas máhttájeddjiidis ja válljii sis guoktenuppelohkása geaid gohčodii apostalin. 146,14 Peter greikkagiel sátni Petros lea jorgaluvvon arameagiel sánis Kefa mii mearkkaša “bákti”.Sii ledje Simon gean son gohčodii maid Peterin, su viellja Andreas, Jakob ja Johannes, Filip ja Bartolomeus, 156,15 selotan greikkagiela mielde “áŋgirdeaddji”. Matt 10,4 mielde sus lei liigenamma Kananeos, mii arameagiela mielde mearkkaša seammá go selota. ▶ selotat.Matteus ja Tomas, Jakob Alfeusa bárdni ja Simon gii gohčoduvvui selotan, 166,16 Jakoba bárdni Jakob. Iskariot Sáni mearkkašupmi ii leat čielggas. Sáhttá čatnasit arameagiel sátnái mii mearkkaša “behtolaš”, nubbi vejolašvuohta lea “Kerijota olmmoš”, Kerijot lea gávpot Judeas.Judas, Jakoba bárdni, ja Judas Iskariot, gii šattai beahttin.

Jesus buorida buhcciid

176,17 Tyros ja Sidon gávpogat Foinikia rittus Gaskameara lahka. Evangeliumiin dat govvidit báhkinlaš máilmmi ja dan ássiid Israela álbmoga vuostegeahččin. Vrd. Matt 15,21; Mark 3,8; Luk 6,17.Dasto Jesus njiejai váris oktan singuin ja bisánii muhtun duolbadassii. Doppe ledje ollugat su máhttájeddjiin ja eatnat olbmot oppa Judeas, Jerusalemis ja Tyrosa ja Sidona riddoguovlluin. 18

6,18
4,40č
Sii buohkat ledje boahtán gullat Jesusa ja dearvvašmahttojuvvot buozalvasain. Maiddái dat geain ledje buhtismeahttun vuoiŋŋat, šadde dearvvašin. 19
6,19
Matt 14,36
Luk 8,45č
Buohkat geahččaledje guoskkahit su, danne go sus vulggii fápmu mii buoridii buohkaid.

Ávdugassan máidnumat

20

6,20
Jes 61,1
6,20 Ávdugasat Greikkagiel sátni vástida hámi dáfus hebreagiel dajaldaga mas olbmui sávvet lihku dálážii ja boahtteáigái. ▶ ávdugassan máidnumat.Jesus geahčai máhttájeddjiidasas ja celkkii:

“Ávdugasat lehpet dii geafit,

Ipmila riika lea din.

21

6,21
Sál 126,5č
Jer 31,25
Alm 7,16č
Ávdugasat dii geat dál nealgubehtet,

dii gallehuvvobehtet.

Ávdugasat dii geat dál čierrubehtet,

dii oažžubehtet boagustit.

22

6,22
Jes 66,5
Joh 15,19
16,2
1 Pet 4,14
Ávdugasat lehpet dii, go dii Olbmobártni dihte vašuhuvvobehtet ja olgguštuvvobehtet, go olbmot bilkidit din ja fasttášit din nama.

23

6,23
2 Muit 36,16
Matt 23,30eč
Apd 5,41
7,52
Jak 5,10
Illudehket dalle ja njuikkodehket ávus, dasgo din bálká lea stuoris almmis. Seammá ládje sin áhčit dahke profehtaide.

Vuoi din, riggát!

24

6,24
Jes 5,8eč
Luk 16,25
Jak 5,1
Muhto vuoi din geat lehpet riggát,

dii lehpet juo ožžon jeđđehusa.

25

6,25
Jes 65,13č
Vuoi din geat dál lehpet gallánan,

dii šaddabehtet vel nealgut.

Vuoi din geat dál boagustehpet,

dii šaddabehtet moraštit ja čierrut.

26

6,26
Jak 4,4
Vuoi din go buohkat rámidit din.

Seammá ládje sin áhčit dahke

vearreprofehtaide.

Ráhkistehket vašálaččaid

27Muhto didjiide geat gullabehtet mu, mun cealkkán: Ráhkistehket vašálaččaid, dahket buriid daidda geat din vašuhit, 28

6,28
Rom 12,1417
1 Kor 4,12
1 Pet 3,9
buressivdnidehket daid geat din garuhit, rohkadallet daid ovddas geat din cielahit. 29Jos muhtun doške du nirrii, jorgal sutnje maiddái nuppi niera. Jos muhtun rivve dus oalgebiktasa, divtte su váldit maiddái báiddi. 30Atte juohkehažžii gii dus sihtá juoidá, alege gáibit ruoktot das gii dus váldá juoidá.

31Nugo dii dáhttubehtet olbmuid dahkat alcceseattet, nu dahket sidjiide. 32Jos dii ráhkistehpet daid geat din ráhkistit, de leago das giitámuš? Velá suttolaččatge ráhkistit daid geat sin ráhkistit. 33

6,33
14,12
Ja jos dii dahkabehtet buriid daidda geat didjiide dahket buriid, de leago das giitámuš? Nu dahket suttolaččatge. 34
6,34
3 Mos 25,35č
Ja jos dii lonebehtet daidda geain doaivubehtet oažžut ruoktot, leago das giitámuš? Suttolaččatge lonejit suttolaččaide, go dihtet ahte ožžot ruoktot seammá ollu. 35Muhto ráhkistehket vašálaččaid, dahket buriid ja lonejehket vuorddekeahttá maidege ruoktot. Dalle din bálká lea stuoris ja dii šaddabehtet Alimusa mánnán, dasgo son lea buorre giitemeahttumiidda ja baháide. 36
6,36
2 Mos 34,6
Lehket váibmoláđđásat, nugo din Áhččige lea váibmoláđis.

Allet dubme

37Allet dubme, de ehpet diige dubmejuvvo. Allet cealkke geange sivalažžan, de ehpet diige celkojuvvo sivalažžan. Luitet friddjan, de diige luitojuvvobehtet friddjan. 38Addet, de oažžubehtet. Buori mihtu, šluvgojuvvon, dekčojuvvon ja ravddaid dási oažžubehtet askái. Dasgo mainna mihtuin dii mihtidehpet, dainna didjiidege mihtiduvvo.”

39

6,39
Matt 15,14
23,1624
Rom 2,19
Son sártnui sidjiide vel veardádusaiguin: “Máhttágo čalmmeheapme oahpistit čalmmeheami? Soai goappašagat dalle gahččaba roggái. 40
6,40
Matt 10,24č
Joh 13,16
15,20
Máhttájeaddji ii leat oahpaheaddjis alit, muhto go son lea ollásit oahppan, de son lea nugo su oahpaheaddji. 41Manne don oainnát riba vieljat čalmmis, muhto it fuopmáš hirssa iežat čalmmis? 42Mo don sáhtát dadjat vielljasat: ‘Vieljažan, divtte mu váldit riba eret du čalmmis’? Ithan don oainne hirssa iežat čalmmis. Don guoktilaš! Gease vuos hirssa eret iežat čalmmis, ja de easkka don oainnát váldit riba eret vieljat čalmmis.

Muorra ja šaddosat

43Buorre muorra ii šaddat heajos šaddosiid iige heajos muorra buriid šaddosiid. 44Muora dovdá dan šaddosis. Eaihan fiikonat čoggojuvvo gáskálasain eaige viidnemuorjjit bastilislánjáin. 45Buorre olmmoš buktá ovdan buriid iežas váimmu buorrevuođa vuorkkás, bahás olmmoš buktá ovdan baháid iežas bahávuođa vuorkkás. Mii váimmu deavdá, dan njálbmi sárdnu.

Guokte huksejeaddji

46

6,46
Mal 1,6
Jak 1,22
Manne dii dadjabehtet munnje: ‘Hearrá, Hearrá’, muhto ehpet daga maid mun cealkkán? 47Mun muitalan didjiide gean láhkásaš lea dat gii boahtá mu lusa, gullá mu sániid ja dahká daid mielde. 48Son lea dego olmmoš gii viesu huksedettiin goaivvui čiekŋalassii ja bijai vuođđudusa bávtti ala. Go čázit dulve ja čuhce viesu njeaiga, de dat ii lihkkasan, danne go dat lei huksejuvvon bures. 49
6,49
Sát 10,25
Esek 13,10eč
Muhto dat gii gullá muhto ii daga dan mielde, lea dego olmmoš gii huksii viesu eatnama ala almmá vuođu haga. Go čázit čuhce viesu njeaiga, de dat gahčai dallánaga ja billašuvai oalát.”

7

Jesus ja Kapernauma čuohtásaoaivámuš

71Go Jesus lei sárdnon álbmogii buot dán, de son vulggii Kapernaumii. 2Muhtun čuohtásaoaivámučča bálvaleaddji lei buohcamin ja lahka jámi. Čuohtásaoaivámuš anii bálvaleaddji stuorra árvvus, 37,3 juvddálaččaid vuorrasiid jáhkkimis báikkálaš gávpotráđi lahtut.ja go son gulai sága Jesusa birra, de son vuolggahii muhtun juvddálaččaid vuorrasiid bivdit ahte Jesus boađášii gádjut bálvaleaddji heakka. 4Sii bohte Jesusa lusa ja ánuhedje sus duođalaččat: “Dat olmmái ánssáša du veahki. 5Son ráhkista min álbmoga, ja son lea huksen midjiide synagoga.”

6Jesus vulggii sin fárrui. Muhto go son lei juo lahka viesu, de čuohtásaoaivámuš vuolggahii muhtumiid iežas ustibiin dadjat Jesusii: “Hearrá, ale váivvit iežat. Mun in leat dan veara ahte don boađát mu dáhki vuollái. 7Danne mun in arvange ieš boahtit du lusa. Muhto cealkke dušše sáni, de mu bálvaleaddji buorrána. 8Mun maiddái doahttalan earáid gohččumiid ja gohčun iežan soalddáhiid. Jos mun dajan soalddáhii: ‘Mana’, de son manná, dahje nubbái: ‘Boađe’, de son boahtá, dahje bálvaleaddjásan: ‘Daga dán’, de son dahká dan.” 9Jesus ovddošii dáid sániid, ja son jorggihii ja celkkii jovkui mii čuovui su: “Mun cealkkán didjiide: Ná stuorra oskku mun in leat gávdnan velá israellaččaid gaskkasge.” 10Ja go olbmát geat ledje vuolggahuvvon Jesusa ovddal, bohte ruoktot vissui, de sii gávdne bálvaleaddji dearvvašin.

Jesus boktá leaskka bártni Nainas

11Das maŋŋil Jesus vulggii muhtun gávpogii man namma lea Nain, ja eatnagat su máhttájeddjiin ja ollu olbmot vulge su mielde. 12Go son lahkanii gávpotportii, de doppe gudde olggos jábmi, leaskanissona áidna bártni, ja ollu gávpoga olbmot ledje etniin mieđušteamen su. 137,13 árkkášii su njuorrasit Earret veardádusaid dát sátni adnojuvvo dušše Jesusa birra. Vrd. Matt 9,36; Mark 1,41; Luk 10,33; 15,20.Go Hearrá oinnii leaskka, de son árkkášii su njuorrasit ja celkkii: “Ale čiero!” 14

7,14
Mark 5,41
Luk 8,54
Son manai dohko ja guoskkahii guoddinmuoraid. Guoddit orustedje, ja son celkkii: “Nuorra olmmái, mun cealkkán dutnje: Lihka!” 15
7,15
1 Gon 17,22č
Dalle jábmi čohkánii ja sárdnugođii, ja Jesus attii su su eadnái. 16
7,16
Matt 16,14
21,1146
Mark 6,15
Luk 1,68
19,44
24,19
Joh 4,19
9,17
Buohkat šadde ballui, rámidedje Ipmila ja dadje: “Stuorra profehta lea čuožžilan min gaskii. Ipmil lea oahppaladdan olbmuidis.” 177,17 Judea dás adnojuvvon mearkkašit olles provinssa.Ja Jesusa beaggin viidánii miehtá Judea ja oppa dan biraseatnamii.

Jesus vástida Johannes gásttašeaddjái

18Johannesa máhttájeaddjit muitaledje oahpaheaddjáseaset buot dáid ságaid. Dalle son rávkkai lusas guoktása sis 19

7,19
3,16
7,19 dat gii galgá boahtit Messias.ja vuolggahii sudno jearrat Hearrás: “Leatgo don dat gii galgá boahtit, vai šaddatgo mii vuordit muhtun eará?” 20Olbmá guovttos bođiiga Jesusa lusa ja dajaiga: “Johannes gásttašeaddji vuolggahii munno jearrat dus: ‘Leatgo don dat gii galgá boahtit, vai šaddatgo mii vuordit muhtun eará?’” 21Aiddo dalle Jesus lei buoridan olusiid buozalvasaid ja givssiid, ádján olggos bahás vuoiŋŋaid ja addán oainnu máŋgga čalmmeheapmái. 22
7,22
Jes 35,5č
61,1
Luk 4,18
Son vástidii sudnuide: “Manni muitalit Johannesii maid leahppi oaidnán ja gullan: Čalmmeheamit oidnet ja lápmásat vázzet, spihtálaččat buhtásmuvvet ja bealjeheamit gullet, jábmit čuožžilit bajás ja gefiide sárdniduvvo evangelium.

23Ávdugas dat gii ii vearrán mus.”

24Go Johannesa áirasat leigga mannan, de Jesus sárdnugođii olbmuide Johannesa birra: “Maid dii vulggiidet meahccái oaidnit? Skáhčirago mii sojada biekkas? 25Vai maid dii vulggiidet oaidnit? Čábbát gárvodan olbmágo? Dat geat gárvodit hearvás biktasiid ja ellet badjelmearálašvuođas, ásset šloahtain. 26

7,26
1,76č
Maid dii vulggiidet oaidnit? Profehtago? Profehta fal, ja mun cealkkán didjiide: Son lea eambbo go profehta. 27
7,27
Mal 3,1
Mark 1,2
Son lea dat gean birra lea čállojuvvon: Mun vuolggahan áirasa du ovdal, son ráhkada dutnje geainnu. 28
7,28
1,15
Mun cealkkán didjiide: Ii oktage gii lea riegádan nissonis, leat stuorit go Johannes, muhto buot uhcimusge Ipmila riikkas lea stuorit go son.

29

7,29
Matt 21,31č
Luk 3,12
Buot olbmot geat guldaledje Johannesa, vel tuolláratge, atne Ipmila vuoigatlažžan ja gásttašuvvojedje Johannesa gásttain. 30Muhto farisealaččat ja láhkadovdit eai beroštan Ipmila dáhtus eaige diktán Johannesa gásttašit iežaset.

31Geanin mun veardidan dán buolvva olbmuid? Gean láhkásaččat sii leat? 32Sii leat dego mánát geat čohkkájit šiljus ja čurvot guhtet guoibmáseaset: ‘Mii čuojaheimmet didjiide njurgganasa, muhto dii ehpet dánson, mii lávlluimet didjiide morašlávlagiid, muhto dii ehpet čirron.’ 33Johannes gásttašeaddji lea boahtán, son ii bora láibbi iige juga viinni, ja dii dadjabehtet: ‘Sus lea bahás vuoigŋa.’ 34

7,34
15,1č
Olbmobárdni lea boahtán, son borrá ja juhká, ja dii dadjabehtet: ‘Vuoi man borešis ja juhkkis olmmái, tuolláriid ja suttolaččaid ustit!’ 357,35 Viisodaga Ipmila viisodat mii Boares Testamenttas govviduvvo olbmo láhkásažžan, dávjjimusat nissonin. Vrd. Job 28,23–27; Sát 8,12–36. mánát máhttájeaddji.Muhto Viisodaga dovddastit vuoigadin buot Viisodaga mánát.”

Farisealaš ja suttolaš nisson

36Muhtun farisealaš bovdii Jesusa iežas ruktui boradit, ja son bođii dohko ja manai beavdái. 37Dan gávpogis lei nisson gii elii suttolaš eallima. Go son gulai ahte Jesus lei farisealačča guossis, de son bođii dohko. Sus lei mielde alabasterbohtal mas lei fiinna vuoiddas. 38

7,38
Joh 12,3
Son manai Jesusa duohkái su julggiid gurrii ja čierui. Go su gatnjalat njuoskadedje Jesusa julggiid, de son sihkui daid vuovttaiguin, cummástalai daid ja vuoiddai daid vuoidasiin. 39Farisealaš gii lei bovden Jesusa, oinnii dan ja jurddašii: “Jos dát olmmái livččii profehta, de son dieđášii makkár nisson dat lea gii su guoskkahallá, ahte son lea suttolaš.”

40Dalle Jesus celkkii sutnje: “Simon, mus lea juoga dutnje dadjat.” Farisealaš vástidii: “Daja, oahpaheaddji.” 417,41 denára romalaš silbaminta mii vástida ovtta beaivebálkká. ▶ minttat.Jesus celkkii: “Ledje guokte olbmá. Soai leigga velggolaččat ruhtalonejeaddjái, nubbi vihttačuođi denára, nubbigis vihttalogi. 42Go sudnos ii lean mainna máksit, de ruhtalonejeaddji luittii vealggi sudnuide goappašagaide. Goabbá sudnos dál ráhkista su eambbo?” 43Simon vástidii: “Mu mielas dat geasa son luittii stuorit vealggi.” Jesus celkkii: “Rievttuid don dubmejit.” 44

7,44
1 Mos 18,4
Son jorggihii nissona guvlui ja celkkii Simonii: “Oainnátgo dán nissona? Go mun bohten du vissui, de don it addán munnje čázi mainna bassat julggiid, muhto son njuoskadii gatnjaliiddisguin mu julggiid ja sihkui daid vuovttaiguin. 45
7,45
Rom 16,16
1 Kor 16,20
2 Kor 13,12
1 Tess 5,26
1 Pet 5,14
Don it addán munnje cummá go mun bohten, muhto son ii leat heaitán cummástallamis mu julggiid dan rájes go bohten. 467,46 vuoidan Vuoidat oliivaoljjuin lei Gaskanuortti goike dálkkádagas dábálaš vuohki dikšut goruda ja buktit buori dovddu.Don it vuoidan mu oaivvi oljjuin, muhto son vuoiddai mu julggiid fiinna vuoidasiin. 477,47 Vearssa vuosttaš oassi sáhttá maid jorgaluvvot: “Sutnje leat ándagassii addojuvvon buot su ollu suttut, danne go son lea čájehan ollu ráhkisvuođa”.Danin mun cealkkán dutnje: Son oaččui ándagassii eatnat suttuidis, danin son čájehii stuorra ráhkisvuođa. Muhto gii oažžu ándagassii uhccán, dat maid ráhkista uhccán.” 48
7,48
5,20
Ja son celkkii nissonii: “Du suttut leat addojuvvon ándagassii.” 49Eará guossit imaštallagohte: “Gii dát lea, gii addá velá suttuidge ándagassii?” 50
7,50
Matt 9,22
Mark 5,34
10,52
Luk 8,48
17,19
Apd 3,16
16,31
Muhto Jesus celkkii nissonii: “Du osku lea beastán du. Mana ráfái.”

8

Nissonat geat čuvvo Jesusa

81

8,1
4,43
Das maŋŋil Jesus vádjolii gávpogis gávpogii ja gilis gillái ja sárdnidii Ipmila riikka illusága. Su mielde ledje su guoktenuppelohkái máhttájeaddji 2
8,2
23,4955
8,2 Maria Magdalena Maria.ja muhtun nissonat geaid buozalvasaid son lei buoridan ja geain son lei ádján olggos bahás vuoiŋŋaid. Sii ledje Maria Magdalena, geas son lei ádján olggos čieža bahás vuoiŋŋa, 3Johanna gean boadnji Kusas lei Herodesa virgeolmmái, ja Susanna. De ledje vel máŋga eará nissona, ja sii buohkat veahkehedje sin iežaset opmodagain.

Gilvi

4Eatnat olbmot birasgávpogiin bohte Jesusa lusa. Go sii ledje čoahkkanan su birra, de son muitalii sidjiide veardádusa: 5“Gilvi vulggii gilvit gilvagiiddis. Go son gilvvii, de muhtun gilvagat gahčče geaidnogurrii. Das gilvagat duolmmahalle, ja almmi lottit borre daid. 6Muhtun gilvagat gahčče geađgás eatnamii, ja go dat ledje ihtán, de dat goldne, danne go dat eai ožžon eatnamis lávttadasa. 7Muhtun gilvagat gahčče bastilislánjáid gaskii, ja bastilislánját šadde oktanaga daiguin ja hávkadedje daid. 8

8,8
Matt 11,15
13,943
Mark 4,23
Luk 14,35
Alm 2,7
13,9
Muhto muhtun gilvagat gahčče buori eatnamii, ja dat šadde ja šaddadedje čuođigeardásaš šattu.” Go son lei cealkán dán, de son čuorvvui: “Geas leat bealjit, dat gullos!”

Jesus čilge gilviveardádusa

98,9 veardádus Jesus lávii atnit giellagovaid go oahpahii. ▶ veardádus.Máhttájeaddjit jerre sus maid dát veardádus mearkkašii. 10

8,10
Jes 6,9
Matt 11,25
13,11
Rom 16,25
1 Kor 2,7
4,1
Ef 1,9
3,3č
Kol 1,26
Son vástidii: “Didjiide lea addojuvvon diehtit Ipmila riikka čiegusvuođaid, muhto earrásat ožžot daid veardádussan, vai sii eai oainne vaikko oidnet eaige gula vaikko gullet. 11
8,11
1 Pet 1,23
Veardádus mearkkaša dán: Gilvva lea Ipmila sátni. 12Gilvva mii gahčai geaidnogurrii, mearkkaša olbmuid geat gullet sáni, muhto geaid váimmus beargalat dallánaga boahtá váldit sáni eret, vai sii eai oskko eaige bestojuvvo. 13Gilvva mii gahčai geađgás eatnamii, mearkkaša daid geat váldet iluin sáni vuostá go gullet dan, muhto geain ii leat ruohtas. Sii oskot oanehis bottoža, muhto go geahččalus boahtá, de sii jorralit. 14Dat oassi mii gahčai bastilislánjáid gaskii, mearkkaša daid geat gal gullet sáni, muhto eallima váivvit, riggodat ja návddašeapmi hávkadit daid. Sii eai šaddat láddan šattu. 15Muhto gilvva mii gahčai buori eatnamii, mearkkaša daid geat gullet sáni, vurkejit dan buhtis ja buori váibmui ja šaddadit šattu gierdavašvuođas.

Lámpá

16

8,16
Matt 5,15
Luk 11,33
Ii oktage cahkket lámppá ja govčča dan lihtiin dahje bija dan seaŋgga vuollái muhto lámpájuolgái, vai sii geat bohtet sisa, oidnet čuovgga. 17
8,17
Jer 1,8
Matt 10,26
Mark 4,22
Luk 12,2
Dasgo ii leat mihkkege čihkosis mii ii almmustuva, iige mihkkege leat čihkkojuvvon mii ii boađe albmosii ja čuovgga ovdii. 18
8,18
Matt 13,12
25,29
Mark 4,25
Luk 19,26
Váruhehket dan dihte mo gullabehtet. Geas lea, dasa addojuvvo, muhto geas ii leat, das váldojuvvo eret velá datge maid son ieš gáddá alddis leat.”

Jesusa bearaš

19Jesusa eadni ja vieljat bohte dohko, muhto eai beassan Jesusa ságaide ollu olbmuid dihte. 20Muhtumat dadje Jesusii: “Du eadni ja vieljat čužžot olgun ja dáhttot oaidnit du.” 21

8,21
11,28
8,21 vieljat vieljat ja oappát.Muhto son vástidii sidjiide: “Mu eadni ja vieljat leat dát geat gullet Ipmila sáni ja dahket dan mielde.”

Jesus šiggu biekka

22Muhtun beaivvi Jesus máhttájeddjiidisguin lávkii fatnasii ja dajai sidjiide: “Vulgot don beallái jávrri.” Sii vulge, 23ja mátkkis Jesus nohkai. Muhto jávrái bosui jorribiegga, ja fanas devdogođii ja sii ledje heađis. 24

8,24
Sál 65,8
89,10
107,29
Dalle máhttájeaddjit bokte Jesusa ja dadje: “Oahpaheaddji, oahpaheaddji, mii heavvanit!” Muhto son lihkai ja šikkui biekka ja jávrri báruid. Dat lotkkodedje, ja šattai áibbas goalki. 25Jesus jearai: “Gos din osku lea?” Máhttájeaddjit šadde ballui ja dadje ovddošemiin guhtet guoibmáseaset: “Mii olbmáid dát lea? Son šiggu velá biekka ja báruid, ja dat jeagadit su.”

Bosttahuvvon olmmái ja spiidneeallu

268,26 Gerasa guvlui guovlu Gennesaretjávrri nuortalulábealde. Giehtačállosiid iešguđetlágan čállinvuogit čatnet guovllu máŋgga gávpogii: Gerasa, Gadara, Gergesa.Sii bohte Gerasa guvlui mii lea Galilea buohta. 27Go Jesus bođii gáddái, de su ovddal bođii gávpogis olmmái gean váivvidedje bahás vuoiŋŋat. Olmmái lei juo guhká leamaš almmá biktasiid haga, iige son orron makkárge viesus muhto hávderáiggiin. 28

8,28
1 Gon 17,18
Mark 1,24
8,28 Alimus Ipmil Ipmila namma mii adnojuvvo sihke Boares ja Ođđa testamenttas. Vrd. 1 Mos 14,18–22; Sál 78,35.56; Mark 5,7; Apd 16,17; Hebr 7,1.Go son oinnii Jesusa, de son bárggádii, luoitádii su ovdii ja čuorvvui alla jienain: “Mii mus lea duinna dahkamuššan, Jesus, alimus Ipmila bárdni? Mun ánun: Ale givssit mu!” 29Jesus lei oainnat gohččon buhtismeahttun vuoiŋŋa vuolgit olbmás olggos. Dat lei juo guhkes áiggi gaikon olbmá. Dávjá olbmot ledje čatnan su láhkkiiguin ja juolgeruvddiiguin vai livčče nagodan áittardit su, muhto son lei biđgen láhkkiid, ja bahás vuoigŋa lei ádján su meahccái. 308,30 Legiona stuorra soahteveagaossodat, sullii 6000 olbmá. Dás adnojuvvon stuorra logu birra.Jesus jearai: “Mii du namma lea?” Olmmái vástidii: “Legiona,” danin go olbmái ledje mannan ollu bahás vuoiŋŋat. 318,31 čiekŋalassii Ođđa testamenttas sátni ovddasta vuolit máilmmi ja jábmiidáimmu. Dohko bahás vuoiŋŋat šadde mannat maŋimuš áiggi. ▶ mearračiekŋalas.Dat ánuhedje ahte Jesus ii gohčoše sin mannat gáđohusa čiekŋalassii.

32Das lahkosiin váris lei guohtumin stuorra spiidneeallu. Bahás vuoiŋŋat átno Jesusis lobi mannat spiinniide, ja son suovai dan. 33Dalle vuoiŋŋat vulge olbmás ja manne spiinniide, ja oppa eallu hurgalii báktedardda badjel vuolás jávrái ja heavvanii.

34Go guođoheaddjit dan oidne, de sii báhtaredje ja muitaledje buot gávpogis ja lagas eatnamis. 35Olbmot vulge geahččat mii lei dáhpáhuvvan. Sii bohte Jesusa lusa ja gávdne olbmá geas bahás vuoiŋŋat ledje vuolgán, čohkkámin Jesusa julggiid guoras gárvvuhuvvon ja olles jierpmis, ja sii suorganedje. 36Muhto dat geat ledje oaidnán visot, muitaledje mo bosttahuvvan olmmái lei buorránan. 37Dalle buot Gerasa guovllu olbmot átno Jesusa vuolgit doppe eret, dasgo sii ledje sakka suorganan. Jesus manai dalle fatnasii ja máhcai ruoktot. 38Olmmái geas bahás vuoiŋŋat ledje vuolgán, ánui beassat leat su luhtte, muhto Jesus vuolggahii su eret ja celkkii: 39“Máhca ruktosat ja muital maid Ipmil lea dahkan dutnje.” Olmmái vulggii ja muitalii oppa gávpogis visot maid Jesus lei dahkan sutnje.

Jairosa nieida. Nisson gii guoskkahii Jesusa biktasa

40Go Jesus bođii ruoktot, de ollu olbmot ledje vuordimin su. 41Dalle Jesusa ovdii bođii Jairos, synagoga ovdaolmmoš. Son luoitádii Jesusa julggiid ovdii ja ánui su boahtit iežas vissui. 42Su áidna mánná, guoktenuppelotjahkásaš nieida, lei jápmimin.

Mátkkis Jairosa vissui olbmot bahkkejedje Jesusii juohke bealde. 438,43 vardimat dahke nissonolbmo seremonialaččat buhtismeahttumin. Vrd. 3 Mos 15,25–30. Son lei … dálkkasteddjiide Sánit váilot muhtun giehtačállosiin.Doppe lei maid nisson gii lei gillán vardimiid guoktenuppelohkái jagi. Son lei golahan buot opmodagas dálkkasteddjiide, muhto ii oktage lean sáhttán buoridit su. 448,44 bivttasdiehpi Diehpit njealji bivttasčiegas galge muittuhit eallit Hearrá báhkkomiid mielde. Vrd. 4 Mos 15,37–41; 5 Mos 22,12.Son lahkanii Jesusii maŋil ja guoskkahii su bivttasdiehpi, ja dallánaga vardin bisánii. 45Jesus jearai: “Gii munnje guoskkai?” Buohkat šiite, ja Peter dajai: “Oahpaheaddji, olbmothan hoiget ja bahkkejit du ala juohke bealde.” 46

8,46
6,19
Muhto Jesus celkkii: “Muhtun gal guoskkai munnje. Mun dovden ahte mus vulggii fápmu.” 47Go nisson oinnii ahte ii bisson čihkosis, de son bođii ovdan doarggistemiin ja luoitádii eatnamii Jesusa ovdii. Buohkaid gullut son muitalii manne lei guoskan Jesusii ja mo son dallánaga lei dearvvašmuvvan. 48
8,48
7,50+
Jesus celkkii sutnje: “Nieiddažan, du osku lea buoridan du. Mana ráfái.”

49Go son lei ain sárdnumin, de muhtun buvttii synagoga ovdaolbmui sága su viesus: “Du nieida jámii. Ale šat vuorjja oahpaheaddji.” 50Jesus gulai dan ja celkkii áhččái: “Ale bala, duššefal oskko, de son gáddjojuvvo.” 51Go son bođii viesu lusa, de son ii suovvan boahtit sisa ovttage earret Petera, Johannesa ja Jakoba ja vel nieidda áhči ja eatni. 528,52 Buohkat čirro ja luibme Go muhtun jámii, de lei vierru čájehit morraša alla čuorvasiiguin ja váidalanlávlagiiguin. ▶ moraštanvierut.Buohkat čirro ja luibme nieidda jápmima geažil, muhto Jesus celkkii: “Allet čiero! Ii son leat jápmán, son oađđá.” 53Sii boagustedje su, danin go sii dihte ahte nieida lei jápmán. 54

8,54
7,14
Muhto Jesus válddii nieidda gihtii ja celkkii jitnosii: “Nieida, lihka!” 55Dalle nieida oaččui fas heakka, ja son lihkai dallánaga. Jesus gohčui addit niidii borrat. 56Nieidda vánhemat hirpmástuvaiga. Jesus gilddii sudno muitaleames geasage, mii lei dáhpáhuvvan.