Jesus Pilatusa ovddas
23123,1 Pilatus >3,1.Sii buohkat vulge das searválagaid, dolvo Jesusa Pilatusa ovdii 2
Apd 17,7
ja ripme guoddalit su. Sii dadje: “Mii leat gávnnahan ahte dát olmmái fille min álbmoga, gieldá máksimis vearuid keaisárii ja lohká leat Messias, gonagas.” 3Pilatus jearai Jesusis: “Leatgo don juvddálaččaid gonagas?” Jesus vástidii: “Ieš don dan dajat.” 4Pilatus dajai bajimusbáhpaide ja olbmuide: “Mun in gávnnat dán olbmá sivalažžan masage.” 5
Muhto sii nággejedje: “Son moivašuhttá oahpahusainis olbmuid miehtá Judea. Son álggahii Galileas ja lea boahtán gitta deike.”
Jesus Herodesa ovddas
6Go Pilatus dan gulai, de son jearai, leigo olmmái galilealaš. 7
23,7 Herodes >9,7.Go son oaččui diehtit ahte Jesus lei Herodesa ráđđenguovllu olmmoš, de son vuolggahii su Herodesa lusa, danin go maiddái Herodes lei Jerusalemis daid beivviid.
8
Herodes illosii sakka go oinnii Jesusa, dasgo son lei gullan su birra ja lei guhká hálidan oaidnit su. Son doaivvui beassat oaidnit Jesusa dahkamin mearkka. 9Son jearahii sus ollu, muhto Jesus ii vástidan sutnje maidege. 10Bajimusbáhpat ja čáloahppavaččat geat ledje das, sivahalle Jesusa garrasit. 11De Herodes ja su soalddáhat hiddjidišgohte Jesusa. Bilkidemiin sii gárvvuhedje sutnje čáppa oalgebiktasa, ja dasto Herodes vuolggahii su ruoktot Pilatusa lusa. 12
Dan beaivvi Herodes ja Pilatus šattaiga ustibažžan; ovdal soai leigga leamaš bahážat.
Pilatus cealká duomu
13Pilatus rávkkai čoahkkái bajimusbáhpaid, ráđđelahtuid ja álbmoga 14ja celkkii sidjiide: “Dii buvttiidet dán olbmá mu ovdii ja nággiidet ahte son lea olbmuid fillejeaddji. Mun lean dál dutkan su din gullut inge leat gávnnahan su sivalažžan masage mas dii sivahallabehtet su. 15Ii Herodesge, danne go son vuolggahii olbmá ruoktot min ovdii. Ii son leat dahkan maidege mas ánssášivččii jápminduomu. 16Mun luoittán su luovus, go vuos lean spihččehan su.” 1723,17 Dát vearsa váilu boarráseamos giehtačállosiin. Vrd. Matt 27,15; Mark 15,6.Son oainnat fertii álo basiid áigge luoitit sidjiide luovus muhtin fáŋgga.
18Dalle buohkat čurvo: “Doalvvo su eret! Luoitte Barabbasa luovos!” 19
Barabbas lei biddjojuvvon giddagassii stuimmi ja olmmošgoddima geažil. 20Pilatus sárdnugođii fas, danin go son dáhtui luoitit Jesusa luovus. 21Muhto sii čurvo ovtta njálbmái: “Russiinávle, russiinávle!” 22Pilatus dajai sidjiide goalmmát geardde: “Maid baháid son lea dahkan? In mun leat gávnnahan su sivalažžan masage mas ánssášivččii jápmima. Mun spihččehan su, ja de mun luoittán su luovus.” 2323,23 russiinávlejuvvot romalaš jápminráŋggáštus. ▶ russiinávlejupmi.Muhto stuorra čuorvumiin olbmot gáibidedje ahte Jesus galggai russiinávlejuvvot, ja sin čuorvun vuoitigođii. 24Pilatus mearridii maŋimustá guorrasit sin gáibádussii. 25Son luittii luovus olbmá gean sii dáhtto – olbmá gii lei biddjojuvvon giddagassii stuimmi ja olmmošgoddima geažil – muhto Jesusa son guđii sin háldui.
Jesus russiinávlejuvvo
2623,26 guoddit ruossa navdimis ruossa doaresmuorra, maid olbmot geat ledje dubmejuvvon jápmimii fertejedje guoddit.De soalddáhat doalvugohte Jesusa. Mátkkis sii bissehedje Simon-nammasaš kyrenelaš olbmá gii lei boahtimin gávpogii, ja bidje su guoddit ruossa Jesusa maŋis.
27Ollu olbmot bohte maŋis, maiddái máŋga nissona geat árkkálmastaledje ja čirro Jesusa. 28Jesus jorggihii sin guvlui ja celkkii: “Allet mu čiero, Jerusalema nieiddat, čirrot baicca iežadet ja mánáideattet. 29
Boahtá áigi goas daddjojuvvo: Ávdugasat leat sahkuheamit, ávdugasat dat goaŧut mat eai leat riegádahttán, ja dat čiččit mat eai leat njamahan. 30
Alm 6,16
Dalle olbmot dadjet váriide: Gahččet min ala, ja dieváide: Gokčet min. 31Jos dát dahkkojuvvo ruonas murrii, mii dalle šaddá dahkkojuvvot ástan murrii?”
Jesus ruossas
32
Luk 22,37
Oktanaga Jesusiin dolvojuvvojedje steavliduvvot guokte eará olbmá, guokte vearredahkki. 33Go sii bohte báikái mii gohčoduvvo Oaiveskálžun, de sii russiinávlejedje Jesusa ja vearredahkkiid, nuppi su olgeš, nuppigis su gurut beallái. 34
Sál 22,19
Jes 53,12
Matt 5,44
Apd 7,60
Rom 12,14
23,34 Muhto Jesus … maid sii dahket Sánit váilot muhtun giehtačállosiin.Muhto Jesus celkkii: “Áhčážan, atte sidjiide ándagassii. Sii eai dieđe maid sii dahket.” Soalddáhat juogadedje gaskaneaset Jesusa biktasiid vuorbádallamiin.
35Olbmot čužžo geahčadeamen. Muhtun ráđđeolbmátge ledje das hiddjideamen Jesusa. Sii dadje: “Earrásiid son gal lea beastán – bestos dal iežas, jos juo lea Messias gean Ipmil lea válljen.” 36
23,36 ettetviinni suvrra viidni mii lei seaguhuvvon čáziin; dan soalddáhat ja bargit juhke goikui. Gč. Rut 2,14.Soalddáhatge bilkidedje su. Sii bohte su lusa, geigejedje sutnje ettetviinni 37ja dadje: “Jos don leat juvddálaččaid gonagas, de beastte iežat.” 38Su bajil lei maid čála: “Dát lea juvddálaččaid gonagas.”
39Nubbi dain vearredahkkiin geat heaŋgáiga ruossas, bilkidii su ja dajai: “Almma don leat Messias? Beastte dalle iežat ja munno!” 40Muhto nubbi cuiggodii su: “Itgo donge bala Ipmilis, vaikko gillát seammá ráŋggáštusa? 41Moai gal letne ánssášan dupmome, moai ráŋggáštuvvojetne daguideame mielde, muhto dát olmmái ii leat dahkan maidege baháid.” 42Ja son dajai: “Jesus, muitte mu, go boađát riikasat.” 43
20,21
2 Kor 12,3č
Alm 2,7
Jesus vástidii: “Duođaid, mun cealkkán dutnje: Odne juo don leat muinna paradisas.”
Jesus jápmá
4423,44 guđát diibmu sullii diibmu 12. ovccát diimmu sullii diibmu 15. idja ja beaivi.Lei juo guđát diibmu. Dalle, beaiveguovdil, šattai seavdnjatvuohta oppa eatnama miehtá, ja dat bisttii gitta ovccát diimmu rádjái. 4523,45 Tempela ovdaloavdda navdimis loavdda mii earuhii Bassi lanja Buot basimus lanjas tempelis. Vrd. 2 Mos 26,31–33; Hebr 9,3. ▶ tempel.Tempela ovdaloavdda gaikánii guovdat. 46
Ja Jesus čuorvvui alla jienain: “Áhčážan, du gieđaide mun oskkildan vuoigŋan.” Go son lei cealkán dan, de son attii vuoiŋŋas.
47Go čuohtásaoaivámuš oinnii mii dáhpáhuvai, de son rámidii Ipmila ja dajai: “Duođaid, dát olmmái lei vuoiggalaš.” 48
Ja buohkat geat ledje čoagganan geahččat, čorbme rattiset go oidne dán ja máhcce gávpogii. 49
Luk 8,2č
Jesusa oahppásat čužžo guhkkeleappos ja oidne mii dáhpáhuvai. Sin searvvis ledje maiddái dat nissonat geat ledje boahtán su mielde Galileas.
Jesus hávdáduvvo
50Lei muhtun ráđđelahttu gean namma lei Josef. Son lei buorre ja vanhurskkis olmmái, 51
iige lean mieđihan dasa maid earát ledje mearridan ja dahkan. Son lei eret Arimateas, Judea gávpogis, ja son vurddii Ipmila riikka. 52Son manai Pilatusa lusa ja ánui Jesusa rupmaša. 53Son válddii dan vuolás ruossas, giesai liinni sisa ja bijai báktehávdái masa ii oktage lean velá hávdáduvvon. 5423,54 ráhkkananbeaivi bearjadat, go juvddálaččat ráhkkanedje sabbahii. sabbat.Lei ráhkkananbeaivi, ja sabbat lei aiddo álgimin.
55
Nissonat geat ledje boahtán Jesusiin Galileas, vulge Josefa mielde. Sii oidne mo Jesusa rumaš biddjojuvvui hávdái. 56
20,10
23,56 njálggahájat … vuoidasiid ovdal hávdádeami lei dábálaš vuoidat jábmi oljjuin ja botkkuhit njálggahájat urtasiid liikavárjju ala. Vrd. Joh 19,39č.Go sii ledje máhccan gávpogii, de sii gárvvistedje njálggahájat urtasiid ja vuoidasiid, muhto sabbaha sii orro vuoiŋŋastemiin lága gohččuma mielde.