Davvisámegiel Biibbal 2019 (Biibbal)
11

Jesus oahpaha máhttájeddjiid rohkadallat

111Oktii go Jesus lei leamaš rohkadallamin, de muhtun su máhttájeddjiin dajai sutnje: “Hearrá, oahpat min rohkadallat, nugo Johannes oahpahii iežas máhttájeddjiid.” 2

11,2–4
Matt 6,9–13
11,2–4 Hearrá rohkos. Áhčči Ođđaset giehtačállosat álget nu go Matt 6,9.Dalle Jesus celkkii sidjiide: “Go rohkadallabehtet, de dadjet ná:

Áhčči, basuhuvvos du namma.

Bohtos du riika. 11,2 Bohtos du riika Ođđaset giehtačállosat lasihit: “Šaddos du dáhttu mo almmis nu maiddái eatnama alde”.

3Atte midjiide juohke beaivvi

min beaivválaš láibbi.

4

11,4
Mark 14,38
1 Kor 10,13
2 Tess 3,3
Jak 1,13eč
Atte midjiide min suttuid ándagassii,

dasgo miige addit ándagassii juohkehažžii

gii lea midjiide velggolaš.

Ja ale doalvvo min geahččalussii.” 11,4 Ođđaset giehtačállosat lasihit: “muhto beastte min bahás eret”.

5Jesus celkkii vel: “Josmat muhtun dis manná ustibis lusa gaskaija áigge ja dadjá: ‘Ustiban, lone munnje golbma láibbi. 6Mu ustit lea boahtán mu lusa mátkkistis, iige mus leat maid guossohit sutnje.’ 7Nubbi vástida viesu siste: ‘Ale váivvit mu. Uksa lea juo dahppojuvvon, ja mun lean oađđimin mánáidanguin. In mun sáhte lihkkat addit maidege.’ 8

11,8
18,5
Muhto mun cealkkán didjiide: Vaikko son ii lihkage addit sutnje maidege ustitvuođa dihte, de son lihkká danin go nubbi ii vuollán átnumis, ja addá nubbái buot maid dárbbaša.

9

11,9
Jer 29,12č
Matt 21,22
Mark 11,24
Joh 14,13Jak 1,5
1 Joh 3,22
5,19č
Dan dihte mun cealkkán didjiide: Átnot, de oažžubehtet. Ohcet, de gávdnabehtet. Goalkkuhehket, de didjiide rabastuvvo. 10Dasgo dat gii átnu, oažžu, ja dat gii ohcá, gávdná, ja dat gii goalkkuha, rabastuvvo.

1111,11–12 Máŋgga giehtačállosis lea dás: “Gii din gaskkas lea dat áhčči gii addá bárdnásis geađggi go dat sihtá sus láibbi, dahje addá sutnje gearbmaša go dat sihtá sus guoli?” Gč. Matt 7,9.Almma ii oktage dis leat áhčči gii addá bárdnásis gearbmaša go bárdni sihtá sus guoli, 12dahje skorpiovnna go son sihtá moni? 13Go vel diige geat lehpet bahát, máhttibehtet addit mánáidasadet buriid attáldagaid, de man sakka eambbo din Áhčči addá almmis Bassi Vuoiŋŋa daidda geat sus dan átnot!”

Jesus ja Beelsebul

14Jesus ájii gielahis olbmás olggos bahás vuoiŋŋa. Go vuoigŋa lei vuolgán, de gielahis olmmái sárdnugođii, ja olbmot ovddošedje. 15

11,15
2 Gon 1,2
Matt 9,34
10,25
Mark 3,22
11,15 Beelsebul beargalaga nubbi namma.Muhto muhtumat dadje: “Son ádjá bahás vuoiŋŋaid olggos Beelsebula, bahás vuoiŋŋaid oaivámučča, fámuin.” 16
11,16
Matt 16,1
Luk 11,29
Earrásat dáhtto geahččalit su ja gáibidedje sus mearkka almmis.

17Muhto Jesus diđii sin jurdagiid ja celkkii sidjiide:

“Juohke riika mii juohkása ja lea soahpameahttun iežainis, duššá, ja viessu gahččá viesu ala. 18Jos dal Sáhtán soahtá iežainis, de dan riika dalle sáhttá bissut? Dii dadjabehtet ahte mun áján olbmuin olggos bahás vuoiŋŋaid Beelsebula vehkiin. 19Muhto jos mun áján olbmuin olggos bahás vuoiŋŋaid Beelsebula vehkiin, de gean vehkiin din olbmot dalle ádjet daid olggos? Dan dihte sii šaddet din duopmárin. 20Muhto jos mun áján olbmuin olggos bahás vuoiŋŋaid Ipmila suorpmain, de dallehan Ipmila riika lea boahtán din lusa.

21

11,21
Jes 49,24č
Go gievrras olmmái fákte iežas viesu vearju gieđas, de su opmodat orru ráfis. 22
11,22
Kol 2,15
Muhto jos muhtun boahtá gii lea velá gievrrat ja vuoitá su, de dalle dat gievrrat váldá sus buot vearjjuid maidda son luhtii, ja juogada sállaša. 23
11,23
9,50
Dat gii ii leat mu beale, dat lea mu vuostá, ja gii ii muinna čohkke, dat biđge.

24Go buhtismeahttun vuoigŋa vuolgá olggos olbmos, de dat vádjola ávdin guovllus ja ohcá vuoiŋŋastanbáikki, muhto ii gávnna. Dalle dat dadjá: ‘Mun máhcan vissosan mas vulgen.’ 25Go dat de boahtá ja gávdná viesu suohpalastojuvvon ja čiŋahuvvon, 26

11,26
2 Pet 2,20
de dat viežžá vel čieža vuoiŋŋa, bahábuid go dat ieš, ja dat bohtet sisa ja ásset dohko. Nu dan olbmo dilli šaddá loahpas bahábun go dat lei ovdal.”

27

11,27
1,284248
11,27 Ávdugas >6,20.Go Jesus lei dáid sárdnumin, de muhtun nisson olbmuid gaskkas čuorvvui: “Ávdugas dat goaŧŧu mii du guttii, ja ávdugasat dat čiččit maid don njammet!” 28
11,28
8,21
Muhto Jesus celkkii: “Daja baicce: Ávdugasat dat geat gullet Ipmila sáni ja vurkejit dan.”

Jona mearka

29Go eatnat olbmot čoagganedje, de Jesus sárdnugođii sidjiide:

“Dát buolva lea bahás buolva. Dat gáibida mearkka, muhto áidna mearka mii dasa addojuvvo, lea Jona mearka. 30Nugo Jona lei mearkan Ninive olbmuide, nu Olbmobárdnige šaddá mearkan dán bulvii. 3111,31 Lullieatnama dronnet Saba dronnet. Vrd. 1 Gon 10,1–13.Lullieatnama dronnet čuožžila dupmui oktan dán buolvva olbmuiguin ja dubme sin. Dasgo son bođii eatnama gežiin gullat Salomo viissisvuođa, ja dás lea eambbo go Salomo! 32

11,32
Jona 3,5
Ninive olbmot čuožžilit dupmui oktan dán buolvvain ja dubmejit dan. Dasgo Jona sártni geažil sii jorgaledje, ja dás lea eambbo go Jona!

Čalbmi lea rupmaša lámpá

33

11,33
Mark 4,21
Luk 8,16
Ii oktage cahkket lámppá ja bija dan čihkosii iige gári vuollái, muhto lámpájuolgái, vai dat geat bohtet sisa, oidnet dan báitima. 3411,34 rupmaša lámpá Antihkas olbmot govahalle ahte čalbmi lei dego garra čuovga mii čuvge birrasa. Čuovga boahtá rupmaša siskkobealde. Vrd. Dan 10,6; Alm 1,14.Du čalbmi lea du rupmaša lámpá. Go du čalbmi lea dearvvaš, de oppa du rumaš lea čuovgat, muhto jos du čalbmi lea vigis, de du rumaš lea seavdnjat. 35Várut dasto vai dat čuovga mii du siste lea, ii leat seavdnjadas. 36Jos oppa du rumaš lea čuovgat iige mihkkege osiid das leat seavdnjat, de buot šaddá čuovgadin nugo dalle go lámpá báitimiinnis du čuvge.”

Jesus soaibmá čáloahppavaččaid ja farisealaččaid

37Go Jesus lei sárdnumin, de muhtun farisealaš bovdii su iežas vissui boradit. Son manai dohko ja válddii saji beavddis. 3811,38 bassan juvddálaš buhtistanvierru mii gulai sin oskui. Vrd. Mark 7,2č; Joh 2,6. ▶ buhtisvuohta.Farisealaš imaštalai go oinnii ahte Jesus ii bassan gieđaid mállásiid ovdal. 39Muhto Hearrá celkkii sutnje:

“Dii farisealaččat buhtistehpet gal lihtiideattet ja gáriideattet olggobeale, muhto din siskkildasa dievva lea rievádus ja bahávuohta. 40Dii jierpmeheamit! Almma dat seammá gii lea dahkan olggobeale, lea dahkan maiddái dan mii lea siskkobealde? 41

11,41
12,33
11,41 Addet … gefiide greikkagiel sánis lea seammá vuođđu go sánis “váibmoláđisvuohta”. Rohkadallat ja addit váibmoláđisvuođa attáldagaid gulle juvddálaččaid oskkuvieruide. Vrd. Apd 3,1č; 10,2; 24,17; Rom 15,26.Addet dalle gefiide dan mii lea gári siste. Dalle buot šaddá didjiide buhtisin.

42

11,42
3 Mos 27,30
Mi 6,8
11,42 logádasaid geatnegasvuohta addit Hearrái logádasaid šattus ja eará dietnasis. ▶ logádas.Vuoi din, farisealaččat! Dii addibehtet logádasaid minttain, urttasšattuin ja buot ruttain, muhto vajálduhttibehtet vuoigatvuođa ja Ipmila ráhkisvuođa. Dáid dii galggašeiddet doallat, muhto ii dan dihte vajáldahttit daid eará báhkkomiidge.

43

11,43
Mark 12,38č
Luk 20,46
Vuoi din, farisealaččat! Dii dáhttubehtet čohkkát synagogas ovddemus sajiin ja liikobehtet go olbmot dearvvahit din márkanšiljus. 4411,44 hávddit Dat gii duolmmastii hávddi ala, šattai buhtismeahttumin ja fertii buhtistuvvot ovdal go sáhtii leat mielde ipmilbálvalusas. Vrd. 4 Mos 19,16–20.Vuoi din! Dii lehpet dego merkekeahtes hávddit, eaige olbmot dieđe go sii dulbmet daid.”

45Dalle muhtun láhkadovdi dajai: “Oahpaheaddji, dakkár sániiguin don hiddjidat maiddái min.”

46Jesus vástidii: “Vuoi dinge, láhkadovdit! Dii bidjabehtet olbmuide lossa nođiid maid sii illá nagodit guoddit, muhto ieža dii ehpet guoskka daidda suorpmainge. 47Vuoi din! Dii ceggebehtet hávdegeđggiid profehtaide geaid din áhčit godde. 48Ná dii dovddastehpet ja dohkkehehpet dan maid din áhčit dahke: Sii godde profehtaid ja dii ceggebehtet profehtaide hávdegeđggiid. 49

11,49
2 Muit 36,16
Matt 5,12
23,30eč
Apd 5,41
7,52
Jak 5,10
Dan dihte Ipmila Viissisvuohta lea cealkán: ‘Mun vuolggahan sin lusa profehtaid ja apostaliid; muhtumiid sis sii goddet ja earrásiid doarrádallet.’ 11,49 Ipmila Viissisvuohta >7,35; Matt 11,19. 50Danne dát buolva šaddá vástidit buot daid profehtaid varas mii máilmmi vuođđudeami rájes lea golggahuvvon, 5111,51 Abel, Sakarja Hebrealaš biibbalis soai leaigga vuosttaš ja maŋimuš olbmot geat goddojuvvuiga sivaheapmin. Vrd. 1 Mos 4,8; 2 Muit 24,20–22.Abela vara rájes gitta Sakarja vara rádjái, su gii goddojuvvui áltára ja tempela gaskii. Duođaid, mun cealkkán didjiide: Dát buolva šaddá das vástidit.

52Vuoi din, láhkadovdit, go dii lehpet váldán dieđu čoavdaga. Dii ieža ehpet leat mannan sisa, ja daid geat dáhtto mannat, dii lehpet caggan mannamis.”

53Go Jesus vulggii das, de čáloahppavaččat ja farisealaččat vurje su buotlágán gažaldagaiguin. 54

11,54
20,20
Sii geahččaledje su oažžut dadjat juoidá mainna beasašedje giellat su.

12

Jesus várre guoktilašvuođas

121

12,1
Matt 16,612
12,1 suvrradáiggis >13,21.Dan botta eatnat duhát olbmot ledje čoagganan, nu ahte sii goasii dulbme guhtet guimmiideaset. Jesus sárdnugođii ovddimustá máhttájeddjiidasas: “Váruhehket farisealaččaid suvrradáiggis, guoktilašvuođas. 2
12,2
Jer 1,8
Mark 4,22
Luk 8,17
Ii leat mihkkege čiegáid mii ii boađe albmosii, ii mihkkege čihkkojuvvon mii ii šatta diehttevassii. 3Danin dat maid dadjabehtet seavdnjadasas, boahtá gullosii beaivečuovggas, ja dat maid gámmáris savkalehpet nuppi olbmo bealljái, gulahuvvo dáhkiid alde.

Allet bala!

4

12,4
1 Pet 3,14
Mun cealkkán didjiide, ustibiiddásan: Allet bala sis geat goddet rupmaša, muhto das maŋŋil eai veaje dahkat duođi eambbo. 5
12,5
Hebr 10,31
12,5 helvehii loahpaáiggi ráŋggáštanbáiki. ▶ helvet.Gullet, geas dii galgabehtet ballat: Ballet sus geas lea fápmu goddit ja dasto bálkestit helvehii. Duođaid, mun cealkkán didjiide: Ballet sus! 6Almma vihtta cizáža vuvdojuvvojit guovtti skillegii? Dattetge Ipmil ii leat vajáldahttán dain ovttage. 7
12,7
12,24
21,18
Velá juohke vuoktačalbmige din oaivvis lea lohkkojuvvon. Allet bala, dii lehpet mávssoleappot go eatnat cizážat.

8Mun cealkkán didjiide: Gii dovddasta mu olbmuid ovddas, dan Olbmobárdnige dovddasta Ipmila eŋgeliid ovddas. 9

12,9
Mark 8,38
Luk 9,26
2 Tim 2,12
1 Joh 2,23
Muhto gii biehttala mu olbmuid ovddas, dat biehttaluvvo Ipmila eŋgeliid ovddas. 10
12,10
Matt 12,31č
Hebr 6,4eč
10,26
1 Joh 5,16
Ja juohkehažžii gii dadjá juoidá Olbmobártni vuostá, addojuvvo ándagassii, muhto dasa gii bilkida Bassi Vuoiŋŋa, ii ándagassii addojuvvo. 11
12,11
21,14č
Go dii dolvojuvvobehtet synagogaide ja ráđđejeddjiid ja eiseválddiid ovdii, de allet dalle leage morrašis das maid sárdnubehtet dahje mo bealuštehpet iežadet. 12
12,12
Joh 14,26
Go dat boddu boahtá, de Bassi Vuoigŋa neavvu didjiide maid galgabehtet dadjat.”

Rikkis olmmái

13Muhtun olmmái olbmuid gaskkas dajai Jesusii: “Oahpaheaddji, gohčo mu vielja juogadit árbbi muinna.” 14Muhto Jesus jearai: “Leango mun biddjojuvvon din duopmárin dahje árbejuogadeaddjin?” 15

12,15
1 Tim 6,9č
Ja son celkkii sidjiide: “Váruhehket buotlágán ruhtaváibmilvuođas. Ii olbmo eallin čuoččo opmodagas, vaikko dat livččii man valjis.”

16Ja son muitalii sidjiide veardádusa: “Lei rikkis olmmái gean eanan lei addán buori šattu. 17Son jurddašii: ‘Maid mun dál dagan? Mu šaddu ii čága šat gosage.’ 18Son dajai: ‘Dán mun dagan: Mun gaikkun áittiidan ja huksen daid sadjái stuoribuid. Daidda mun rájan oppa šattu ja buot iežan opmodaga. 19De mun dajan alccesan: Dál don leat rádjan ollu buriid máŋgga jahkái. Vuoiŋŋas dál, bora, juga ja leage ilus!’ 20

12,20
Job 27,8
Jer 17,11
Muhto Ipmil celkkii sutnje: ‘Don jierpmeheapme! Otná ija du siellu gáibiduvvo dus ruoktot. Ja buot maid leat čohkken – gii dan oažžu?’

21Ná geavvá dasa gii čohkke riggodaga alccesis, muhto geas ii leat dávvir Ipmila luhtte.”

Allet ane morraša!

22

12,22
Fil 4,6
Jesus celkkii máhttájeddjiidasas:

Danne mun cealkkán didjiide: Allet moraš heakkadet dihte, maid borrabehtet, alletge rupmaša dihte, mainna dan bivttastehpet. 23Heagga lea eambbo go borramuš ja rumaš eambbo go biktasat. 24

12,24
12,7
Gehččet gáranasaid: Eai dat gilvve eaige láddje, ii dain leat áiti iige vuorká, muhto Ipmil biebmá daid. Diihan lehpet ollu eambbo veara go lottit! 2512,25 állana mihttu ja deaddu. Vrd. Joh 13,4č.Guhtemuš dis sáhttá moraštemiin lasihit ovttage állana iežas eallinahkái? 26Go dii dalle ehpet veaje dán uhccánaččage, de manne dii váivvidehpet iežadet buot eará áššiin? 27
12,27
1 Gon 10
Gehččet liđiid, mo dat šaddet: Eai dat bargga eaige bane. Mun cealkkán didjiide: Ii Salomoge buot hearvásvuođastis lean gárvvuhuvvon nugo okta dain. 28Go Ipmil ná bivttasta gietti rási mii odne ceaggá ja ihttin bálkestuvvo ommanii, de almma son bivttasta dinge, dii uhccán oskkolaččat!

29Allet jurddaš mo dii fidnebehtet borramuša ja juhkamuša. Allet dan oza. 30Buot daid háhpohallet máilmmi olbmot, muhto din Áhčči diehtá ahte dii daid dárbbašehpet. 31

12,31
1 Gon 3,11eč
Sál 37,25
Matt 19,29
Luk 10,42
Kol 3,1
Ohcet baicca su riikka, de maiddái buot dát didjiide addojuvvojit. 32
12,32
12,29
Ale bala, mu uhca eloš! Dasgo din Áhčči lea mearridan addit didjiide riikka.

33

12,33
Sát 23,4
Matt 6,19
18,22
1 Tim 6,9
12,33 addet gefiide >11,41.Vuvdet mii dis lea, ja addet gefiide. Rábidehket alcceseattet burssaid mat eai gola, čohkkejehket albmái dávvira mii ii noga. Dohko suola ii beasa ja doppe muohcu ii bilit. 34Gos din dávvir lea, doppe viggá leat maiddái din váibmu.

Bálvaleaddji gii lea gárvvis

35

12,35
Matt 25,17
Luk 17,8
Ef 6,14
1 Pet 1,13
12,35 boahkánastojuvvon Galjes ja guhkes bivttas fertii čadnojuvvot boahkániin go galggai bargat. Gč. 2 Mos 12,11.Lehkoset din alimat boahkánastojuvvon ja din lámppát buollimin. 36Lehket nugo bálvaleaddjit geat vurdet hearráset ruoktot heajain, gearggusin rabastit sutnje uvssa dallánaga go son boahtá ja goalkkuha. 37
12,37
Joh 13,4č
Ávdugasat dat bálvaleaddjit geaid sin hearrá gávdná gohcimin dalle go boahtá! Duođaid, mun cealkkán didjiide: Son boahkánastá iežas, bovde sin beavdái ja bálvala sin ieš. 3812,38 nuppi … idjagohcinvuoru Idja juhkkojuvvui njealji idjagohcinvurrui: eahket, gaskaidja, vuoncávarrása biškun ja iđit. idja ja beaivi.Jos son boahtá easkka nuppi dahje goalmmát idjagohcinvuoru ja gávdná sin gárvvisin, de ávdugasat leat dat bálvaleaddjit.

39

12,39
1 Tess 5,2eč
2 Pet 3,10
Alm 3,3
16,15
Muhto dihtet dán: Jos dáluisit dieđášii goas suola boahtá, de son ii divttáše su gaikut vissosis. 40
12,40
21,34eč
Lehket maiddái dii gárvásat, danin go Olbmobárdni boahtá dalle go ehpet gátte.

41Peter jearai: “Hearrá, guoskágo dát veardádus buohkaide vai dušše midjiide?” 42

12,42
1 Kor 4,2
Hearrá vástidii:

“Gii dalle lea oskkáldas ja jierpmálaš dállodoalli gean su hearrá bidjá bearráigeahččat bálvaleddjiid ja addit sidjiide borramuša vuogas áigái? 43Ávdugas dat bálvaleaddji gean su hearrá gávdná dahkamin maid galgá, go son máhccá! 44

12,44
Matt 25,21
Duođaid, mun cealkkán didjiide: Su háldui hearrá oskkilda oppa opmodagas. 45Bálvaleaddji sáhttá jurddašit: ‘Mu hearrá ádjána boahtimis!’ De son riepmá cábmit bálvváid ja bálvánieiddaid ja borrat, juhkat ja juhkaluvvat. 46Muhto dan beaivvi go bálvaleaddji ii leat vuordimin, dan bottu maid son ii dieđe, su hearrá boahtá ja časká su jámas, ja nu bálvaleaddji oažžu seammá oasi go dat geat eai oskko. 47
12,47
Jak 4,17
Jos bálvaleaddji diehtá maid su hearrá dáhttu, muhto ii dattetge ráhkkan iige daga su dáhtu mielde, son oažžu máŋga časkkástaga. 48Muhto jos bálvaleaddji diehtemeahttunvuođas dahká dakkára mii ráŋggáštuvvo časkkástagaiguin, de son oažžu uhccán časkkástagaid.

Geasa ollu lea addojuvvon, das ollu ohccojuvvo, ja geasa ollu lea oskkilduvvon, das ollu gáibiduvvo.

Ii ráfi, muhto soahpameahttunvuohta

49Dola mun lean boahtán suhppet eatnama ala. Vare dat livččii juo buollán! 50

12,50
Mark 10,38
14,36
Joh 18,11
Muhto mun ferten gásttain gásttašuvvot, ja mun áŧestuvan dassážii go lean dan čađahan. 51Gáddibehtetgo ahte mun lean boahtán buktit eatnama ala ráfi? Mun cealkkán didjiide, in ráfi, muhto soahpameahttunvuođa. 52Dás maŋás ovtta bearraša olbmot ellet soahpameahttunvuođas: Vihttasis leat golmmas guoktása ja guovttis golbmasa vuostá, 53
12,53
Mi 7,6
áhčči šaddá vuostálaga bártniinis ja bárdni áhčiinis, eadni nieiddainis ja nieida etniinis, vuoni manjiinis ja mannji vuotnámiinnis.”

Áiggi mearkkat

54Jesus celkkii dasto olbmuide: “Go oaidnibehtet balvva badjáneamen oarjjil, de dii dadjabehtet dallánaga: ‘Dál šaddá arvi’, ja nu šaddá. 55Ja go lullebiegga bossu, de dii dadjabehtet: ‘Dál šaddá báhkka’, ja nu šaddá. 56Dii guoktilaččat! Eatnama ja almmi hámi dii gal máhttibehtet lohkat, manne dalle ehpet máhte lohkat dán áiggi?

57Manne ehpet ieža gávnnat mii lea riekta? 58Go don vuostebeliinat leat mannamin riektái, de bargga áŋgirit soabadit suinna juo mátkkis. Muđui son geassá du duopmára ovdii, ja duopmár addá du riektebálvvá gihtii gii bidjá du giddagassii. 59Mun cealkkán dutnje: Doppe it beasa ovdal go leat máksán velá maŋimuš evrrege.”

13

Jos ehpet jorgal

131Dan áigge bohte soapmásat ja muitaledje sutnje daid galilealaččaid birra geaid Pilatus lei goddán, nu ahte sin varra lei seahkánan sin oaffarelliid varrii. 2

13,2
Joh 9,2
Jesus celkkii sidjiide: “Gáddibehtetgo ahte dát galilealaččat ledje stuorit suttolaččat go buot eará galilealaččat, danne go sii gillájedje dan? 3
13,3
Sál 7,13
Mun cealkkán didjiide: Eai lean, muhto seammá ládje dii buohkat duššabehtet, jos ehpet jorgal. 4Naba dat gávccinuppelogis geat sorbmašuvve, go Siloa toardna gahčai sin ala? Gáddibehtetgo ahte sii ledje stuorit suttolaččat go buot eará Jerusalema olbmot? 5Mun cealkkán didjiide: Eai eisege, muhto seammá ládje dii buohkat duššabehtet, jos ehpet jorgal.”

Šattuhis fiikonmuorra

6

13,6
Matt 21,19
Jesus muitalii vel veardádusa: “Muhtun olbmá viidnegárddis lei šaddamin fiikonmuorra. Son manai ohcat das šaddosiid, muhto ii gávdnan. 7Dalle son dajai viidnegárdedikšui: ‘Mun lean dál golbma jagi boahtán ohcat šaddosiid dán fiikonmuoras, muhto in leat gávdnan. Njeaidde dan, dathan dušše goarida eatnama.’ 8
13,8
2 Pet 3,915
Muhto viidnegárdikšu vástidii: ‘Hearrá, divtte dan orrut vel ovtta jagi, de mun beasan goaivut ja duktet eatnama dan birra. 9Boahtte jagi dat veadjá šaddadit šattuid. Muhto jos ii šaddat, de gohčo dalle njeaidit dan.’”

Jesus buorida nissona sabbahin

10Jesus lei sabbahin oahpaheamen olbmuid muhtun synagogas. 11Das lei nisson gean buozalvasvuođa vuoigŋa lei váivvidan gávccinuppelohkái jagi. Su čielgi lei oalát guvrragan, iige son sáhttán njulget čielggi. 12Go Jesus oinnii su, de son rávkkai su lusas ja celkkii: “Nisson, don leat čovdojuvvon iežat buozalvasas.” 13

13,13
Mark 5,23
6,5
7,32
8,23
Luk 4,40
Apd 9,12
28,8
Son bijai gieđaid nissona ala, ja dallánaga nisson njulgii čielggi ja máinnui Ipmila.

14

13,14
2 Mos 20,9č
Luk 6,7
14,3+
Go synagoga ovdaolmmoš oinnii ahte Jesus buoridii sabbahin, de son moaráskii ja dajai olbmuide geat ledje das: “Vahkus leat guhtta beaivvi barggu várás. Bohtet dalle buoriduvvot, allet sabbahin.” 15
13,15
14,5
Hearrá vástidii: “Dii guoktilaččat! Juohkehaš dis gal čoavdá iežas vuovssá dahje ásena čatnagasas sabbahin ja doalvu dan juhkat. 16Dán Abrahama nieidda Sáhtán lea doallan čatnagasas olles gávccinuppelohkái jagi. Iigo su livčče ožžon čoavdit friddjan sabbahin?” 17Go Jesusa vuostálastit gulle su vástádusa, de sii heahpanedje, muhto olbmot ledje ilus buot ovddolaš daguid dihte maid son dagai.

Sennetsiepman ja suvrradáigi

18De Jesus celkkii: “Man láhkásaš lea Ipmila riika? Manin mun veardidivččen dan? 19

13,19
Sál 104,12
Esek 17,23
31,6
Dan 4,1221
13,19 sennetsiepman hui uhca siepmanaš, eambbo go 760 siepmana grámmas; šaddu sáhttá leat badjel 2 mehtera alu.Dat lea dego sennetsiepman maid olmmái gilvvii gilvvagárdásis. Dat stuorui ja lei maŋimustá dego muorra, ja almmi lottit ráhkadedje besiid dan ovssiide.”

20Son celkkii vel: “Manin mun veardidivččen Ipmila riikka? 2113,21 suvrradáigi Láibbodettiin láibu vurkii oasáža geavvan dáiggis. Go fas áiggui láibut, de duhppejuvvui dáigebihtá ođđa dáigái vai dat gis geavvá. golbma gáredievva sullii 36 lihttera dahjege 20 kilo jáffut. ▶ mihttu ja deaddu.Dat lea dego suvrradáigi. Go nisson soatkkai dan jáffuide mat ledje golbma gáredievva, de oppa dáigi suvrrui.”

Baskkes uksa

22

13,22
9,51+
Jesus vádjolii Jerusalema guvlui. Son manai gávpogis gávpogii ja gilis gillái ja oahpahii olbmuid. 23Muhtun jearai sus: “Hearrá, leatgoson dat hárvát geat bestojuvvojit?” Son celkkii sidjiide:

24

13,24
1 Tim 6,12
“Gilvvohallet vai beassabehtet sisa baskkes uvssas. Mun cealkkán didjiide: Eatnagat vigget beassat sisa muhto eai beasa. 25
13,25
Matt 25,11č
Boahtá áigi go dáluisit čuožžila ja dahppá uvssa. Go dii dasto čuožžubehtet olgun, goalkkuhehpet uvssa ja dadjabehtet: ‘Hearrá, rabas midjiide!’ de son cealká: ‘Geat dii lehpet? Mun in dovdda din.’ 26Dalle dii dadjabehtet: ‘Mii boraimet ja jugaimet duinna, ja don oahpahit min gáhtain.’ 27
13,27
Sál 6,9
Muhto son cealká: ‘Mun in dieđe geat dii lehpet. Mun in dovdda din. Gáidet mu luhtte, buot dii vearredahkkit!’

28

13,28
Sál 107,3
Jes 2,2č
25,6
Matt 8,11č
Doppe dii čierrubehtet ja gižahehpet bániid, go oaidnibehtet Abrahama ja Isaka ja Jakoba ja buot profehtaid Ipmila riikkas, muhto fuobmábehtet ahte dii ieža lehpet norddastuvvon olggos. 29Olbmot bohtet nuortan ja oarjin ja davvin ja lullin ja boradišgohtet Ipmila riikkas. 30
13,30
Matt 19,30
20,16
Máŋggat maŋimuččat leat dalle vuosttamuččat, ja máŋggat vuosttamuččat maŋimuččat.”

Jesus ja Herodes

3113,31 Herodes Herodes Antipas, vrd. 3,1; Matt 14,1. ▶ Herodesa sohka.Aiddo dalle muhtun farisealaččat bohte dadjat Jesusii: “Vuolgge dáppe, dasgo Herodes áigu goddit du.” 3213,32 goalmmát beaivvi >9,22.Muhto son vástidii: “Mannet dadjat dan riebanii: Odne ja ihttin mun áján olbmuin olggos bahás vuoiŋŋaid ja buoridan buhcciid, ja goalmmát beaivvi mun lean geargan. 33Muhto mun ferten vádjolit odne ja ihttin ja vel maŋit beaivvige, dasgo ii heive ahte profehta goddojuvvo eará báikkis go Jerusalemis.

Vuoi Jerusalema!

34

13,34
Sál 91,4
Jes 62,5
Jer 7,13č
22,5
Luk 19,41eč
Jerusalem, Jerusalem! Don gottát profehtaid ja geađgádat daid geat leat du lusa vuolggahuvvon. Man dávjá mun lean dáhtton čohkket du mánáid nugo vuonccis čohkke čivggaid soajáid vuollái! Muhto dii ehpet dáhtton boahtit. 35
13,35
Sál 118,26
Luk 19,38
Geahča, din viessu guđđojuvvo ávdimin. Mun cealkkán didjiide: Dii ehpet oainne mu ovdal go dan beaivvi go dadjabehtet: Buressivdniduvvon lehkos son guhte boahtá Hearrá nammii.