Davvisámegiel Biibbal 2019 (Biibbal)
11

Jesus oahpaha máhttájeddjiid rohkadallat

111Oktii go Jesus lei leamaš rohkadallamin, de muhtun su máhttájeddjiin dajai sutnje: “Hearrá, oahpat min rohkadallat, nugo Johannes oahpahii iežas máhttájeddjiid.” 2

11,2–4
Matt 6,9–13
11,2–4 Hearrá rohkos. Áhčči Ođđaset giehtačállosat álget nu go Matt 6,9.Dalle Jesus celkkii sidjiide: “Go rohkadallabehtet, de dadjet ná:

Áhčči, basuhuvvos du namma.

Bohtos du riika. 11,2 Bohtos du riika Ođđaset giehtačállosat lasihit: “Šaddos du dáhttu mo almmis nu maiddái eatnama alde”.

3Atte midjiide juohke beaivvi

min beaivválaš láibbi.

4

11,4
Mark 14,38
1 Kor 10,13
2 Tess 3,3
Jak 1,13eč
Atte midjiide min suttuid ándagassii,

dasgo miige addit ándagassii juohkehažžii

gii lea midjiide velggolaš.

Ja ale doalvvo min geahččalussii.” 11,4 Ođđaset giehtačállosat lasihit: “muhto beastte min bahás eret”.

5Jesus celkkii vel: “Josmat muhtun dis manná ustibis lusa gaskaija áigge ja dadjá: ‘Ustiban, lone munnje golbma láibbi. 6Mu ustit lea boahtán mu lusa mátkkistis, iige mus leat maid guossohit sutnje.’ 7Nubbi vástida viesu siste: ‘Ale váivvit mu. Uksa lea juo dahppojuvvon, ja mun lean oađđimin mánáidanguin. In mun sáhte lihkkat addit maidege.’ 8

11,8
18,5
Muhto mun cealkkán didjiide: Vaikko son ii lihkage addit sutnje maidege ustitvuođa dihte, de son lihkká danin go nubbi ii vuollán átnumis, ja addá nubbái buot maid dárbbaša.

9

11,9
Jer 29,12č
Matt 21,22
Mark 11,24
Joh 14,13Jak 1,5
1 Joh 3,22
5,19č
Dan dihte mun cealkkán didjiide: Átnot, de oažžubehtet. Ohcet, de gávdnabehtet. Goalkkuhehket, de didjiide rabastuvvo. 10Dasgo dat gii átnu, oažžu, ja dat gii ohcá, gávdná, ja dat gii goalkkuha, rabastuvvo.

1111,11–12 Máŋgga giehtačállosis lea dás: “Gii din gaskkas lea dat áhčči gii addá bárdnásis geađggi go dat sihtá sus láibbi, dahje addá sutnje gearbmaša go dat sihtá sus guoli?” Gč. Matt 7,9.Almma ii oktage dis leat áhčči gii addá bárdnásis gearbmaša go bárdni sihtá sus guoli, 12dahje skorpiovnna go son sihtá moni? 13Go vel diige geat lehpet bahát, máhttibehtet addit mánáidasadet buriid attáldagaid, de man sakka eambbo din Áhčči addá almmis Bassi Vuoiŋŋa daidda geat sus dan átnot!”

Jesus ja Beelsebul

14Jesus ájii gielahis olbmás olggos bahás vuoiŋŋa. Go vuoigŋa lei vuolgán, de gielahis olmmái sárdnugođii, ja olbmot ovddošedje. 15

11,15
2 Gon 1,2
Matt 9,34
10,25
Mark 3,22
11,15 Beelsebul beargalaga nubbi namma.Muhto muhtumat dadje: “Son ádjá bahás vuoiŋŋaid olggos Beelsebula, bahás vuoiŋŋaid oaivámučča, fámuin.” 16
11,16
Matt 16,1
Luk 11,29
Earrásat dáhtto geahččalit su ja gáibidedje sus mearkka almmis.

17Muhto Jesus diđii sin jurdagiid ja celkkii sidjiide:

“Juohke riika mii juohkása ja lea soahpameahttun iežainis, duššá, ja viessu gahččá viesu ala. 18Jos dal Sáhtán soahtá iežainis, de dan riika dalle sáhttá bissut? Dii dadjabehtet ahte mun áján olbmuin olggos bahás vuoiŋŋaid Beelsebula vehkiin. 19Muhto jos mun áján olbmuin olggos bahás vuoiŋŋaid Beelsebula vehkiin, de gean vehkiin din olbmot dalle ádjet daid olggos? Dan dihte sii šaddet din duopmárin. 20Muhto jos mun áján olbmuin olggos bahás vuoiŋŋaid Ipmila suorpmain, de dallehan Ipmila riika lea boahtán din lusa.

21

11,21
Jes 49,24č
Go gievrras olmmái fákte iežas viesu vearju gieđas, de su opmodat orru ráfis. 22
11,22
Kol 2,15
Muhto jos muhtun boahtá gii lea velá gievrrat ja vuoitá su, de dalle dat gievrrat váldá sus buot vearjjuid maidda son luhtii, ja juogada sállaša. 23
11,23
9,50
Dat gii ii leat mu beale, dat lea mu vuostá, ja gii ii muinna čohkke, dat biđge.

24Go buhtismeahttun vuoigŋa vuolgá olggos olbmos, de dat vádjola ávdin guovllus ja ohcá vuoiŋŋastanbáikki, muhto ii gávnna. Dalle dat dadjá: ‘Mun máhcan vissosan mas vulgen.’ 25Go dat de boahtá ja gávdná viesu suohpalastojuvvon ja čiŋahuvvon, 26

11,26
2 Pet 2,20
de dat viežžá vel čieža vuoiŋŋa, bahábuid go dat ieš, ja dat bohtet sisa ja ásset dohko. Nu dan olbmo dilli šaddá loahpas bahábun go dat lei ovdal.”

27

11,27
1,284248
11,27 Ávdugas >6,20.Go Jesus lei dáid sárdnumin, de muhtun nisson olbmuid gaskkas čuorvvui: “Ávdugas dat goaŧŧu mii du guttii, ja ávdugasat dat čiččit maid don njammet!” 28
11,28
8,21
Muhto Jesus celkkii: “Daja baicce: Ávdugasat dat geat gullet Ipmila sáni ja vurkejit dan.”

Jona mearka

29Go eatnat olbmot čoagganedje, de Jesus sárdnugođii sidjiide:

“Dát buolva lea bahás buolva. Dat gáibida mearkka, muhto áidna mearka mii dasa addojuvvo, lea Jona mearka. 30Nugo Jona lei mearkan Ninive olbmuide, nu Olbmobárdnige šaddá mearkan dán bulvii. 3111,31 Lullieatnama dronnet Saba dronnet. Vrd. 1 Gon 10,1–13.Lullieatnama dronnet čuožžila dupmui oktan dán buolvva olbmuiguin ja dubme sin. Dasgo son bođii eatnama gežiin gullat Salomo viissisvuođa, ja dás lea eambbo go Salomo! 32

11,32
Jona 3,5
Ninive olbmot čuožžilit dupmui oktan dán buolvvain ja dubmejit dan. Dasgo Jona sártni geažil sii jorgaledje, ja dás lea eambbo go Jona!

Čalbmi lea rupmaša lámpá

33

11,33
Mark 4,21
Luk 8,16
Ii oktage cahkket lámppá ja bija dan čihkosii iige gári vuollái, muhto lámpájuolgái, vai dat geat bohtet sisa, oidnet dan báitima. 3411,34 rupmaša lámpá Antihkas olbmot govahalle ahte čalbmi lei dego garra čuovga mii čuvge birrasa. Čuovga boahtá rupmaša siskkobealde. Vrd. Dan 10,6; Alm 1,14.Du čalbmi lea du rupmaša lámpá. Go du čalbmi lea dearvvaš, de oppa du rumaš lea čuovgat, muhto jos du čalbmi lea vigis, de du rumaš lea seavdnjat. 35Várut dasto vai dat čuovga mii du siste lea, ii leat seavdnjadas. 36Jos oppa du rumaš lea čuovgat iige mihkkege osiid das leat seavdnjat, de buot šaddá čuovgadin nugo dalle go lámpá báitimiinnis du čuvge.”

Jesus soaibmá čáloahppavaččaid ja farisealaččaid

37Go Jesus lei sárdnumin, de muhtun farisealaš bovdii su iežas vissui boradit. Son manai dohko ja válddii saji beavddis. 3811,38 bassan juvddálaš buhtistanvierru mii gulai sin oskui. Vrd. Mark 7,2č; Joh 2,6. ▶ buhtisvuohta.Farisealaš imaštalai go oinnii ahte Jesus ii bassan gieđaid mállásiid ovdal. 39Muhto Hearrá celkkii sutnje:

“Dii farisealaččat buhtistehpet gal lihtiideattet ja gáriideattet olggobeale, muhto din siskkildasa dievva lea rievádus ja bahávuohta. 40Dii jierpmeheamit! Almma dat seammá gii lea dahkan olggobeale, lea dahkan maiddái dan mii lea siskkobealde? 41

11,41
12,33
11,41 Addet … gefiide greikkagiel sánis lea seammá vuođđu go sánis “váibmoláđisvuohta”. Rohkadallat ja addit váibmoláđisvuođa attáldagaid gulle juvddálaččaid oskkuvieruide. Vrd. Apd 3,1č; 10,2; 24,17; Rom 15,26.Addet dalle gefiide dan mii lea gári siste. Dalle buot šaddá didjiide buhtisin.

42

11,42
3 Mos 27,30
Mi 6,8
11,42 logádasaid geatnegasvuohta addit Hearrái logádasaid šattus ja eará dietnasis. ▶ logádas.Vuoi din, farisealaččat! Dii addibehtet logádasaid minttain, urttasšattuin ja buot ruttain, muhto vajálduhttibehtet vuoigatvuođa ja Ipmila ráhkisvuođa. Dáid dii galggašeiddet doallat, muhto ii dan dihte vajáldahttit daid eará báhkkomiidge.

43

11,43
Mark 12,38č
Luk 20,46
Vuoi din, farisealaččat! Dii dáhttubehtet čohkkát synagogas ovddemus sajiin ja liikobehtet go olbmot dearvvahit din márkanšiljus. 4411,44 hávddit Dat gii duolmmastii hávddi ala, šattai buhtismeahttumin ja fertii buhtistuvvot ovdal go sáhtii leat mielde ipmilbálvalusas. Vrd. 4 Mos 19,16–20.Vuoi din! Dii lehpet dego merkekeahtes hávddit, eaige olbmot dieđe go sii dulbmet daid.”

45Dalle muhtun láhkadovdi dajai: “Oahpaheaddji, dakkár sániiguin don hiddjidat maiddái min.”

46Jesus vástidii: “Vuoi dinge, láhkadovdit! Dii bidjabehtet olbmuide lossa nođiid maid sii illá nagodit guoddit, muhto ieža dii ehpet guoskka daidda suorpmainge. 47Vuoi din! Dii ceggebehtet hávdegeđggiid profehtaide geaid din áhčit godde. 48Ná dii dovddastehpet ja dohkkehehpet dan maid din áhčit dahke: Sii godde profehtaid ja dii ceggebehtet profehtaide hávdegeđggiid. 49

11,49
2 Muit 36,16
Matt 5,12
23,30eč
Apd 5,41
7,52
Jak 5,10
Dan dihte Ipmila Viissisvuohta lea cealkán: ‘Mun vuolggahan sin lusa profehtaid ja apostaliid; muhtumiid sis sii goddet ja earrásiid doarrádallet.’ 11,49 Ipmila Viissisvuohta >7,35; Matt 11,19. 50Danne dát buolva šaddá vástidit buot daid profehtaid varas mii máilmmi vuođđudeami rájes lea golggahuvvon, 5111,51 Abel, Sakarja Hebrealaš biibbalis soai leaigga vuosttaš ja maŋimuš olbmot geat goddojuvvuiga sivaheapmin. Vrd. 1 Mos 4,8; 2 Muit 24,20–22.Abela vara rájes gitta Sakarja vara rádjái, su gii goddojuvvui áltára ja tempela gaskii. Duođaid, mun cealkkán didjiide: Dát buolva šaddá das vástidit.

52Vuoi din, láhkadovdit, go dii lehpet váldán dieđu čoavdaga. Dii ieža ehpet leat mannan sisa, ja daid geat dáhtto mannat, dii lehpet caggan mannamis.”

53Go Jesus vulggii das, de čáloahppavaččat ja farisealaččat vurje su buotlágán gažaldagaiguin. 54

11,54
20,20
Sii geahččaledje su oažžut dadjat juoidá mainna beasašedje giellat su.