Davvisámegiel Biibbal 2019 (Biibbal)
11

Jefta

111

11,1
Hebr 11,32
Gileadlaš Jefta lei jálus soahteolmmái. Son lei muhtun fuorá ja Gilead-nammasaš olbmá bárdni. 2
11,2
1 Mos 21,10
Maiddái Gileada áhkká riegádahtii boadnjásis bártniid. Go sii rávásmuvve, de sii ádje Jefta eret ja dadje: “Dus ii leat árbeoassi áhččámet viesus, danin go don leat vierronissona bárdni.” 311,3 Tob aramealaš guovlu Gileada nuorttadavábealde.Jefta báhtarii vieljainis ja ásai Toba eatnamii. Doppe su lusa čoagganedje luovosolbmát, ja sii jođašedje suinna.

4

11,4
10,9eč
Muhtun áiggi geažes ammonlaččat soahttájedje israellaččaiguin. 5Go sii fallehedje israellaččaid, de Gileada vuorrasat vulge viežžat Jefta Toba eatnamis. 6Sii dadje Jeftai: “Álgge min njunušolmmájin, vai mii nagodit soahtat ammonlaččaiguin.” 7Jefta vástidii Gileada vuorrasiidda: “Dii vašuheiddet mu ja ájiidet mu áhččán viesus. Manin dii boahtibehtet mu lusa dál, go lehpet heađis?” 8Vuorrasat vástidedje: “Aiddo dan dihte mii leatge boahtán du lusa. Vuolgge min mielde soahtat ammonlaččaiguin, de don šattat buot Gileada ássiid oaivámužžan.” 9Jefta dajai Gileada vuorrasiidda: “Jos dii doalvubehtet mu ruoktot soahtat ammonlaččaiguin, ja Hearrá diktá mu vuoitit sin, de mun šattan din oaivámužžan.” 10
11,10
1 Sam 12,5
Jer 29,23
42,5
Mal 2,14
Vuorrasat dadje: “Hearrá lea min duođašteaddjin; mii lohpidit dahkat nugo don dajat.” 11Dalle Jefta vulggii Gileada vuorrasiid mielde, ja álbmot dagai su oaivámužžan ja njunušolmmájin. Mispas Jefta nannii Hearrá muođuid ovddas dan maid lei dadjan.

12Jefta vuolggahii áirasiid ammonlaččaid gonagasa lusa jearrat: “Mii munnos lea čoavddekeahttá gaskaneame, go don bahkket mu eatnamii?” 13

11,13
4 Mos 21,24
11,13 Arnon, Jabbok Jordana oalgejogat.Ammonlaččaid gonagas vástidii Jefta áirasiidda: “Go israellaččat ledje boahtimin Egyptas, de sii válde mu eatnama mii lea Arnona ja Jabboka gaskkas, gitta Jordana rádjái. Atte dál riidalkeahttá munnje visot ruoktot!” 14Jefta vuolggahii fas áirasiid ammonlaččaid gonagasa lusa 15
11,15
5 Mos 2,918eč
cealkit: “Ná dadjá Jefta: Israellaččat eai leat váldán moablaččaid eaige ammonlaččaid eatnama. 16Go sii ledje boahtimin Egyptas, de sii vádjoledje meahci čađa Ruksesmerrii ja doppe Kadešii. 17
11,17
4 Mos 20,14eč
Doppe sii vuolggahedje áirasiid Edoma gonagasa lusa bivdit lobi johtit su eatnama čađa, muhto son ii dáhtton gullat sin. Sii vuolggahedje áirasiid maiddái Moaba gonagasa lusa, muhto ii songe dáhtton gullat sin, ja nu israellaččat gárte orrot Kadešii. 18
11,18
4 Mos 21,13
Dasto sii vádjoledje meahci čađa, garve Edoma ja Moaba ja bohte Moaba nuorttabeallái. Sii luoitaledje Arnona don beallái, muhto eai rasttildan rádjejoga Moaba eatnamii. 19
11,19
4 Mos 21,21–26
Israellaččat vuolggahedje áirasiid amorlaččaid gonagasa Sihona lusa gii ráđđii Hešbonis, ja sihte su luoitit sin iežas eatnama čađa, vai besset dohko gosa ledje áigumin. 20Muhto Sihon ii suovvan israellaččaid johtit iežas eatnama čađa. Son čohkkii oppa soahteveagas, luoitalii Jahsai ja soahttái Israeliin. 21Hearrá, Israela Ipmil, attii Sihona ja oppa su soahteveaga israellaččaid gihtii. Dasto israellaččat válde oppa eatnama amorlaččain geat ásse doppe. 22Sii válde oppa amorlaččaid eatnama Arnona rájes gitta Jabboka rádjái ja meahci rájes gitta Jordana rádjái. 23Hearrá, Israela Ipmil, ájii amorlaččaid eret iežas álbmoga Israela ovddas, ja dál don áiggut váldit sin eatnama! 24
11,24
4 Mos 21,29
Almma lea nu ahte go du ipmil Kemoš lea ádján muhtin álbmoga du ovddas, de don válddát sin eatnama, ja go Hearrá, min Ipmil, lea ádján muhtin álbmoga min ovddas, de mii váldit sin eatnama? 25Leatgo don buoret go Moaba gonagas Balak, Sippora bárdni? Son ii riidalan israellaččaiguin iige soahtan singuin. 26Israellaččat leat ássan Hešbonis ja dan birasgávpogiin, Aroeris ja dan birasgávpogiin ja buot gávpogiin goappáge bealde Arnona juo golbmačuođi jagi. Manne dii ehpet juo ovdal váldán daid? 27
11,27
1 Sam 24,16
Mun in leat dahkan maidege du vuostá, muhto don baicca dagat stuorra vearrivuođa mu vuostá go fallehat mu. Dubmejehkos dál Hearrá, gii lea duopmár, israellaččaid ja ammonlaččaid riiddu.” 28Muhto ammonlaččaid gonagas ii beroštan dain sániin maid Jefta cealkkihii sutnje.

29

11,29
3,10+
Dalle Hearrá vuoigŋa bođii Jefta badjelii. Son manai Gileada ja Manasse čađa ja bođii Mispai mii lea Gileadis. Doppe son vulggii soahtat ammonlaččaiguin. 30Jefta attii Hearrái dán lohpádusa: “Jos don attát ammonlaččaid mu gihtii, 3111,31 boaldinoaffarin Láhka ja profehtat atne olmmošoaffariid dohkketmeahttumin. Vrd. 3 Mos 18,21; Mi 6,7č.de mun lohpidan dutnje ahte dat gii ovddemus boahtá mu viesu uvssas mu ovddal go lean máhccamin ruoktot vuoitin, gullá Hearrái ja oaffaruššojuvvo boaldinoaffarin.”

32Jefta vulggii soahtat ammonlaččaiguin, ja Hearrá attii sin su gihtii. 33

11,33
8,28
Son časkkii oppa sin soahteveaga ja válddii sin eatnama Aroera rájes gitta Minnita guovllu rádjái, guoktelogi gávpoga, ja gitta Abel Keramima rádjái. Nu israellaččat vuolidedje ammonlaččaid.

Jefta nieida

34

11,34
1 Sam 18,6
Go Jefta máhcai ruktosis Mispai, de su ovddal bođii dánsumiin ja rumbbu dearpamiin su iežas nieida. Son lei su áidna mánná; earret su sus ii lean bárdni iige nieida. 35
11,35
4 Mos 30,3
5 Mos 23,21
Sárd 5,3č
11,35 gaikkodii biktasiiddis morraša dahje suorganeami mearka. ▶ moraštanvierut.Go Jefta oinnii nieiddas, de son gaikkodii biktasiiddis ja dajai: “Vuoi nieiddažan, makkár bákčasa ja morraša don buvttát munnje! Mun lean dahkan Hearrái lohpádusa maid in sáhte váldit ruoktot.” 36Dalle nieida dajai: “Áhčážan, jos don leat dahkan Hearrái lohpádusa, de daga munnje nugo leat lohpidan, dál go Hearrá lea diktán du mávssahit vašálaččaidasat ammonlaččaide.” 37Son dajai vel: “Mun ánun dušše dán: Atte munnje guokte mánu, vai mun beasan ustibiiddánguin mannat váriide čierrut dan ahte šattan jápmit nieidan.” 38Jefta dajai sutnje: “Mana fal!” Jefta divttii nieiddas mannat guovtte mánnui. Nieida vulggii ustibiiddisguin váriide ja čierui doppe iežas nieidavuođa. 39Go guokte mánu ledje gollan, de son máhcai áhčis lusa. Jefta dagai sutnje nugo lei lohpidan Hearrái, ja su nieida jámii eadneviđá. Israelis šattai vierrun 40ahte nieiddat juohke jagi manne njealji beaivái máidnut gileadlaš Jefta nieidda.

12

Jefta ja efraimlaččat

121

12,1
8,1
Efraimlaččat rávke olbmáideaset čoahkkái ja manne Jordana rastá Safonii. Sii dadje Jeftai: “Manin don it rávkan min fárrui, go vulget soahtat ammonlaččaiguin? Mii boaldit du viesu ja du oktan dainna.” 2Jefta vástidii sidjiide: “Dalle go mun ja mu álbmot soađaimet garrasit ammonlaččaiguin, de mun rávken din, muhto dii ehpet boahtán gádjut mu sin gieđas. 3Go mun oidnen ahte dii ehpet áigon veahkehit mu, de mun in beroštan iežan heakkas muhto vulgen soahtat ammonlaččaiguin, ja Hearrá attii sin mu gihtii. Manin dii dál lehpet vuolgán soahtat muinna?”

412,4 Efraima ja Manasse gaskkas Masorehtalaš teaksta ii leat čielggas.De Jefta čohkkii buot Gileada olbmáid, soahttái efraimlaččaiguin ja vuittii sin. Efraimlaččat lávejedje dadjat: “Dii gileadlaččat ehpet leat eará go báhtareaddjit Efraimis, din eananhan lea Efraima ja Manasse gaskkas.” 5

12,5
3,28
7,24
Gileadlaččat válde Jordana gállamiid maid bokte beasai Efraimii. Go efraimlaš báhtareaddjit bohte ja bivde beassat rastá, de gileadlaččat jerre juohkehaččas: “Leatgo don efraimlaš?” Jos olmmái biehttalii, 612,6 šibbolet Hebreagiela mielde “gordneoaivi”. Efraima olbmot jietnadedje dán sáni eará ládje (sibbolet) iežaset suopmana mielde; nu dovddahuvvui guđe čerdii sii gulle.de sii gohččo su dadjat “šibbolet”. Jos son dajai “sibbolet”, danin go ii máhttán jietnadit riekta, de sii dohppejedje su ja godde. Jordana gállamiidda gahčče dalle njealljelogiguokteduhát efraimlačča.

7Jefta lei Israela duopmárin guhtta jagi. De son jámii ja hávdáduvvui ruovttugávpogasas Gileadii.

Eará duopmárat

812,8 betlehemlaš ii Betlehem Judas, muhto Betlehem Galileas, Nasareta lahka. Gč. Jos 19,15.Jefta maŋŋil Israela duopmárin lei betlehemlaš Ibsan. 9Sus ledje golbmalogi bártni ja golbmalogi nieidda. Son náittii buot golbmalogi nieiddas soga olggobeallái ja válddii soga olggobealde golbmalogi nieidda bártniidasas áhkkán. Ibsan lei duopmárin čieža jagi. 10De Ibsan jámii, ja son hávdáduvvui Betlehemii. 11Su maŋŋil Israela duopmárin šattai sebulonlaš Elon. Son lei duopmárin logi jagi. 12De Elon jámii, ja son hávdáduvvui Ajalonii Sebulona eatnamii. 13Su maŋŋil Israela duopmárin lei piratonlaš Abdon, Hillela bárdni. 14Sus ledje njealljelogi bártni ja golbmalogi áddjuba, ja sii riidejedje čiežainlogiin áseniin. Abdon lei duopmárin gávcci jagi. 15De Abdon jámii, ja son hávdáduvvui Piratonii mii lea Efraima eatnamis amaleklaččaid várreeatnamis.

13

Samson riegáda

131

13,1
2,11+
Israellaččat dahke fas dan mii lei bahá Hearrá čalmmiin, ja Hearrá attii sin filistalaččaid gihtii njealljelogi jahkái.

213,2 Sora gávpot Šefelas mii gulai Dana čerdii. Vrd. Jos 15,33; 19,41.Soras lei muhtin Dana čeardda olmmái gean namma lei Manoah. Su áhkká lei sahkuheapme, eaige sus lean mánát. 3De almmustuvai áhkkái Hearrá eŋgel ja dajai: “Mun dieđán ahte don leat sahkuheapme itge leat riegádahttán, muhto don šattat áhpeheapmin ja riegádahtát bártni. 4Várut juhkamis viinni ja garra juhkamuša ja borramis maidege buhtismeahttumiid 513,5 nasira sátni mearkkaša “vihahuvvon”. ▶ nasira. Vrd. 4 Mos 6,1eč; 1 Sam 1,11.go leat áhpeheapmin, danin go bárdni gean don riegádahtát, lea Ipmila nasira juo eatni goaŧu rájes, iige ráhkenniibi goassege oaččo guoskat su oaivái. Son beastigoahtá Israela filistalaččaid gieđas.”

6Nisson manai muitalit boadnjásis: “Mu lusa bođii Ipmila olmmái. Son lei Ipmila eŋgela hápmásaš, hui suorggahahtti. Mun in jearran gos son bođii, iige son muitalan munnje iežas nama. 7Son dajai munnje: Don šattat áhpeheapmin ja riegádahtát bártni. Ale juga viinni alege garra juhkamuša alege bora maidege buhtismeahttumiid, danin go bárdni lea Ipmila nasira eatni goaŧu rájes gitta jápminbeaivvis rádjái.”

8Dalle Manoah rohkadalai Hearrá: “Hearrá, divtte dan Ipmila olbmá gean ledjet vuolggahan, boahtit vel muitalit munnuide maid moai galge dahkat, go bárdni riegáda.” 9Ipmil gulai Manoaha rohkadusa, ja Ipmila eŋgel bođii ođđasis nissona lusa. Nisson lei dalle bealddus, muhto su boadnjá Manoah ii lean dalle das. 10Nisson viehkalii dalán ruoktot ja muitalii boadnjásis: “Dat olmmái gii gieskat bođii mu lusa, almmustuvai fas munnje!” 11Manoah vulggii áhkás mielde. Son manai olbmá lusa ja jearai: “Leatgo don dat olmmái gii sártnui mu áhkáin?” Son vástidii: “De lean.” 12Manoah dajai: “Go du sánit ollašuvvet, de mo moai galge meannudit bártniin, ja maid moai galge dahkat sutnje?” 13Hearrá eŋgel vástidii: “Du áhkká galgá dahkat visot maid mun lean gohččon su dahkat. 14Son ii oaččo borrat maidege mii boahtá viidnemuoras. Son ii oaččo juhkat viinni iige garra juhkamuša iige borrat maidege buhtismeahttumiid. Son galgá váldit vuhtii buot maid mun lean gohččon su váldit vuhtii.” 15

13,15
6,18
Manoah dajai Hearrá eŋgelii: “Divtte munno ájihit du oanehaš, vai besse ráhkadit dutnje gihci.” 16Muhto Hearrá eŋgel vástidii: “Vaikko don ájihivččetge mu, de mun in goit boraše du borramuša. Muhto jos don dáhtut, de ráhkat boaldinoaffara ja oaffaruša dan Hearrái.” Manoah ii diehtán ahte dat lei Hearrá eŋgel, 17
13,17
1 Mos 32,29
ja danin son jearai: “Mii lea du namma? Moai áigo gudnejahttit du go du sánit ollašuvvet.” 18Hearrá eŋgel celkkii: “Manin don jearat mu nama? Mu namma lea ovddolaš.”

19De Manoah vieččai gihci ja borramušoaffara ja oaffarušai daid bávtti alde Hearrái. Hearrá divttii dáhpáhuvvat ipmaša, dan botta go Manoah ja su áhkká geahčadeigga: 20

13,20
6,21+
Go dollanjuokčamat badjánedje áltáris almmi guvlui, de Hearrá eŋgel badjánii oktan dollanjuokčamiiguin. Go Manoah ja su áhkká oinniiga dan, ja soai luoitádeigga muđolassii eatnamii. 21Hearrá eŋgel ii šat almmustuvvan Manoahii iige su áhkkái. Manoah ipmirdii dál ahte olmmái lei Hearrá eŋgel, 22
13,22
6,22+
13,22 Dál moai gal jápme Vrd. 1 Mos 32,30; 2 Mos 33,20.ja son dajai áhkkásis: “Dál moai gal jápme, go letne oaidnán Ipmila.” 23Muhto su áhkká dajai: “Jos Hearrá livččii dáhtton goddit munno, de ii son livčče váldán munnos boaldinoaffara iige borramušoaffara, iige son livčče diktán munno oaidnit iige gullat buot dán.”

2413,24 Samson Namma lea suorggiduvvon hebreagiel sánis man mearkkašupmi lea “beaivváš”.Nisson riegádahtii bártni ja gohčodii su Samsonin. Bárdni rávásmuvai, ja Hearrá buressivdnidii su. 25

13,25
18,12
Hearrá vuoigŋa ádjigođii su go son lei Dana siiddas, Sora ja Eštaola gaskkas.