Davvisámegiel Biibbal 2019 (Biibbal)
9

Abimeleka gonagasvuohta

91

9,1
8,31
Abimelek, Jerubbaala bárdni, manai Sikemii eatnis vieljaid lusa. Son bivddii sin ja oppa iežas eatni beale soga 2jearrat Sikema olbmáin: “Goabbá lea din mielas buoret, datgo ahte din ráđđejit čiežalogi olbmá, buot Jerubbaala bártnit, vai dat ahte din ráđđe okta olmmái? Muitet ahte mun lean din oažži ja varra.” 3Su eatni vieljat sárdno su beales Sikema olbmáide. Sin váibmu sojai Abimeleka beallái, ja sii dadje: “Son lea min viellja.” 4
9,4
8,33
11,3
Sii adde Abimelekii Baal-Berita tempelis čiežalogi šekela silbba, ja daiguin son bálkáhii alccesis joavdelas ja heabuhis olbmáid. 5
9,5
9,53
2 Gon 10,7
11,1
Dasto son vulggii áhčis ruktui Ofrai ja gottii doppe ovttat geađggi ala buot vieljaidis, Jerubbaala čiežalogi bártni. Dušše Jotam, Jerubbaala nuoramus bárdni, bázii heggii, danne go son lei čiehkádan. 6
9,6
Jos 24,26č
9,6 Bet-Millo Sikema ladni. >2 Sam 5,9.Das maŋŋil Sikema ja Bet-Millo olbmát čoahkkanedje Sikema Geađgebázzeterebintta lusa ja dahke Abimeleka gonagassan.

7Go dat muitaluvvui Jotamii, de son goarkŋui Garisimvári čohkkii, bajidii jienas ja čuorvvui:

Gullet mu, Sikema olbmát,

vai Ipmil gulašii din!

8Oktii muorat mearridedje vuoidat

alcceseaset gonagasa.

Dat dadje oliivamurrii:

“Álgge midjiide gonagassan!”

9Muhto oliivamuorra vástidii:

“Galggašingo mun luoitit mannat

iežan buoiddes máihlli

mainna ipmilat ja olbmot

gudnejahttojuvvojit,

vai beasašin sugadit

eará muoraid bajábealde?”

10De muorat dadje fiikonmurrii:

“Álgge don midjiide gonagassan!”

11Muhto fiikonmuorra vástidii:

“Galggašingo mun luoitit mannat

iežan njálgga ja buriid šaddosiid

vai beasašin sugadit

eará muoraid bajábealde?”

12De muorat dadje viidnemurrii:

“Álgge don midjiide gonagassan!”

13

9,13
Sál 104,15
Muhto viidnemuorra vástidii:

“Galggašingo mun luoitit mannat iežan máihlli

mii illudahttá ipmiliid ja olbmuid,

vai beasašin sugadit

eará muoraid bajábealde?”

14

9,14
2 Gon 14,9
9,14 bastilislátnjái Oliivamuoras lei árvu; bastilislátnjá lei árvvohis miestta.De buot muorat dadje bastilislátnjái:

“Álgge don midjiide gonagassan!”

15Bastilislátnjá dajai muoraide:

“Jos dii duođaid dáhttubehtet vuoidat mu

iežadet gonagassan,

de bohtet ohcat suoji mu suoivanis.

Muhto jos ehpet,

de bastilislánjás vuolgá dolla

mii loaktá buot Libanona sederiid.”

16Gullet! Lehpetgo dii meannudan rehálaččat ja vuoiggalaččat, go dagaidet Abimeleka gonagassan? Lehpetgo dii dahkan riekta Jerubbaalii ja su bearrašii, lehpetgo dii addán sutnje dan bálkká maid su dagut ánssášedje? 17

9,17
6,33–8,28
Mu áhčči soađai din ovddas iige beroštan iežas heakkas, ja gájui din midjanlaččaid gieđas. 18Muhto dii lehpet odne čuožžilan áhččán bearraša vuostá, lehpet goddán su čiežalogi bártni ovttat geađggi ala ja dahkan Sikema gonagassan su šlávvanissona bártni, Abimeleka, dušše danin go son lea din viellja! 19Jos dii lehpet leamaš rehálaččat ja dahkan vuoiggalaččat Jerubbaalii ja su bearrašii odne, de illudehket Abimeleka dihte, ja diktet su illudit din dihte. 20Muhto jos ehpet leat, de Abimelekis vuolgá dolla mii loaktá Sikema olbmáid ja Bet-Millo ássiid, ja Sikema olbmáin ja Bet-Millo ássiin vuolgá dolla mii loaktá Abimeleka.

21Dasto Jotam báhtarii Beerii ja ásai dohko, vai su viellja Abimelek ii fáhte su.

22Go Abimelek lei ráđđen israellaččaid golbma jagi, 23

9,23
1 Sam 16,14
18,10
19,9
1 Gon 22,23
Jes 19,14
29,10
de Ipmil vuolggahii bahás vuoiŋŋa Abimeleka ja Sikema olbmáid gaskii, ja sikemlaččat stuimmáskedje Abimeleka vuostá. 24Nu dáhpáhuvai, vai veahkaváldi Jerubbaala čiežalogi bártni vuostá mávssahuvvo sin villjii Abimelekii gii gottii sin, ja Sikema olbmáide geat ledje veahkehan su goddit iežas vieljaid. 25Sikema olbmát dáhtto vahágahttit Abimeleka ja bidje várrečohkaide olbmáid vuođgŋit ja rievidit buohkaid geat johte meaddel. Dat dieđihuvvui Abimelekii.

269,26 Gaal olmmái gii dáhtui oažžut fámu ja hásttuhii Sikema olbmuid vuostálastit Abimeleka.Gaal, Ebeda bárdni, bođii vieljaidisguin Sikemii, ja Sikema olbmát luohttigohte sutnje. 27Oktii go sii ledje rádjan šattu viidnegárddiin ja duolbman viidnemurjjiid, de sii lágidedje ávvudoaluid. Sii manne ipmileaset vissui, borre, juhke ja garuhišgohte Abimeleka. 28

9,28
1 Mos 34,2
Gaal, Ebeda bárdni, dajai: “Mii lea Abimelek, ja manin sikemlaččat galggašedje bálvalit su? Iigo son leat Jerubbaala bárdni, ja iigo Sebul leat dáppe su fáldin? Bálvalehket daid olbmáid geat leat Hamora, Sikema máttaráhči, nális! Manin mii galggašeimmet bálvalit Abimeleka? 29Juos mun beasašin ráđđet dán álbmoga, de mun ájášin Abimeleka eret. Mun dajašin sutnje: Čohkke stuorit soahteveaga ja boađe soahtat!”

30Sebul, gávpoga oaivámuš, gulai maid Gaal, Ebeda bárdni, lei dadjan. Son moaráskii 31ja vuolggahii suoli áirasiid Abimeleka lusa muitalit: “Gaal, Ebeda bárdni, ja su vieljat leat boahtán Sikemii, ja dál sii háhttejit gávpoga du vuostá. 32Vuolgge veagainat johtui otná ija ja orus meahccái vuođgŋit. 33Fallet gávpoga árrat iđedis go beaivváš badjána. Dalle Gaal veagainis vuolgá soahtat duinna, ja don beasat dahkat sutnje maid dáhtut.”

34Abimelek ja oppa su veahka vulge johtui ihkku ja vuođgŋigohte Sikema njealljin joavkun. 35Go Gaal, Ebeda bárdni, bođii gávpogis ja čuoččastii gávpotpoartta uksanjálbmái, de Abimelek ja su veahka čuožžiledje vuođgŋinsajiineaset. 36Dalle Gaal oinnii sin ja dajai Sebulii: “Geahča, olbmot njidjet váriin!” Sebul vástidii: “Eai dat leat eará go váriid suoivanat maid don gáttát olmmožin.” 37Muhto Gaal dajai fas: “Geahča, olbmot njidjet Eananguovddážis, ja nubbi veahkagis Mearkačilgejeaddjiterebintta guovllus!” 38Dalle Sebul dajai sutnje: “Gos dál leat du stuorra ságat? Donhan dadjet: Mii lea Abimelek, ja manin mii galggašeimmet bálvalit su? Die de leat dat olbmot geaid don uhcášit. Mana dal soahtat singuin!” 39Ja Gaal vulggii Sikema olbmáid njunnošis soahtat Abimelekiin. 40Muhto Abimelek časkkii su ruoktot, ja son báhtarii. Eatnagat gottáhalle, ja vel gávpotpoartta luhttenai ledje ollu gahččan olbmot. 41Abimelek manai Arumai, muhto Sebul ájii Gaala ja su vieljaid Sikemis.

42Maŋit beaivvi sikemlaččat vulge bealdduidasaset, ja dat muitaluvvui Abimelekii. 43Son jugii soahteveagas golmma jovkui ja vuođgŋigođii gávpoga lahkosis. Go son oinnii ahte sikemlaččat ledje boahtán olggos gávpogis, de son fallehii sin ja gottii sin. 44Abimelek ja su olbmát manne hoahpus gávpotpoartta ovdii ja gokče poartta. Dan botta dat guokte eará joavkku fallehedje daid geat ledje joavdan bealdduidasaset, ja godde sin. 45

9,45
Sál 107,34
Jer 17,6
Go Abimelek lei soahtan geažos beaivvi, de son válddii gávpoga ja gottii dan olbmuid. Son gaikkui gávpoga eatnamii ja botkkuhii sáltti dan sadjái.

46

9,46
8,33
Go Sikema ladni ássit gulle dan, de sii manne El Berita tempela geallárii. 47Go Abimelekii muitaluvvui ahte buot Sikema ladni ássit ledje čoagganan ovtta sadjái, 48de son goarkŋui oppa veagainis Salmonvárrái. Doppe son čuolastii ákšuin muorraoavssi, bijai dan oalggi ala ja dajai iežas vehkii: “Dahket hoahpus seammá maid oinniidet mu dahkamin!” 49Juohkehaš čuolastii alccesis oavssi ja čuovui Abimeleka. Sii bidje ovssiid geallára ala ja cahkkehedje daid, nu ahte geallir buollái ja olbmot dušše. Nu jápme buot Sikema ladni olbmot, árvvu mielde duhát olbmá ja nissona.

50De Abimelek manai Tebesii, birastahtii gávpoga ja válddii dan. 51Guovdu gávpoga lei nana ladnetoardna, ja buot gávpoga ássit, olbmát ja nissonat, báhtaredje dohko, gokče poartta ja gorgŋo gáhtu ala. 52Abimelek fallehišgođii toartna. Muhto go son lei boahtán toardnapoartta gurrii ja áiggui buolláhit dan, 53

9,53
2 Sam 11,21
de muhtun nisson bálkestii millogeađggi su oaivái, ja su oaiveskálžu cuovkanii. 54
9,54
1 Sam 31,4
Abimelek čuorvvui vearjoguoddásis: “Rohtte miehki ja gotte mu, vai ii oktage beasa dadjat ahte nisson gottii mu.” Ja bálvaleaddji čuggii su jámas.

55Go israellaččat oidne ahte Abimelek lei jápmán, de sii manne iešguhtege ruktosis.

56Nu Ipmil mávssahii Abimelekii dan bahá maid son lei dahkan áhčis vuostá go gottii iežas čiežalogi vielja, 579,57 garuhus Gč. v. 20.ja Sikema olbmáide dan bahá maid sii ledje dahkan. Ipmil jorgalii sin bahávuođa sin iežaset oaivái. Nu sin deaividii Jotama, Jerubbaala bártni, garuhus.

10

Tola ja Jair

101Abimeleka jápmima maŋŋil Israela gáddjun čuožžilii isaskarlaš Tola, Pua bárdni ja Dodo áddjut. Son ásai Šamiris Efraima várreeatnamis. 2Son lei duopmárin Israelis guoktelogigolbma jagi. De son jámii ja hávdáduvvui Šamirii. 3Su maŋŋil Israela duopmárin šattai gileadlaš Jair gii lei duopmárin guoktelogiguokte jagi. 4

10,4
4 Mos 32,41
1 Muit 2,22
Sus ledje golbmalogi bártni geat riidejedje golmmainlogiin ásenoriin, ja sis ledje Gileadis golbmalogi gávpoga maid vel odnenai gohčodit Jaira siidan. 5Jair jámii, ja son hávdáduvvui Kamonii.

Ammonlaččat áŧestit Israela

6

10,6
2,11+
Israellaččat dahke vuot dan mii lea bahá Hearrá čalmmiin. Sii bálvaledje Baal-ipmiliid ja Astarte-ipmiliid ja velá aramealaččaid, sidonlaččaid, moablaččaid, ammonlaččaid ja filistalaččaid ipmiliid. Sii hilgo Hearrá eaige šat bálvalan su. 7
10,7
2,14+
Dalle Hearrá moaráhuvai Israelii ja attii sin filistalaččaid ja ammonlaččaid gihtii.

8Ammonlaččat áŧestedje ja sorde gávccinuppelohkái jagi daid israellaččaid geat ásse Jordana don bealde Gileadis, amorlaččaid eatnamis. 9De sii bohte Jordana rastá ja fallehedje Juda, Benjamina ja Efraima čearddaid olbmuid. Israel lei stuorra áŧestusas. 10

10,10
3,9+
Dalle israellaččat čurvo Hearrái ja dadje: “Mii leat suddudan du vuostá, mii leat hilgon Ipmileamet ja bálvalan Baal-ipmiliid.” 11Hearrá celkkii sidjiide: “Go egyptalaččat, amorlaččat, ammonlaččat, filistalaččat, 12sidonlaččat, amaleklaččat ja midjanlaččat sorde din, de dii čuorvvuidet munnje, ja mun gádjon din sin gieđas. 13
10,13
1 Sam 8,8
Muhto dii hilgguidet mu ja bálvališgođiidet eará ipmiliid. Dan dihte mun in šat gájo din. 14
10,14
5 Mos 32,37č
Jer 2,28
Čurvot dal daidda ipmiliidda maid lehpet válljen. Gádjoset dat din go lehpet heađis.” 15
10,15
1 Sam 12,10
Israellaččat dadje Hearrái: “Mii leat suddudan. Daga midjiide maid anát buorrin, go fal dán háve gájut min.” 16
10,16
1 Mos 35,24
Jos 24,23
1 Sam 7,4
Sii jávkadedje vieris ipmiliiddiset ja bálvaledje fas Hearrá. Dalle Hearrá ii šat gierdan oaidnit israellaččaid gillámuša.

17Ammonlaččat rávkojuvvojedje čoahkkái, ja sii dahke soahtesiidda Gileadii. Dalle israellaččatnai čoahkkanedje, ja sii dahke soahtesiidda Mispai. 18Gileadlaččat ja sin oaivámuččat dadje guhtet guoibmáseaset: “Dat gii ovddimustá vuolgá soahtat ammonlaččaiguin, šaddá Gileada ássiid oaivámužžan.”

11

Jefta

111

11,1
Hebr 11,32
Gileadlaš Jefta lei jálus soahteolmmái. Son lei muhtun fuorá ja Gilead-nammasaš olbmá bárdni. 2
11,2
1 Mos 21,10
Maiddái Gileada áhkká riegádahtii boadnjásis bártniid. Go sii rávásmuvve, de sii ádje Jefta eret ja dadje: “Dus ii leat árbeoassi áhččámet viesus, danin go don leat vierronissona bárdni.” 311,3 Tob aramealaš guovlu Gileada nuorttadavábealde.Jefta báhtarii vieljainis ja ásai Toba eatnamii. Doppe su lusa čoagganedje luovosolbmát, ja sii jođašedje suinna.

4

11,4
10,9eč
Muhtun áiggi geažes ammonlaččat soahttájedje israellaččaiguin. 5Go sii fallehedje israellaččaid, de Gileada vuorrasat vulge viežžat Jefta Toba eatnamis. 6Sii dadje Jeftai: “Álgge min njunušolmmájin, vai mii nagodit soahtat ammonlaččaiguin.” 7Jefta vástidii Gileada vuorrasiidda: “Dii vašuheiddet mu ja ájiidet mu áhččán viesus. Manin dii boahtibehtet mu lusa dál, go lehpet heađis?” 8Vuorrasat vástidedje: “Aiddo dan dihte mii leatge boahtán du lusa. Vuolgge min mielde soahtat ammonlaččaiguin, de don šattat buot Gileada ássiid oaivámužžan.” 9Jefta dajai Gileada vuorrasiidda: “Jos dii doalvubehtet mu ruoktot soahtat ammonlaččaiguin, ja Hearrá diktá mu vuoitit sin, de mun šattan din oaivámužžan.” 10
11,10
1 Sam 12,5
Jer 29,23
42,5
Mal 2,14
Vuorrasat dadje: “Hearrá lea min duođašteaddjin; mii lohpidit dahkat nugo don dajat.” 11Dalle Jefta vulggii Gileada vuorrasiid mielde, ja álbmot dagai su oaivámužžan ja njunušolmmájin. Mispas Jefta nannii Hearrá muođuid ovddas dan maid lei dadjan.

12Jefta vuolggahii áirasiid ammonlaččaid gonagasa lusa jearrat: “Mii munnos lea čoavddekeahttá gaskaneame, go don bahkket mu eatnamii?” 13

11,13
4 Mos 21,24
11,13 Arnon, Jabbok Jordana oalgejogat.Ammonlaččaid gonagas vástidii Jefta áirasiidda: “Go israellaččat ledje boahtimin Egyptas, de sii válde mu eatnama mii lea Arnona ja Jabboka gaskkas, gitta Jordana rádjái. Atte dál riidalkeahttá munnje visot ruoktot!” 14Jefta vuolggahii fas áirasiid ammonlaččaid gonagasa lusa 15
11,15
5 Mos 2,918eč
cealkit: “Ná dadjá Jefta: Israellaččat eai leat váldán moablaččaid eaige ammonlaččaid eatnama. 16Go sii ledje boahtimin Egyptas, de sii vádjoledje meahci čađa Ruksesmerrii ja doppe Kadešii. 17
11,17
4 Mos 20,14eč
Doppe sii vuolggahedje áirasiid Edoma gonagasa lusa bivdit lobi johtit su eatnama čađa, muhto son ii dáhtton gullat sin. Sii vuolggahedje áirasiid maiddái Moaba gonagasa lusa, muhto ii songe dáhtton gullat sin, ja nu israellaččat gárte orrot Kadešii. 18
11,18
4 Mos 21,13
Dasto sii vádjoledje meahci čađa, garve Edoma ja Moaba ja bohte Moaba nuorttabeallái. Sii luoitaledje Arnona don beallái, muhto eai rasttildan rádjejoga Moaba eatnamii. 19
11,19
4 Mos 21,21–26
Israellaččat vuolggahedje áirasiid amorlaččaid gonagasa Sihona lusa gii ráđđii Hešbonis, ja sihte su luoitit sin iežas eatnama čađa, vai besset dohko gosa ledje áigumin. 20Muhto Sihon ii suovvan israellaččaid johtit iežas eatnama čađa. Son čohkkii oppa soahteveagas, luoitalii Jahsai ja soahttái Israeliin. 21Hearrá, Israela Ipmil, attii Sihona ja oppa su soahteveaga israellaččaid gihtii. Dasto israellaččat válde oppa eatnama amorlaččain geat ásse doppe. 22Sii válde oppa amorlaččaid eatnama Arnona rájes gitta Jabboka rádjái ja meahci rájes gitta Jordana rádjái. 23Hearrá, Israela Ipmil, ájii amorlaččaid eret iežas álbmoga Israela ovddas, ja dál don áiggut váldit sin eatnama! 24
11,24
4 Mos 21,29
Almma lea nu ahte go du ipmil Kemoš lea ádján muhtin álbmoga du ovddas, de don válddát sin eatnama, ja go Hearrá, min Ipmil, lea ádján muhtin álbmoga min ovddas, de mii váldit sin eatnama? 25Leatgo don buoret go Moaba gonagas Balak, Sippora bárdni? Son ii riidalan israellaččaiguin iige soahtan singuin. 26Israellaččat leat ássan Hešbonis ja dan birasgávpogiin, Aroeris ja dan birasgávpogiin ja buot gávpogiin goappáge bealde Arnona juo golbmačuođi jagi. Manne dii ehpet juo ovdal váldán daid? 27
11,27
1 Sam 24,16
Mun in leat dahkan maidege du vuostá, muhto don baicca dagat stuorra vearrivuođa mu vuostá go fallehat mu. Dubmejehkos dál Hearrá, gii lea duopmár, israellaččaid ja ammonlaččaid riiddu.” 28Muhto ammonlaččaid gonagas ii beroštan dain sániin maid Jefta cealkkihii sutnje.

29

11,29
3,10+
Dalle Hearrá vuoigŋa bođii Jefta badjelii. Son manai Gileada ja Manasse čađa ja bođii Mispai mii lea Gileadis. Doppe son vulggii soahtat ammonlaččaiguin. 30Jefta attii Hearrái dán lohpádusa: “Jos don attát ammonlaččaid mu gihtii, 3111,31 boaldinoaffarin Láhka ja profehtat atne olmmošoaffariid dohkketmeahttumin. Vrd. 3 Mos 18,21; Mi 6,7č.de mun lohpidan dutnje ahte dat gii ovddemus boahtá mu viesu uvssas mu ovddal go lean máhccamin ruoktot vuoitin, gullá Hearrái ja oaffaruššojuvvo boaldinoaffarin.”

32Jefta vulggii soahtat ammonlaččaiguin, ja Hearrá attii sin su gihtii. 33

11,33
8,28
Son časkkii oppa sin soahteveaga ja válddii sin eatnama Aroera rájes gitta Minnita guovllu rádjái, guoktelogi gávpoga, ja gitta Abel Keramima rádjái. Nu israellaččat vuolidedje ammonlaččaid.

Jefta nieida

34

11,34
1 Sam 18,6
Go Jefta máhcai ruktosis Mispai, de su ovddal bođii dánsumiin ja rumbbu dearpamiin su iežas nieida. Son lei su áidna mánná; earret su sus ii lean bárdni iige nieida. 35
11,35
4 Mos 30,3
5 Mos 23,21
Sárd 5,3č
11,35 gaikkodii biktasiiddis morraša dahje suorganeami mearka. ▶ moraštanvierut.Go Jefta oinnii nieiddas, de son gaikkodii biktasiiddis ja dajai: “Vuoi nieiddažan, makkár bákčasa ja morraša don buvttát munnje! Mun lean dahkan Hearrái lohpádusa maid in sáhte váldit ruoktot.” 36Dalle nieida dajai: “Áhčážan, jos don leat dahkan Hearrái lohpádusa, de daga munnje nugo leat lohpidan, dál go Hearrá lea diktán du mávssahit vašálaččaidasat ammonlaččaide.” 37Son dajai vel: “Mun ánun dušše dán: Atte munnje guokte mánu, vai mun beasan ustibiiddánguin mannat váriide čierrut dan ahte šattan jápmit nieidan.” 38Jefta dajai sutnje: “Mana fal!” Jefta divttii nieiddas mannat guovtte mánnui. Nieida vulggii ustibiiddisguin váriide ja čierui doppe iežas nieidavuođa. 39Go guokte mánu ledje gollan, de son máhcai áhčis lusa. Jefta dagai sutnje nugo lei lohpidan Hearrái, ja su nieida jámii eadneviđá. Israelis šattai vierrun 40ahte nieiddat juohke jagi manne njealji beaivái máidnut gileadlaš Jefta nieidda.